<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

1934684.jpg

 

Ranta-Kartanon alueen yksi osaratkaisu on käsillä.  

Lahden Tekninen ja ympäristötoimi, sen Tekninen lautakunta on 14.10. kokouksensa esityslistan mukaan  tekemässä päätöstä alueen tulevaisuudesta (liite).

 

 

Tuloksetonta vuoropuhelua

Vuoropuhelua asiaa valmistelevien virkamiesten ja kuntalaisten välillä ovat valtalehtemme Etelä-Suomen Sanomat, kaupunkilehti Uusi Lahti  sekä omat vuodatussivuni selostaneet useasti.

Viranomaisten lupaukset kaupunkilaisten mielipiteitten huomioimisessa itse päätösesityksessä ovat osoittautumassa jälleen kerran vain katteettomiksi puheiksi.

 

 

Uudenlaista vuoropuhelua

 

1233915.jpg

Lahden yhteiskoulun vanhan museorakennuksen seinät todistivat harvinaisuutta: päättäjien ja kuntalaisten välistä vuoropuhelua

 

Asiasta yllättäen laajoihin mittoihin noussut kansalaisliike kutsui teknisen lautakunnan jäsenet ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan 11.10. yhteisen keskustelupöydän ääreen. Erilaiset syyt rajasivat lauantaipäiväksi Lahden yhteiskoululle järjestetyn tilaisuuden osanottajia, kuitenkin kahdeksan lautakunnan jäsentä lupautui paikalle.

 

1980789.jpg

Lahden kohta väistyvä tekninen lautakunta kokoontuu 14.10. ottamaan  kantaa Ranta-Kartanosta

 

Vaan kuinkas taas kävikään: näistä kahdeksasta vain kolme pysyi lupaustensa takana: Jari Hartman, Heikki Moilanen ja Tiina Toura sekä lisäksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ulla Juurola.  Kunnia heille suoraselkäisyydestä! Tilaisuudesta saamani viestit kertoivat vuoropuhelun todella käynnistyneen.

 

Viranomaiset ja kuntalaiset

Virkamiehen valta on kuntalaisiin verrattuna ylivoimainen: Ranta-Kartanon kaava-asiassa se on maankäytön päätösten valmistelijan, monen virka-arkkitehdin, lakiasiantuntijan, asiaan liittyvän ulkopuolisen arkkitehtitoimiston ja tietenkin teknisen toimen käytettävissä olevien kymmenien asiaan liittyvien viranomaisten selvitys- ja selitystyötä, asioinnin päivittäistä tuttavuutta, totuttua rutiinia sekä oman kansliahenkilöstön laajaa käytännön apua.

 

1782839.jpg

Lahden maankäytön päätökset esittelee Veli-Pekka Toivonen. Hän lupasi kansalaisliikkeen adressia 1.8.2008 vastaanottaessaan, että koettu harvinaisen laaja mielenilmaus tulee vaikuttamaan päätöksen valmisteluun ja itse päätökseen. Asiasta on adressin luovutuksen jälkeen jätetty yli kuusikymmentä kuntalaisten kirjallista, perusteltua mielipidettä. Nyt liitteenä olevan päätösesityksen mukaan tämänkin virkamiehen puheet jäävät taas kerran vain puheiksi. 

 

Kuntalaiselta vaaditaan valtavasti suurempi työmäärä perehtyä tällaiseen kaava-asiaan.

Asian käsittelykoneistossa hän on täysin altavastaaja, viranomaisen tiedon tai tiedon salaamisen armoilla.

 

 

Kuntalainen on ylivoimainen asiantuntija

 

Kuntalainen on kuitenkin ylivoimainen asiantuntija ymmärtämään kaupunkinsa kokonaisilmeen, imagon, sen luonnon ainutkertaisuuden, kotiseutunsa ylivertaisuuden, juuret, vetovoimaisuuden.

 

Virkamiesten ylivaltaa ja kuntalaisten asiantuntijuuden ylivoimaa voivat sovitella vain luottamuselimiin valitsemamme päättäjät. Tuleva tiistain kokous ratkaisee, pystyvätkö he siihen.

