Sivistyslautakunnan ryhmäkuva

https://www.lahti.fi/paatoksenteko/lautakunnat/sivistyslautakunta

 

Tänään kokoontuu Lahden kaupungin sivistyslautakunta tehdyn päätösesityksen mukaan köyhdyttämään lisää kaupunkimme sivistystä. Lahti on ollut Suomessa tunnettu maaseutukaupunki jo yli neljänkymmenen vuoden ajan poikkeuksellisen laajasta kielivalikoimastaan oppivelvollisuuskoulussa.

 

Ensimmäisenä vieraana kielenä Lahdessa sai opiskella ruotsia, saksaa, venäjää, ranskaa ja englantia. Asia järjestyi pienimmillekin oppilaille kuljetuksin: harvinaisemmat kielet keskitettiin määrättyihin kouluihin ja mikäli pienen oppilaan matka ylitti 3 km, hän sai koulumatkaansa koululaislipun. Pitkä koulumatka ei siis ollut esteenä kielen valitsemiselle.

 

Tänään sivistyslautakunta aikoo evätä tuon laajan lahtelaisen vetovoimaisuuden täysin. Kielenopetuksen aloittamisen siirtyessä 1. kouluvuodelle kaikki rupeavat molottamaan englantia. Lahti pudottaa itsensä siis Helsingin, Turun ja Jyväskylän tasoisesta Euroopan kielten sivistyskaupunkirintamasta, jossa runsaat kielivalinnat jo 1. kouluvuonna on nähty merkittäväksi tavaksi oppia vieras kieli helposti ja hyvin tuloksellisesti tänään ja tulevina vuosina.

 

---------------------------------------------------------------------------------------------

kyn%C3%A41.jpg

 

Lisäkirjoitus 7.11.18  klo 7.00

Lahdessa valintamahdollisuus supistui - tilalle kahden kielen pakko-opetusta

 

 

Lahdessa alakoulun kielenopetuksen viikkotuntimäärä lisääntyi - ei kaupungin - vaan valtioneuvoston asetuspäätöksellä.

 

Lahden sivistyslautakunta sitä vastoin päätti, että kaikki Lahden ekaluokkalaiset aloittavat pakollisen englannin kielen opiskelun heti elokuussa 2019.

Englannin ja pakollisen toisen kotimaisen kielen lisäksi kieliohjelmaa esitetään laajennettavaksi siten, että vapaaehtoinen valinnainen vieras A2-kieli alkaisi jatkossa 3. vuosiluokalta. Valittavia kieliä lahtelaisille lapsille olisi saksa, ranska, ruotsi, venäjä. Muutoksen astuessa voimaan vuonna 2021 kolmannen luokan aloittavilla oppilailla uusina valittavina vaihtoehtoina olisi myös espanja ja kiina.

 

Lahden kaupungin sivistyslautakunta luuli yksimielisessä ymmärtämättömyydessään laajentaneensa kaupungin kielivalintaa. Tosiasiassa se kavensi sitä päättämällä ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi kaikille pakollisen englannin. Tähän asti tuo ensimmäinen kieli on ollut valittavana saksan, ruotsin, englannin, ranskan ja venäjän kielistä.

 

Nyt lahtelaislapsella on siis jo kaksi pakollista kieltä - englanti ja ruotsi - sitäkö se tasa-arvo on, että valinnat supistuvat. Loppu kielenopetuksesta onkin sitten ihan valinnaista ja vapaaehtoista. Monelle lapselle peruskoulun kieltenopetus jää Lahdessa pakolliseksi kahden kielen opiskeluksi.

 

Pakollisuus tuntuu olevan lahtelaiskäsitys tasa-arvosta, vaikka kasvatustieteet pyrkivät välttämään kaikkea pakollisuutta viimeiseen saakka ja suosimaan yksilöllisyyttä ja vaihtoehtoisuutta. Ja tuskinpa lisättyjä espanjan ja kiinan kielen valinnaisuuksia pystytään tasa-arvoisesti jokaisella Lahden lähikoululla opettamaan, koska lähikouluja ei enää ole.

