Jos vaalien tulosta todella kunnioitettaisi, tulevan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaalien marssijärjestys toimisi suurimman äänimäärän antaman luottamuksen mukaisesti jo nyt vaalituloksen selvittyä:

Siis: Suomen Keskustan Martti Talja (2029), Demareiden Kirsi Lehtimäki (1734), Kokoomuksen Kristiina Hämäläinen (1572), Kristillisdemokraattien/Pro Lahden Kalle Aaltonen (1159), Perussuomalaisten Jyrki Joensuu (1010), Vasemmistoliiton Elisa Lientola (683), Vihreän liiton Jouni Kaikkonen (423) ja Liike Nyt Pirjo Tiira (226) kutsuvat joukkonsa kokoon ja sopivat 8836:n äänestäjän antamalla valtuudella, miten hyvinvointialueemme hallintohimmeliä ruvetaan yhteisesti ajatuksella rakentamaan.

Näinhän se ei mene - politiikalla ja valtiobyrokratialla on toiset ajatukset. Mennään vanhaan malliin ja jäykistetään byrokratialla hyvinvointialueemme hallintoa kuntahallinnon tapaan harvainvallaksi. Itsemääräämisoikeuttaan ylistävät kuntahallinnon poliittiset pamput ja järjestelmät aikovat ottaa vallan valituilta valtuutetuilta kuin nenän edestä tässäkin uudessa organisaatiossa.

 

Ennen vaaleja 

Oikeusministeriö oli antanut vallan vain vaaleihin saakka hallinnolle, jonka virkamiehet itse itsensä ilman demokratiaa valiten perustivat ja nimittivät aluevaaleja valmistelevan Vaten. Tämä pikkuporukka mitenkään meitä äänestäjiä vaivaamatta ja demokratian sääntöjä käyttämättä valitsi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Vaten henkilöt:

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen, Lahti, kaupunginjohtaja Jari Parkkonen, Heinola, kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki, Sysmä, hyvinvointijohtaja Kristiina Hämäläinen, Orimattila. Varajäseninä ovat kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Hollola, kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka, Asikkala, kaupunginjohtaja Osmo Pieski, Orimattila sekä kunnanjohtaja Petri Koivula, Padasjoki.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä VATEssa ovat toimitusjohtaja Marina Erhola, talousjohtaja Antti Niemi, henkilöstöjohtaja Erja Saari, toimialajohtaja Jukka Santala sekä hallintojohtaja Veli Penttilä. Varajäseninä ostopalvelujohtaja Ismo Rautiainen, talouspäällikkö Paula Ryynänen, henkilöstöpäällikkö Anu Salmela, konserni- ja yhteyspäällikkö Timo Louna sekä hallintopäällikkö Sari Lahti.

Päijät-Hämeen pelastuslaitosta edustaa pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, varajäsen hallintopäällikkö Merja Saasmo ja Eteva kuntayhtymää toimitusjohtaja Marika Metsähonkala, varajäsen talousjohtaja Sampo Salo.

 

Vaalien alla syntyi omalle hyvinvointialueellemme elo-joulukuussa 2021 myös Poliittinen seurantaryhmä kuin salaseurana vaaleihin liittyen - oudosti mm. Pro Lahti -ryhmän, muut paikalliset pienryhmät ja pikkupuolueet sivuuttaen. On merkittävää, että tämä seurantaryhmä koki jo ennen vaaleja itsensä kokouspöytäkirjoissaan miltei viranomaiseksi.

Ote tuosta seurantaryhmän kokouksen päätösasiakirjasta:

"Todettiin, että • Poliittinen seurantatyöryhmä ei ole pelkkä seurantaryhmä vaan poliittinen toimielin, joka pohtii poliittisia ratkaisuja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valmisteluun. • Toimielimellä on ollut valmistelussa selkeä rooli sekä hyvä ja yhtenäinen työskentely, jolla on pyritty etsimään toimivia ratkaisuja ja arvioimaan kokonaisuutta. • Rakenteen kunnioittamiseksi tulee olla mahdollisimman laaja yhteinen näkemys."

Tuon salaseuramaisen konklaavin jäsenet selviävät nyt vaalien jälkeen vaikkapa sen ensimmäisen kokoontumisen kokousasiakirjoista:

 https://paijat-sote.fi/wp-content/uploads/2021/12/poliittisen-seurantatyoryhma-kokousmuistio-11-10-2021.pdf

Ei ihme, että useista sen jäsenistä tuli lopullisen demokratialla aluevaaleissa valitun aluevaltuuston jäseniä.

 

Jos tällaisella kyseenalaisella mandaatilla  jatketaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen rakentamista nyt vaalien jälkeen, tulee siitä pelkkä kunnallishallinnon talutusnuora, joka tuuppaa vaalidemokratialla valitut alueemme luottamushenkilöt sivustakatsojiksi, kun kunnan itsehallinnon palkka-ja palkkioarmeija rakentaa käskyläisen itselleen.

 

Kuka äänestäjistä tunsi äänestäessään Hyvinvointialuelain

Laki hyvinvointialueesta hyväksyttiin eduskunnassa viime kesänä ja itse laki sai vahvistuksen vasta puoli vuotta sitten, kun Naantalissa 29.6.2021 Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö ja Perhe- ja peruspalveluminsteri Krista Kiuru sen allekirjoittivat.

Sadanviidenkymmenenyhden lakipykälän mittaisen lain tuntemus ei siis voi olla kovinkaan monen meidän aluevaaleissa äänestäneen tai valitsemamme Päijät-Hämeen 69 aluevaltuutetun tuntema, monistakymmenistä eri pykälien säädösviidakon alamomenteista puhumattakaan.