 

                                             O

 

Joskus on alistuttava vielä itseäänkin viisaamman apuun.

 

1980796.jpg

Opetusneuvos Ville Marjomäki lausui kauas kiirineitä sanoja  9.10.2008 Sotaorpojen leiripäivillä

 

Tässä lainaus ystäväni Ville Marjomäen  ajattelemaan pysähdyttävästä esityksestä Arvojärjestelmistä yksilön ja yhteisön kannalta:

 

Arvovallalla on helppo runtata asiat, sen sijaan tarvitsisimme enemmän vuoropuhelua, dialogia eri osapuolten kesken. Tarvitaan sosiaalista rohkeutta asioiden hoidossa.

 

 

 

 http://www.lahti.fi/kannat/lahasia.nsf


Lahden Tekninen lautakunta 14.10.2008245 §
<2007-03737> Lahden kaupungin Kartanon kaupunginosan (2.) Lahden (405.) kylän tilan 13:97 osaa, Keski-Lahden kaupunginosan (1.) katualuetta ja Kartanon kaupunginosan (2.) korttelin 146 tonttia 8, korttelin 2102 tontteja 1, 5, 7 ja 10, korttelin 2103 tonttia 2, korttelin 2104 tontteja 1 ja 3, korttelin 2402 tontteja 2 ja 3 sekä rautatie-, pysäköinti-, puisto-, urheilu-, vesi- ja katualueita ja kaupunginosan rajaa koskeva asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus A-2428 (Ståhlberginkatu, Kyösti-Kallion katu, Pellonkulmankatu, Jalkarannantien itäpää ja Paasikivenaukio, Ranta-Kartano)muutos

Asemakaavan tavoitteena on osoittaa asemakaavoitettujen alueiden väliin jäänyt kaavoittamaton alue ympäröivän käyttötarkoituksen mukaisesti puistoksi. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda maakuntakeskuksen tasoista, viihtyisää ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toteutuvaa uutta kaupunkirakennetta, joka samalla liittyy luontevasti olemassa olevaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Asemakaavan muutoksen käsittelyn yhteydessä ratkaistaan alueella olevien toimintojen kuten linja-autoaseman, urheilutalon ja huoltoaseman mahdolliset muutokset sekä julkisten toimintojen kuten museokeskuksen sijoittuminen. Asemakaavassa on otettava huomioon muutosten aikataulu ja kaupunkirakenteen eheys eri vaiheissa. Tavoitteena on säilyttää alueelta avautuvia pitkiä näkymiä erityisesti kulkureiteiltä. Liikennejärjestelyjen tavoitteena on tukea Keskustavision liikenneverkkosuunnitelman toteutumista sekä parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä. Alueen virkistysalueiden ja julkisten toimintojen paikoitus tulee turvata. Alueella olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden suojelumääräyksiä tulee tarkentaa sekä mahdollistaa keskusta-alueen hulevesien ohjaamis- ja käsittelymenetelmien kehittäminen.

Kaupungin strategian mukaisesti asemakaava ja asemakaavan muutos tukee kaupungin kehittymistä korkeatasoisena maakunnan keskuksena ja mahdollistaa osaltaan Keskustavision toteuttamisen. Kaava mahdollistaa uusien asuntojen ja asumiseen liittyvien palvelujen toteuttamisen toiminnallisesti hyvällä alueella, lisää alueen viihtyisyyttä ja parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä sekä liittää suunnittelualueen osaksi ympäröivien puistojen kokonaisuutta. Kaava ottaa huomioon ilmaston muutoksen vaikutukset mahdollistamalla hulevesien hallinnan kehittämisen ja muuttamalla asfaltoitua aluetta puistoksi.

