<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Edellisessä vuodatuksessani pohdin lahtelaista kirjoitettua mediaa, lehdistöä. 

Onko Lahtemme niin pieni tuppukylä, ettei vapaalle, kahlitsemattomalle mielipiteelle ja avarakatseisuudelle ole täällä sijaa?

Onko kantaaottaville, uuttaluoville näkijöille ja tekijöille sijaa Lahdessamme? Minne he menevät, kun heitä ei täältä löydy etsimälläkään?

 

Julkista tietoa kansalaisille

 

Viime viikonvaihteen Helsingin Sanomissa (24.2. D6 –sivulla) on laaja artikkeli talon omasta sisäisestä tilasta. Se on esimerkki hyvästä journalismista: toimittaja pohtii oman työnantajansa Sanoma WSOY:n tilaa, sen merkittävien pitkäaikaisten kirjallisten johtajien omaehtoista lähtemistä talosta, asianosaisia haastatellen. Hesarilla on varaa pohtia omaa tilaansa julkisesti. Onko Etelä-Suomen Sanomillamme siihen rahkeita tai koettu tarvettakaan?

 

Pari viikkoa vanhemmassa Hesarin sunnuntainumerossa (10.2.D1) sama toimittaja tekee laajan, monikuvaisen katsauksen Kemijärven työläisten ja herrojen yhteisestä työkapinaretkestä Helsinkiin. Monipuolisesti asiaa valotettuaan hän päättää pitkän, suorasukaisen artikkelinsa - kahden kemijärveläisen, kommunistin ja julkikokoomuslaisen, päätymisestä samalle puolelle kapinajoukoissa - johtopäätökseen: "Heidät on yhdistänyt se, mikä ennen erotti. Kapitalismi."

Nämä Hesarin sunnuntainumeroiden D –sivut ovat muutenkin koko suomalaisen sananvapauden, uuden tietämyksen ja asioiden perusteellisten selvittämisten huippukirjoituksia. Suosittelen!

 

 

1334342.jpg 

 

Muutama ilta sitten TV2:n Ajankohtaisen Kakkosen ohjelmassa maamme keskeiset mediavaikuttajat pohtivat TV:n lupamaksun merkitystä ja julkisen TV-tarjonnan sisältöä. Paikalla oli eri TV-kanavien johtajia ja tuottajia sekä alasta vastaava ministeri.

 

1334339.jpg 

Sama Hesarin toimittaja oli siellä nyt lehdistön edustajana ja mm. vaati Julkisen TV-palvelun ulottamista kaikille, myös pienille poikkeusryhmille.

Hän ilmaisi sen näin: Ylen TV-tarjonta on monipuolisuudeltaan hyvää TV-ohjelmistoa, mutta sillä on vielä paljon parannettavaa. Esimerkiksi kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys on vasta kolmasosassa ohjelmista, kun mm. BBC:n ohjelmissa tekstitys on jo 100%.

Sama toimittaja ei pitänyt myöskään merkillisenä sitä, että kansanedustajille TV-lupamaksuasioista tehdyssä mielipidetiedustelussa alle puolet valtiopäiväpäättäjistämme vastasi. Poissaolijat ja mielipiteettömät ovat jo maan tapa.

 

 

1333764.jpg

Hollolan Kalliolan koulun kaikki oppilaat ja henkilökunta 1960 -luvun puolivälissä.**

 

Tämän toimittajan, Lahen-Hollolan rajalla syntyneen Heikki Hellmanin, Kalliolan koulun alaluokkalaisen (1962-1966) ja  Lahden Lyseon (1966-74) kasvatin kohtasin muutaman ikimuistettavan kerran vuonna 1974, kun hän oli tuon kesän mm. Lahden kaupungintalon sisäpihan teatteriesitysten vapaaehtoisena järjestysmiehenä.

 

674538.jpg

 Lahden kaupungintalon sisäpihanäkymä.

 

Vuoden penkinpainajaiset Lyseolla olivat juuri olleet aikakauden kuuluisimmat, ne piti poliisin tulla keskeyttämään. Harvinaisen suuret otsikot ESS:ssä todistavat poikkeuksellisen rajuista, elävistä poikakoulun tapahtumista. Heikki oli siis Ihan tavallinen suomalainen poika: mukava, sosiaalinen, terävä keskustelun tarkentaja, hillitty.  Ainoa omituisuus: juuri päättyneen lukion päästötodistuksen keskiarvo tasan 10.