Tästä linkistä voi siihen lakiin tarkemmin tutustua:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210611

 

Tällä kohden kerron nyt lain kertaalleen luettuani sen olevan mahdollisimman monimutkainen byrokratiarakennelma, jota -niinkuin moniakin lakeja nykyisin - tullaan soveltamaan kovin eritasoisesti eri hyvinvointialueilla, jokaisen hyvinvointialueen viranomaisissa meitä yksittäisiä asiakkaita eli jäseniä tasa-arvoisesti kohdeltaessa ja yhteisistä tai yksityisistä asioistamme päätettäessä.

- Mielenkiintoinen on jo hyvinvointilain luettelo, josta selviää ketkä ja mitkä kuuluvat mm. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen jäseniksi:

Lain 3§

1) henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta sijaitsee hyvinvointialueen alueella (hyvinvointialueen asukas);

2) kunta, joka sijaitsee hyvinvointialueen alueella;

3) yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on hyvinvointialueen alueella olevassa kunnassa;

4) se, joka omistaa tai hallitsee hyvinvointialueen alueella sijaitsevaa kiinteää omaisuutta.

Käytännössä se tarkoittaa, että sosiaali- ja terveydenhoidon sekä pelastustoimen palvelut kuuluvat esimerkiksi helsinkiläiselle, joka omistaa Päijät-Hämeen alueella vaikkapa pienen maatilkun, koska hän tällöin on myös hyvinvointialueemme jäsen. Samoin ne meistä, jotka omistavat tuollaisen pienen maaläntin Päijät-Hämeen ulkopuolella, pääsevät taas läntin sijainnin mukaisen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhoidon sekä pelastustoimen palvelujen käyttäjiksi.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tulee meidän 200000 asukkaan lisäksi olemaan jäseninä erilaisia yhteisöjä ja säätiöitä arvaamaton määrä.

- Hyvinvointialue voi perustaa myös liikelaitoksia, joiden yhteisnimenä on oltava konserni. 

- Hyvinvointialueen on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa hyvinvointialueen verkkosivustolla. Mitenkähän ne, joilla ei ole käytössään yleistä tietoverkkoa? Mikä se yleinen tietoverkko on?

- Eikä suhde valtioonkaan ole ongelmaton. Nyt hyvinvointialueita valvoo kolme eri ministeriötä: valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisäasiainministeriö. Ne ovat tätä hyvinvointialuelakia varten perustaneet omat uudet ministeriönsä toimielimet ja niihin uudet virkailijajoukkonsa.

- Valtaosaan lain suuremmista pykälistä ja niiden toteuttamisesta pitää olla liikejuridikkaan ja markkinabisnekseen sekä niiden seurantaan pystyvä ammattihenkilö. Pelkästään taloudelliset sitoumukset, toimitilat ja velanotto vaativat monipuolisuudessa hyvinvointialueen päättäjiltä aivan ylivoimaisia kykyjä.

Emme äänestäjinä tienneet eivätkä varmaan valitut hyvinvointialueemme valtuutetut vieläkään tiedä, mitä kaikkea tuossa valtuutetun tehtävässä täytyy osata tai ainakin ymmärtää.

- Lähinnä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lainmukaisuutta valvoo Etelä- Suomen aluehallintovirasto, jolle on myös ensimmäinen juridinen mahdollisuus tehdä kantelu hyvinvointialueen tekemistä päätöksistä.

 

 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on jo pitkälle kaavailtuna valmiissa muodossa

https://paijat-sote.fi/sote-uudistus/

 

- Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valmisteluissa selviää suunnitelmat vallan keskittymisestä vain pienelle klikille.

Kaiken mielivallan ja yksinvallan mahdollisuuden antaa laissa hyvinvointialueille annettu itsehallinto. Asian ennakkovalmisteluista selviää tuo vallan keskittäminen pois vaalien valitsemilta valtuutetuilta. 23.1.22  valitsemillemme aluevaltuutetuille ei paljonkaan päätösvaltaa tässä ennakkokaavailussa suoda. Päinvastoin, aluevaltuutetuista valittu Päijät-Hämeen hyvinvointialueen 11-jäseninen aluehallitus päättää miltei kaikesta.

Hämmästelen. Samanlainen alkaa olla Lahden kaupunginhallituksen asema asioiden valmistelevana elimenä. Se on ottanut päätösvallan valtuustolta vuosien aikana salakavalasti. Kaupunginvaltuustolle on jäänyt pelkkä muodollinen kumileimasimen valta. Näin on käymässä myös 69 valitsemamme aluevaltuutetun merkityksen - kumileimasin heistä useimmasta tulee lohtunaan kokouspalkkiot harvoista kokouksista.

Kaavailuissa on hyvinvointialueellemme perustettu jo mm. seitsemän eri liikelaitosta. Muodollisesti äänestämiämme aluevaltuutettuja ripotellaan kahteen tärkeään eri valiokuntaan - Asiakasvaliokunta ja Hyte-, yhdyspinta- ja kokonaisturvallisuusvaliokunta - ja kolmeen lautakuntaan sekä liikelaitoksiensa johtokuntiin tai jaostoihin jne....  Poliittinen kerma on nostamassa itsensä vallan kahvaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ennakkovalmisteluissa.

Tosin lopulliseen muotoonsa Päijät-Hämeen hyvinvointialue tulee vasta 1.1.2023. Mitä sitä ennen voisi tapahtua muuta kuin byrokratian harvainvallan lisääntymistä?

 

Näin hyvinvointialueellamme putoaa hiljalleen pohja koko demokratialta - sosiaali- ja terveydenhoitomme sekä pelastustoimemme järjestelyiltä ja päätöksiltä perusteena yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus paikkakunnasta, iästä, varallisuudesta, sukupuolesta tai syntyperästä riippumatta.

 

Suomi on jaettu 21 hyvinvointialueeseen