Asemakaavalla osoitetaan rantapenkan kaakkoisreuna puistoksi.
Asemakaavan muutoksessa Jalkarannantien liikenne ohjataan Kyösti Kallion kadulle ja Kisapuiston viereen toteutettavalle uudelle kadulle. Kariniemenkadun liittymäjärjestelyillä pyritään hillitsemään tarpeetonta läpiajoa. Jalkarannantien katualue muutetaan pääosin puisto- ja torialueeksi. Osa korttelialueista laajenee nykyiselle katualueelle. Paasikivenaukiolla Hollolankatu liittyy suoraan Lahdenkatuun ja muilta osin Paasikivenaukio muuttuu torialueeksi.
Asemakaavan muutoksessa esitetään linja-autoaseman toimintojen siirtämistä matkakeskukseen sekä Urheilutalon ja huoltoaseman purkamista. Linja-autoaseman suojeltu rakennus on osoitettu kortteliin 2151 liikerakennusten korttelialueelle (KL-19), jolle saa sijoittaa myös julkisen hallinnon ja palvelun tiloja. Rakennuksen ja ulkotilojen käytössä tulee ottaa huomioon aiempi linja-autoasematoiminta. Linja-autoaseman pohjoispuolelle on osoitettu III-kerroksisten museorakennusten korttelialue (YM-1). Kyösti Kallion kadun varteen sijoittuvat korttelit 2150, 2154 ja 2156 on osoitettu II-, III- ja VIII-kerroksisiksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi (AL-10). Korttelit 2152 ja 2153 on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi (AL-11), joille saa sijoittaa myös palveluasuntoja ja niihin liittyviä julkisia tai yksityisiä hyvinvointipalveluja. AL-11- ja AL-10 –korttelialueilla tulee sisäpihat ja paikoitustilat toteuttaa yhteisen korttelisuunnitelman mukaisesti. Kortteli 2155 on osoitettu liike ja palvelurakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa yksityisiä tai julkisia palveluita, hotellin, palvelu- ja muita erityisasuntoja sekä hyvinvointiin liittyviä toiminta- ja liiketiloja (KLP). Autopaikat voidaan kaikissa kortteleissa sijoittaa kellariin tai maanpäälliseen pysäköintihalliin. Lisäksi kortteleihin 2151 ja 2153 on osoitettu yleisten pysäköintilaitosten korttelialue (LPY), jonka suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon korttelin muu toiminta ja viereiset rakennukset. Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyvät rakentamistapaohjeet ohjaavat uudisrakentamista, myös LPY- korttelialueilla.
Asemakaavan muutoksella tarkennetaan rakennustaiteellisesti ja historiallisesti sekä kaupunkikuvan kannalta tärkeiden Pellonkulman, Suojalinnan ja Virkailijatalon suojelua. Muilta osin korttelin 2103 ja korttelin 2104 tonttien 1 ja 3 kaavamääräyksiä vain uudistetaan. Korttelin 2402 historiallisen museon tontin 4 lounaisreunasta osoitetaan osa uuden kadun katualueeksi. Museorakennuksen aiempaa suojelumääräystä on tarkennettu ja rakennusta ympäröivä puisto osoitetaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaana säilytettäväksi (YM-2/s). Korttelin 146 pohjoisosasta osoitetaan osa Jalkarannantien uuteen linjaukseen. Kampusalueen kaavamerkintään on lisätty alueella olevan kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia (YO-1). Oppilaitosten autopaikkoja voidaan hieman lisätä Ståhlberginkadun varteen toteuttamalla jalkakäytävä tarvittaessa puistopolulla.
Pikku-Vesijärven puiston rajausta on tarkistettu nykyisen puiston mukaiseksi. Rantapenkan rautatiealue on liitetty puistoon ja määrätty säilytettäväksi (slr). Fellmaninpuiston kaavamääräystä on tarkennettu puiston kulttuurihistoriallisen arvon perusteella ja puistoon on osoitettu olemassa olevan puuston mukaisesti kiemurtelevina puistopolkuina toteutettavat kevyen liikenteen väylät. Pikku-Vesijärven Kisapuiston eteläkulmasta osoitetaan pieni osa uuteen katualueeseen. Paasikivenaukion torialueelle on esitetty ohjeelliset maanalaiset tilat, joihin saa sijoittaa hulevesien hallintaan ja ohjaamiseen liittyviä tiloja laitteineen sekä yleisen paikoitushallin. Korttelialueiden keskelle sijoittuvaan uuteen puistoon tulee toteuttaa korkeatasoinen kevyen liikenteen yhteys ja erilaisia oleskelualueita erikseen laadittavan kokonaissuunnitelman mukaisesti. Istutusten suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon viereisten puistojen kasvillisuus ja kevyen liikenteen väylien käyttö pelastusteinä. Puistoon saa sijoittaa hulevesien hallintaan liittyviä rakenteita ja kanavan.
Suunnittelualue on pohjavesialuetta, mikä on otettu huomioon kaikkien alueiden kaavamerkinnöissä (pv-4). Ennen rakentamista tulee maaperä tarvittaessa kunnostaa pilaantuneiden maiden osalta (pima).