 

-----------------------------------------------------------------------------------------------

 

 

 

Lahti paisutetun byrokratian pakkovaltaan

 

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnan tai useamman kunnan yhteinen lastensuojelulaissa (417/2007, 12§) määritelty suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Lahden kaupungin edellinen hyvinvointisuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.3.2013 § 21. Päijät-Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2018 – 2021 on laadittu Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Kärkölän, Lahden, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kunnille. Lisäksi Päijät-Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointi- suunnitelma koskee Päijät-Hämeen maakuntaan vuonna 2019 liittyvää Iitin kuntaa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvia Myrskylää ja Pukkilaa.

Lasten%20hyvinvointis.kuva.jpg

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman niukkaa kuvitusta sivulta 59

 

Yli satasivuinen suunnitelma on 9.10.18 jo hyväksytty - merkitty tiedoksi - saman Lahden kaupungin sivistyslautakunnan kokouksessa. Byrokratia vie sen myös Lahden kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon sekä suunnitelmassa mainittujen yhdentoista muun kunnan valtuustoihin. Byrokratia kukkii siis laajana ja rehevänä itsetyytyväisyyttään. Hyvinvointisuunnitelman turhuus jo edellisen kolmivuotiskauden aikana osoitti teoksen täysin tarpeettomaksi, sisällöltään ja epärealismissaan käyttökelvottomaksi.

 

 

 

Otan tähän tuosta hyvinvointisuunnitelmasta taas kerran Lahden osuuden peruskoulutuksemme kuumimmasta, polttavimmasta kysymyksestä inkluusiosta. Sen lahtelaisapostolit eivät ole lainkaan inkluusion asiantuntijoita, saarnaajia kylläkin, jotka pyrkivät suoraa päätä työntämään inkluusion kaikkialle kasvatukseen.

Tulos inkluusion yrityksistä on ollut Lahden kouluissa pöyristyttävä kaaos, jota paisuva koulubyrokratia on yrittänyt naamioida perustamalla erityisopetuksen suunnittelijan viran ja palkkaamalla siihen huonosti asiaan koulutetun henkilön: lautakunnan saati valtuuston jäsenet vilpittömyydessään eivät näe vieläkään asian todellisuutta eivätkä käsitä käytäntöä. Olisiko nyt talousarviokäsittelyn yhteydessä syytä viimeinkin asia ymmärtää!

 

Ne lapset ja nuoret, jotka olisivat tarvinneet tukea tai rauhallista oppimisympäristöä joka tunti, eivät ole sitä saaneet, vaan siirtyvät vuosi vuodelta yhä tukevammin syrjäytettyjen laajenevaan joukkoon.

Ne, joiden olisi ollut syytä saada mahdollisimman korkeatasoista tiedollista ja taidollista yleisopetusta, eivät ole sitä saaneet, vaan käyvät kykyjensä alarajoilla, turhautuen ja kyllästyen kouluun, häiritenkin toimettomuudessaan opetusta - siirtyen samaan syrjäytyneiden yhä laajenevampaan laumaan.

 

 

Lassi%20Kilponen-normal.jpg

Lassi KiIponen

 

Tapoja ja periaatteita maailma on täynnä - niitä ihmisten toteuttaa tai niistä tilaisuuden tullen lipsua, luopua - mutta että kyseenalaisiin tapoihin pakotetaan, se on ennenkuulumatonta.

Näinä päivinä julkisessa mediassa käydään professoritasolla keskustelua inkluusion ja erityisluokan paremmuudesta peruskoulun yksilöllisen opetuksen vaihtoehtoisina muotoina. Lahdessa tämä keskustelu on vaiettu.ja vaiennettu.

Esimerkkinä viimeisin vastuualuejohtaja Lassi Kilposen velvoittava uhkavaatimus meille kaikille kaupunkilaisille inkluusio-asian hoitamiseksi - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta Lahden kohdalta, sivulta 82:

 

"Kaikessa toiminnassa Lahdessa noudatetaan inklusiivista tapaa toimia. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus lähipalveluihin ja tarvittaessa yksilölliseen tukeen. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa, ja muissa palveluissa kaikki lapset ovat oikeutettuja tarvittavan tuen yksilöllisen arviointiin, tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tuki ja ohjaus toteutetaan pääosin niissä ympäristöissä, joissa lapset tavallisestikin toimivat. Kasvuympäristöt rakennetaan siten, että osallistuminen mahdollistuu kaikille lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten palveluiden inklusiivisuus vahvistaa myös lapsiperheiden ja lasten huoltajien mahdollisuutta osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen omalla asuinalueellaan.