 

405199.jpg

 

Miehen tie vei Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen kautta (1974-1980) suoraan Helsingin Sanomien kulttuuritoimitukseen. Lehden toimittajakuntaan hän on kuulunut jo yli neljännesvuosisadan, mm. Helsingin Sanomien kulttuuriosaston esimiehen tehtävässä 1989-2005. Opinnot Lontoon Westminsterin Yliopistossa (1993-94) käynnistivät Hellmanin tutkijatyön, joka tiivistyi tohtorinväitöskirjaksi aiheena Kilpailun vaikutuksista television ohjelmistoon Tampereen yliopistossa (1999). TV -kansa on nähnyt hänet usein erilaisissa ajankohtais- ja kulttuuriohjelmissa sananvapauden/ lehdistön edustajana, hyvänä keskustelijana ja asiantuntijana.

 

1275399.jpg

 Heikki Hellman

 

Istumme yli neljännesvuosisadan tauon jälkeen nyt vastakkain Sanomatalon ala-aulan kahvilassa latea hörppien. Juttelemme Julkisen Sanan Neuvoston asioista ja sen merkittävyydestä. Helsingin Sanomien lahtelaislähtöisiä toimittajia keskustelussamme tunnistamme kunnioitettavan määrän, lehden lähes 300 toimittajasta se ei kuitenkaan ole vielä paljon. Tietenkin puhumme teatterista, jossa vuosikymmeniä sitten kohtasimme; Heikin on teatteri vienyt muutenkin mukanaan – vaimo on TV1:n ohjaaja-dramaturgi. Heikin harvahkot käynnit Lahti – kotikaupunkiin pitäytyvät omien vanhempien kohtaamisiin.

 

Heikki Hellman journalistiikan professoriksi

 

Tampereen yliopiston tiedotusopin laitos on nimittänyt YTT, toimittaja Heikki Hellmanin journalistiikan professorin määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.8.2008 alkaen.

Hellmanista tulee toinen journalistiikan vierailuprofessuurin viisivuotisen viran haltija. Varat virkaan on lahjoittanut Helsingin Sanomain Säätiö. Viran tavoitteena on lähentää toisiinsa journalistiikan kentän ammattilaisten kokemusta sekä journalismin opetusta ja tutkimusta. Virkaa hoitamaan valitaan omalla alallaan ansioituneita journalisteja, jotka pystyvät antamaan merkittävän panoksen oman alansa ja sen opetuksen kehittämiseen.

Valintaa valmistellut toimikunta korostaa Hellmanin poikkeuksellisen laajaa kulttuurijournalistista osaamista, joka tuo tiedotusopin laitokselle merkittävää lisäarvoa. Mittavan toimittajauran lisäksi Heikki Hellman on toiminut aktiivisesti tutkijana ja on julkaissut lähes 60 tieteellistä artikkelia. Lisäksi valintalautakunta piti tärkeänä Hellmanin pitkää esimieskokemusta ja lehdenteon laajaa kokonaisnäkemystä.

 

Opetusohjelmasuunnitelmassaan Hellman tuo esiin tietokantojen hyödyntämisen journalistin työssä sekä journalismietiikan kysymykset, jotka ovat erittäin ajankohtaisia tämän päivän toimittajalle.

 

 

Nii-in.

Onko kantaaottaville, uuttaluoville näkijöille ja tekijöille sijaa Lahdessamme? Lahti on menettänyt kymmeniä lahjakkuuksiaan suurempaan yhteiskunnalliseen käyttöön.

Kun kaupunkimme ylin virkamiesjohto sivistystoimihenkilöineen, kulttuurilaitosjohtajineen, mediapäätoimittajineen hamutaan Lahtemme ulkopuolelta, alkaa lahtelaisuuden arvostaminen olla jo säännönmukaisen kyseenalaista. 

 

 

 

Kuva **

Kalliolan koulu 100v  -teoksesta (Mykkänen-Lindberg 2004)