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 30,8 ha, josta uutta asemakaava-aluetta on noin 0,2 ha. Korttelialuetta on noin 9,8 ha, virkistysaluetta noin 10,5 ha, pysäköinti- ja katualuetta noin 7,4 ha ja vesialuetta noin 3,1 ha. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 64 335 k-m2. Kaavan aluetehokkuusluku e=0,52. Uutta asumisen korttelialuetta on osoitettu noin 1,8 ha ja sille uutta asumisen rakennusoikeutta 35 486 k-m2. Uutta liike- ja palvelurakentamisen korttelialuetta on noin 0,4 ha ja sillä uutta rakennusoikeutta 12 800 k-m2. Uutta julkisen rakentamisen korttelialuetta on osoitettu noin 0,3 ha ja sille uutta rakennusoikeutta 7 500 k-m2. Virkistysaluetta on osoitettu lisää noin 2,7 ha. Alueelle voi muuttaa noin 800 -1000 uutta asukasta ja kaava mahdollistaa lähinnä palvelualan työpaikkojen lisäämisen kaava-alueella.

Lähtötiedot:
Pellonkulman asuin- ja liikerakennuksen tontti (kortteli 2103 tontti 1) ja Suojalinnan asuin- ja liikerakennuksen tontti (kortteli 2104 tontti 1) sekä toiminnassa olevan huoltoaseman tontti (kortteli 2102 tontti 1) ovat yksityisessä omistuksessa. Päijät-Hämeen koulutuskonserni omistaa korttelin 146 tontin 8. Muilta osin Lahden kaupunki omistaa suunnittelualueen. Kaupungin maanomistus on tarkistettu.

Suunnittelualue on pääosin voimassa olevan asemakaavan mukaisessa käytössä. Kaupunkirakenteen kannalta keskeinen alue on tärkeä välittäjä keskustan tiiviin rakenteen ja Fellmaninpuiston, Pikku-Vesijärven puiston ja Kisapuiston muodostaman viherrenkaan välillä. Toiminnallisesti alue yhdistää keskustan liiketoiminnan ja urheilu- ja messukeskuksen ja kampusalueen julkisen toiminnan. Suunnittelualue on kaupunkirakenteen laaksoa sijaiten maiseman solmukohdassa ja käsittää kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ja alueita. Liikenne hallitsee keskeisintä muutosaluetta tällä hetkellä. Alue on tärkeää pohjavesialuetta ja historiallisen museon tontin koillisosalta pohjaveden muodostumisaluetta.