Kaikki lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuki suunnitellaan yhteistyönä kaikkien lasten ja nuorten palveluita tuottavien kesken. Yhteistyön tavat ovat suunnitelmallisia ja kirjattuja. Inklusiivisessa toiminnassa jokainen – niin palveluiden käyttäjä kuin työntekijäkin – tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu yhteisössä. Inkluusio ei ole tietty saavutettu tila, vaan se on jatkuvaa oppimisen ja osallistumisen esteiden purkamista kaikissa julkisissa palveluissa ja koko yhteiskunnassa."

 

Päijät-Hämeen (vielä epäselvässä) maakunnassa vain Lahdessa toteutettava pakkoinkluusio on ilmaistu entistä käskevämmin, pakottavammin, kierommin ja ovelammin. Enää ei puhuta lähikoulusta, joka on ainakin perusopetuslaissa määrätty, opetusministeriössäkin kirjattu edellytys koko inkluusion toteuttamiselle - Lahdessa kun ei enää lähikouluja ole.

Erityisopetuksen ja erityispalveluiden järjestäminen lähikoulussa tai omalla asuinalueella ei enää ole mahdollista. Lahti on siirtynyt ja siirtyy nelinumeroisen oppilasmäärän koulukokoihin. Vuonna 2025 Lahdessa on enää 15 perusopetusta antavaa koulua.

Vielä 2000-luvulle siirryttäessä Metsäkankaan, Riihelän, Metsäpellon, Saksalan, Lähteen, Kiveriön, Joutjärven, Anttilanmäen, Vuorikadun, Niemen, Männistön lähikoulut olivat voimissaan ja kodin lähellä. Tällaista lähikoulujen lahtausvauhtia kuin tänään, että Uudenkylän koulu, Salinkallion koulutilojen käyttö, Liipolan koulu, Kunnaksen koulu, Kärpäsen koulun Metsäkankaan koulun toimipisteet lopetetaan ja että lähitulevaisuudessa yhdistyvät Kirkonkylän ja Kukkasen koulut, Ali-Juhakkalan ja Mukkulan koulut, loputkin lähikoulut ovat todella kaukana ja mammutin kokoisia. Useat suuret, nykyisin parakkirakennuksissa toimivat koulut jatkavat 3-7 vuotta - mikä ratkaisu on sen jälkeen? Perheiden koulunkäyntisuunnitelmien kannalta Lahden lasten lähikoulut ovat yhä kauemmas käytännöstä karkaavaa teoriaa.

 

Lapsia ja nuoria saati perheitä koko inkluusiohöpötys Lahden malliin ei auta eikä jalosta. Siitä puuttuu käytännön työpanoksen realismi, joka huutaa jo avukseen henkilökuntaa ja asiantuntijuutta. Niitä ei ole kaupungin budjettiin tiedossa ainakaan tulevina vuosina. Miksi ei?

 

 

kyn%C3%A41.jpg

 

Kaksi palvelupäällikköä, kolme aluepäällikköä ...

Lahdessa inkluusio Kilposen malliin toteutettuna onkin pelkkä härski rahan säästämis- ja kierrättämisoperaatio. Siitä hyötyy vain muhkeistuva koulubyrokratia, Lahden koulupalvelujen viisi melko uutta päällikkövirkaa, uusine sihteereineen, korkeine kuukausipalkkoineen (neljä niistä täysin turhia). Tämä kuin sivusta ja varkain syntynyt uusi byrokratiataso saa suoltaa kasvatustermien täyttämiä paksuja selitysopuksia, päätöksiä, sääntöjä, ohjeita, lomakkeita vuodesta toiseen ja hämätä lautakunnan maallikot, päättäjät muka asiantuntemuksellaan.

 

Nyt tarvitaan käytännön ihmisiä, erityiskoulutettuja opettajia, lisää virkoja ja toimia. Asiantuntijoiden määrä on suhteellisen helposti laskettavissa. Se ei ole pikku summa rahaa, mutta se on pieni summa syrjäytymisen ehkäisemiseksi, lasten ja nuorten yksilöllisten kykyjen ja edellytysten hyvälle toteutumiselle Suomessa, Lahdessa.

 

Lis%C3%A4liite.jpg