Kaavatilanne:
Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (7.3.2008) alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Alue sisältyy Lahden kehittämisen kohdealueeseen (kk10), jota kehitetään valtakunnan osakeskukseksi.
Yleiskaava
Oikeusvaikutuksettomassa Lahden yleiskaavassa 1998 alue on Jalkarannantien koillispuolelta kaupungin pääkeskustoimintojen aluetta (C) ja lounaispuolelta pääosin asumiskäyttöön tarkoitettua aluetta (A). Kaakkois- ja luoteiskulma sekä länsiosa ovat julkisten alueellisesti merkittävien palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Fellmannin puisto ja Pikku-Vesijärven puisto on osoitettu alueellisesti ja kaupunkirakenteellisesti tärkeäksi lähivirkistysalueeksi (VL/S). Kisapuisto on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Lisäksi Kisapuisto ja Pikku-Vesijärven alueet on viivoitettu pääosin rakentamattomana alueen osana, joka ympäristökokonaisuutena on arvokas maisemallisesti, luonnonoloiltaan tai kulttuurihistoriallisesti. Paasikivenkadun varren ja Paasikivenaukiota rajaavat korttelit sekä linja-autoaseman ja historiallisen museon alueet on viivoitettu pääosin rakennettuna alueen osana, joka ympäristökokonaisuutena on arvokas kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti. Kevyen liikenteen pääväylä on osoitettu Jalkarannantien lounaispuolelle.
Asemakaava
Alueella on voimassa eri-ikäisiä asemakaavoja, joissa Ståhlberginkadun varren kortteli 146 on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Jalkarannantien lounaispuolen kortteli 2102 on osoitettu yleisten rakennusten sekä autohuolto- ja bensiiniaseman korttelialueeksi (AB). Kortteli 2103 ja korttelin 2104 tontit 1 ja 3 on osoitettu asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Jalkarannantien koillispuolelle on osoitettu kapean puistokaistan taakse paikoitusalue (LP) ja linja-autoaseman korttelialue (LA1). Historiallisen museon pihapiiri on museorakennusten korttelialuetta (YM). Linja-autoasema ja Lahden kartano on lisäksi osoitettu suojeltaviksi rakennuksiksi (sr1). Fellmanin puistoon on osoitettu ohjeellinen patsaanpystytysalue (Pi13). Pikku-Vesijärven puiston lounaiskulmassa on paikoitusalue (Lp) ja länsipuolella rautatiealuetta (LR). Kisapuisto on urheilualuetta (U).

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vaikutukset:
Kaupunkirakenne
Uutta rakentamista osoittava kaava muuttaa Fellmaninpuiston ja Kisapuiston välisen alueen kaupunkirakennetta merkittävästi. Muutos tukee Lahden kehittämistä maakunnan keskuksena ja mahdollistavat uusien asumisen sekä julkisten ja liiketilojen toteuttamisen keskustassa. Alue muodostaa yhdyskuntarakennetta tiivistävänä ja olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon kiinteästi liittyvänä kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta. Uudet rakennukset rajaavat olemassa olevista kerrostaloista avautuvaa näkymää. Samoin näkymät alueelta ympäröiville harjuille ja mäille avautuvat rajautuvina uusien korttelialueiden väleistä. Esitetty rakentaminen ei vähennä virkistysalueita tai Vesijärven ranta-alueen yleistä käyttöä. Asemakaava ja asemakaavan muutos parantaa suunnittelualueen viihtyisyyttä ja liittää keskustan uuden puistoväylän kautta Pikku-Vesijärven puistoon ja Vesijärven rantaan. Uuden alueen toteuttaminen keskustan länsipäähän tasapainottaa keskustan rakennetta ja lisää keskustan vetovoimaa. Kaava vahvistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja puistoalueiden säilyttämistä.
Liikenneverkko
Esitetty liikenneverkko on toimiva ja tukee keskustan katuverkon kehittämistä. Ratkaisu parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä alueella. Liikenneverkon järjestelyn yhteydessä voidaan kehittää keskusta-alueen hulevesien ohjausta sekä varautua esimerkiksi rankkasateiden huomioon ottamiseen uusilla puistoalueilla. Kyösti Kallion kadun ja uuden kadun liikenne eivät aiheuta merkittävää meluhaittaa asutukselle tai puistoille. Suurimman meluhaitan aiheuttaa edelleen Paasikivenaukion liikenne. Uusi korttelialueiden keskelle osoitettu puistoalue on hyvin suojassa liikennemelulta. Kaavan mukaisen liikennejärjestelyn ja yleisten alueiden toteuttaminen aiheuttavat merkittäviä kustannuksia.
Paikoitus
Nykyiset 320 yleistä autopaikkaa voidaan sijoittaa uusiin yleisiin pysäköintilaitoksiin. Pikku-Vesijärven pysäköintialueen 160 paikkaa ja Paasikivenkadun varren 140 paikkaa säilyvät, Ståhlberginkadun varteen voidaan hieman lisätä autopaikkoja 100:sta 150:een. Kyösti Kallion kadun varren autopaikat vähenevät 85:stä 45:een. Jalkarannantien reunana 20 autopaikkaa korvataan uuden kadun varren noin 30 autopaikalla. Linja-autoaseman tontille on osoitettu 40 myös historiallista museota palvelevaa autopaikkaa. Purettujen huoltoasemarakennusten tonteilla olevat 165 autopaikkaa voidaan tarvittaessa korvata toteuttamalla maanalainen paikoitushalli Paasikivenaukion alle. Asemakaavan muutoksessa on nykyisessä käytössä olevien tonttien autopaikkamääräykset säilytetty entisinä. Uusien korttelialueiden autopaikat (1ap/80 k-m2) on osoitettu korttelikohtaisesti ja sijoitettava pääsääntöisesti kellarikerroksen tai maanpäälliseen paikoitushalliin.
Kunnallistekniset verkostot
Linja-autoaseman ja huoltoaseman pohjoispuolella itä-länsisuunnassa kulkeva koko keskustan ja pohjoisen Lahden päärunkoviemäri on otettu kaavassa huomioon. Keskustan hulevesiverkoston runkolinja esitetään muutettavaksi alueen uuden hulevesiratkaisun mukaisesti. Paikoitusalueen Kisapuiston puoleisessa reunassa pohjois-eteläsuunnassa kulkeva ns. öljykaapeli otetaan huomioon kadun suunnittelussa ja toteutuksessa, samoin oleva sähköverkko tarpeen mukaan. Alueelle on osoitettu uudet muuntamopaikat.
Väestö ja työpaikat
Suunnittelualueella olevissa kolmessa asuinrakennuksessa (Pellonkulma, Suojalinna ja Virkailijatalo) asuu noin 250 henkilöä. Suunnittelualueeseen kuuluvissa oppilaitosten tiloissa opiskelee noin 5 000 oppilasta ja työskentelee noin 300 henkilöä. Lisäksi kerrostalojen pohjakerroksessa sijaitsevissa liiketiloissa, huoltoasemalla, linja-autoasemalla ja historiallisessa museossa työskentelee noin 50 henkilöä
Kustannukset
Asemakaavan muutoksella muodostuu asuinkerrosalaa sekä toteutuvasta käyttötarkoituksesta riippuen eri määrä liike- ja yleisten rakennusten kerrosalaa pääosin kaupungin omistamalle maalle. Maaperä, alueen aiempi käyttö ja kaupunkikuvavaatimukset vaikuttavat rakentamisen kustannuksiin ja rakentamisesta saatavaan tuottoon. Alueen katu- ja puistoalueet joudutaan rakentamaan kokonaan uudelleen. Yleisten alueiden alustava kustannusarvio on noin 6,9 milj.€. Lisäksi alueen hulevesiratkaisu ja mahdolliset muut kunnallisteknisen verkoston ratkaisut voivat lisätä kustannuksia.

Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa:
Asemakaavan muutoksen vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 12.10.2007, sitä on tarkistettu 30.11.2007 ja se on ollut yleisesti nähtävillä 14.2.-17.3.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin 6.11.2007.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty, että kaupunkirakenteellista kokonaisratkaisua koskeva vaihtoehtojen arviointi on suoritettu ideakilpailun yhteydessä.

Asemakaavan muutoksen luonnosvaihtoehdot olivat yleisesti nähtävillä 29.5.-1.8.2008 ja niiden perusteella pyydetään lausunnot yhteistyötahoilta sekä suoritettiin asiantuntija-arviointi. Luonnosvaihtoehtoja koskeva yleisötilaisuus pidettiin 2.6.2008 klo 17-18 Lahden pääkirjaston auditoriossa.
Asemakaavan muutosluonnos oli yleisesti nähtävänä 16.9.-3.10.2008. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 14.9.2008.
Kaava-aineistoa on ollut nähtävillä Lahden kaupungin internetsivuilla sekä nähtävillä oloaikoina Lahden pääkirjastossa.

Viranomaisyhteistyö ( MRL 66§)
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin 6.11.2007 ja neuvottelun perusteella tarkennettu OAS lähetettiin Hämeen ympäristökeskukselle.
Luonnosvaihtoehdot ja niistä esitetty palaute on lähetetty ja esitelty Hämeen ympäristökeskukselle kaavaneuvottelussa 9.9.2008. Muita kaavahankkeen edellyttämiä viranomaistahoja on kuultu laatimisvaiheen kuulemisten yhteydessä. Viranomaisneuvottelu järjestetään asemakaavan ja asemakaavan muutoksen virallisesti nähtävillä olon jälkeen.

Merkittävät lausunnot ja mielipiteet
Hämeen ympäristökeskus esitti alueen keskelle jäävän tilan luonteen pohtimista sekä tarkkaa suunnitelmaa torin ja viheralueiden suunnittelusta. Paikoitushalleja sisältävässä kaavassa tulisi kerrosluvun ohella osoittaa rakennusten korkeusasema. Asemakaavaan liittyvät rakennustapaohjeet tulee hyväksyä samanaikaisesti kaavan kanssa. Lahden kaupunginmuseo esitti suojelumerkintöjen tarkentamista. Linja-autoliitto ja OY Matkahuolto AB esittivät linja-autoaseman toimintojen säilyttämistä nykyisellä paikalla. Lahti Energia Oy korosti alueella olevien suurien verkostojen vaikutusta toteutukseen. Lahti Aqua Oy:llä ei ollut huomautettavaa. Päijät-Hämeen liitto viittaa aiempaan lausuntoonsa, minkä mukaan liitolla ei ole erityistä huomautettavaa. Päijät-Hämeen pelastuslaitos edellyttää mahdollisten hoito- ja huoltolaitosten varustamista automaattisella sammutuslaitteistolla. Lahden seudun ympäristöpalvelujen mukaan esitetty rakentaminen on liian tiivistä. Tarkempi kaavoitus voitaisiin aloittaa entisistä huoltoasemakortteleista sekä urheilutalosta. Nykyisen laajan asfaltoidun paikoitusalueen suunnittelu tulisi pohjautua viheralueen kehittämiseen ja sitä tulisi jatkaa VE 0+ pohjalta, jolloin hulevesien käsittelyn suunnitteluun tulee erilaisia toteutusmahdollisuuksia. Vihertoimen lausunnon mukaan oleviin puistoihin ei saa kohdistaa muutoksia ja uusien kortteleiden oleskelu- ja leikkipihojen tulee olla riittävän suuria ja niiden toteutus tulee olla selkeästi määritelty.

Kaavan valmistelun yhteydessä on kritisoitu kansalaisten mielipiteen ohittamista ja valmistelun kiireistä aikataulua. Erityisesti on esitetty suunnittelun tarvitsevan lisäaikaa ja suunnittelun jatkamista vaihtoehdon 0+ pohjalta. Rakentavan vuorovaikutuksen aika on ennen kuin kaavamuutos asetetaan kuukaudeksi nähtäville. VE 0+- vaihtoehdon esittäjien, suunnittelijoiden ja tekninen lautakunnan tulee keskustella Ranta-Kartanon kaavamuutoksesta ja toteuttaa siten demokraattista päätöksen tekoa. Mielipiteissä on esitetty rakentamisen oleva liian tiivistä. Tärkeät näkymät tulee säilyttää. Rakennusten välisiä viheralueita tulee suurentaa. Ranta-Kartanon alueella pitää säilyttää avoin kulkuväylä ja näköyhteys Vesijärvelle. Tornit tulee poistaa mm. vesisuonten takia. On myös esitetty, että alueelle voi osoittaa korkeintaan kaksi-viisi -kerroksista rakentamista. Kyösti Kallion kadun varren korttelit voidaan rakentaa, mutta portaittain Pellonkulmantaloa kohti kohoavasti.

Esitettyjen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella on korttelialueita pienennetty hieman näkymien avaamiseksi. Asuinkortteleiden kaavamääräyksessä edellytetään korttelisuunnitelmaa, jossa mm. kaavassa määrätyn keskuspihan toiminnot tulee esittää. Kaava mahdollistaa autopaikkojen sijoittamisen maanpäälliseen paikoitushalliin, jolloin keskipiha voi jäädä maapohjaiseksi ja istutettavaksi viherpihaksi. Kolmikerroksinen rakentaminen kaavassa osoitettuine kulkuaukkoineen mahdollistaa riittävän valonsaannin. Korttelialueita ympäröivät katu- ja puistoalueet on tarkoitus rakentaa uudelleen, joten paikoitushallien korkeusasema on sidottu viereisten rakennusten korkeuteen rakennustapaohjeessa. Museokorttelin ja yleisen paikoitushallin keskinäistä sijaintia on muutettu.
Asemakaavan muutos vain Kyösti Kallion kadun varren kortteleihin ja rakentamisen osoittaminen vain ko. kortteleihin, tornien poistaminen kokonaan tai osoittaminen vain Fellmaninpuiston puoleiseen reunaan ei ole asemakaavan pohjaksi valitun Ranta-Kartanon kaavarungon mukaista ja edellyttää teknisen lautakunnan päätöstä alueen suunnittelun perusteiden muuttamisesta. Myöskään Jalkarannantien säilyttäminen ei tue keskustan kävelypainotteisen liikennejärjestelmän toteuttamista eikä ole asemakaavoituksen pohjaksi valitun Ranta-Kartanon kaavarungon mukainen. Alueen kehittäminen puistona on mahdollista lähinnä Kyösti Kallion kadun varren kortteleiden osalla, sillä paikoitusalueen muuttaminen laajemmin viheralueeksi vähentää alueen autopaikkoja.

Sekä luonnosvaihtoehtoja että luonnosta koskevat lausunnot, mielipiteet ja niiden perusteella tehdyt muutokset on tarkemmin kerrottu asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostuksessa.

Asemakaavan muutoksen yhteydessä ei tehdä MRL 78 §:n mukaisia tonttijakoja ja tonttijaon muutoksia.

Maankäyttösopimus: Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta korttelin 2102 tontin 1 osalta.

Liitteet:
1. sijainti­kartta
2. asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus (kartta +määräykset)
3. selostus +tilastot
4. osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
5. yleis­kaava,
6. ajantasa-asemakaava,
7. havainnekuva koko alueesta
8. näkymäkuvia
9. rakennustapaohje
10. luonnosvaihtoehdot
11. luonnosvaihtoehdoista esitetyt mielipiteet ja lausunnot
12. muistio yleisötilaisuudesta 2.6.2008
13. arviointineuvottelun muistio ja arviointitaulukko
14. luonnos,
15. luonnoksesta esitetyt mielipiteet ja lausunnot
16. muistio yleisötilaisuudesta 14.9.2008
17. maanomistusaineistoa

Asian valmistelija/lisätietoja antaja: kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen (814 2183, 050 3878715). Valmistelija tulee kokoukseen esittelemään suunnitelman.

Maankäytön johtaja (Veli-Pekka Toivonen):

Lautakunta päättää hyväksyä asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen A-2428 asetettavaksi julkisesti nähtäville.

Mikäli mahdolliset muistutukset eivät anna muuhun aihetta, lautakunta esittää, että kaupunginhallitus tekee kaupunginvaltuustolle seuraavan ehdotuksen:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen A-2428, jolla muodostuu Lahden kaupungin Keski-Lahden (1.) kaupunginosan katualuetta, Kartanon (2.) kaupunginosan korttelit 2150-2156, korttelin 146 tontti 9, korttelin 2103 tontti 2, korttelin 2104 tontit 1 ja 3, korttelin 2402 tontti 4 sekä pysäköinti-, puisto-, vesi- ja katualuetta sekä kaupunginosan rajan muutoksen.

Päätös:

Toimenpiteet:
Tela: kuulutus, kh (muutoksenhakukielto)
Kh : kv (muutoksenhakukielto)
Kv: kirje teknisen ja ympäristötoimialan maankäyttö, OTE+kirje+kartta Hämeen ympäristökeskus, ISO OTE+kirje, jolla kysytään lainvoimaisuus Kouvolan hallinto-oikeudelta
Lainvoimaiseksi tulon jälkeen: kuulutus, kirje+jäljennös kuulutuksesta Hämeen ympäristökeskus, kirje+jäljennös kuulutuksesta+kartta Maanmittaustoimisto, Päijät-Hämeen liitto, kirje+kartta teknisen ja y