447179.jpg

Tässäkö ratkaisu yhteiskunnalliseen osallistumiseen: tietokone-äänestys mahdolliseksi, niinkuin naapurimaamme Viron vaaleissa. Miksi Suomen -tietotekniikan huippumaan - kyky järjestää ajanmukainen äänestys omassa kodissa, oman tietopäätteen ääressä on niin vaikeaa? Luulen, että suuret puolueet vastustavat sitä viimeiseen saakka - tulisi nimittäin nuorten äänestysvallankumous!

Äänestyspäivänä 18.3.2007

Lahtelaiset eivät siis voi antaa Lahden onnettoman kunnalliselämän ohjata omaa äänestyskäyttäytymistään saati ideologiaansa. Siksi on tarkasteltava koko valtakunnan politiikkaa – mihin se on menossa?

 456437.jpg456437.jpg456437.jpg

Tämän päivän vaaleissa eivät enää perinteiset aatteet jyllää. Sinivalkoisuus on tupakoivan ja rullaluistelevan Sauli Niinistön hieman häilyväisessä ja usein naljailevassa, mutta selvästi älykkäässä aatejohdossa - virallinen johto Jyrki Kataisen oppipoikamaisen ja miltei levysoitinmaisen samaa pyörittävässä puhetulvassa. Aatepaloisesta sosialismista vastaa Eero Heinäluoman virastomaisen kankea hahmo, hieman notkeampi tosin kuin edeltäjä Paavo Lipposen brezneviläisen pysähtynyt järkäle: kummatkin täynnä fraseologiaa ja vailla äänestäjälle saakka uskottavaa vakaumusta. Poissa on aatteiden päämäärät ja selkeys. Poissa perusteet ja motiivit leimuaville, ihmistä sytyttäville aatteille! Keskustan tukijalka ei enää ole maahenkinen suomalainen isäntä ja emäntä: maahenki on äärimmäisen kuivasti narisevaa Matti Vanhasen vuolaan takeltelevaa ympäripyöreää lausuntomaratoonia yhteiskuntamme rakenteista -tuttua mediatekstiä jo monen vuoden ajalta. Niin - jos lehtilausuntoja lukiessaan jättää lausujan nimen pois- ei lukija useinkaan tiedä, minkä poliittisen ideologian edustajan mielipide on kyseessä.

Kaikille kolmelle – itseään suureksi nimittävälle – on ominaista pyrkiminen samoihin päämääriin: yrittäjyyteen, Eurooppaan, tasa-arvoon ja hyvinvointiin, energian lisäämiseen, suurkuntiin, työllisyyden parantamiseen, pääministeriyteen.

Aatteellisten sukupolven äänet hukassa

456439.jpg456436.jpg456439.jpg456436.jpg

Meillä iäkkäämmillä äänestäjillä olisi tuki suomalaisessa menneisyydessä ja sen historiankirjoituksessa: sotavuosista, jälleenrakentamisesta, oman elämänkasvun eri vaiheista ja työelämämme koko pitkästä kaaresta. Meidän olisi vielä helppo äänestää aatetta - jos se olisi yhteiskunnassamme meitä koskettavasti jokapäiväisessä päätöksenteossa näkyvillä. Ei ole. Kaikki on kaupan ja kaikki on mahdollista laittaa pörssiin, myyntiin ja tuottamaan rahaa.

Tai ei sentään ihan hukassa

456438.jpg

Vihreistäkö alkaa Suomen kansan uusi, aatteellinen ajanjakso?

 

Opettajana olen saanut olla mukana harvinaisessa ammatissa: päivästä toiseen seurata, kuulla ja aistia uusista, uusien sukupolvien alati muuntuvista yhteiskuntanäkymistä. Eivät ne aatteettomia ole! Uusi sukupolvi on matkalla yllättäviin, maailmaa syleileviin tulevaisuuden näkymiin. Seuraavassa aatemaailmassa on merkkejä aatteen voiman mahdollisuuksista. Siinä on toivoa muustakin kuin rahakeskeisestä maailmasta. Vihreän liikkeen juuret ovat luonnon- ja ympäristönsuojelussa, mutta myös rauha, ihmisoikeudet ja pyrkimys erilaisten ihmisten tasavertaisuuteen ovat heille tärkeitä.

Mitä lapsenlapsille jää?

Vihreät haluavat suhtautua tulevaisuuteen vakavammin ja pitkäjänteisemmin kuin mihin poliitikot ja talouselämä ovat tottuneet. Tavoitteena on jättää hyvän elämän edellytykset ja puhdas elinympäristö myös meitä seuraaville sukupolville. Atomivoima ei ole tarpeen - sen vaarallisuus ihmiselle ja koko luonnon perimälle ja säilymiselle on monin ihmishengin jo todistettu: ydinjätteen säilyttäminen on vieläkin ratkaisematta ja jätteen turvallisuusriski on täysin selvittämättä. Ihmisen toiminta koettelee ympärillä olevaa luontoa. Emme voi jatkuvasti tuottaa lisää tavaraa vahingoittamatta samalla ympäristöämme. Siksi talouden kasvu on suunnattava pois materian tuotannosta. Kestävä talous nojaa laatuun, osaamiseen ja palveluihin. Itämeri voidaan vielä pelastaa, samoin uhanalaiset eläimemme. Metsiensuojelualueita on kasvatettava, jotta uhanalaisten lajien eloonjääminen voidaan turvata. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ilmastonmuutoksen hillitseminen. Se on ihmiskunnan tärkein tehtävä ainakin seuraavat sata vuotta.

456441.jpg456444.jpg

Lapin tunturilaen parturointia sekä etelän metsän hävitystä ahneen ihmisen jäljiltä.

Itsepalveluyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan

Vihreät tuntuvat etsivän tuoreita ja luovia ratkaisuja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Työllisyyttä on parannettava, jos haluamme ylläpitää nykyiset hyvinvointipalvelut myös suurten ikäluokkien ikääntyessä. Jotta voisimme siirtyä itsepalveluyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, on työn hintaa laskettava. Näin voidaan antaa toisille ihmisille lisää aikaa ja toisille mahdollisuus työntekoon.Vaikka työn hintaa on laskettava, julkisia palveluita ei haluta heikentää. Siksi vaaditaan ekologista verouudistusta, jossa työn verotusta kevennettäisiin, mutta vastapainoksi luonnon kuormittamista verotettaisiin ankarammin.

Oikeudenmukainen yhteiskunta tarvitsee hyvää sosiaaliturvajärjestelmää.

Perustulolla tarkoitetaan jokaiselle maksettavaa kuukausittaista rahasummaa, jonka saa ansiotuloista riippumatta. Perustulo sopisi hyvin nykyiseen katkonaiseen työelämään, vähentäisi sosiaaliturvaan liittyvää hallinnollista kankeutta ja poistaisi passivoivat kannustinloukut. Koska perustulo - toisin kuin nykyinen perusturva - ei pienene tulojen kasvaessa, se tekee pientenkin lisäansioiden hankkimisen kannattavaksi. Siksi se helpottaisi myös vähemmän koulutettujen työllistymistä.

Vihreillä ei ole taloudellisia taustakytköksiä, ja hyvä niin. Edustuksellista demokratiaa vahvistetaan lisäämällä vuoropuhelua valittujen päättäjien ja kansalaisten välillä. Avoimuus päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä sekä vapaus mielipiteen ilmaisuun on demokratian ydin. Uutena poliittisena liikkeenä vihreät eivät löydä itseään perinteiseltä oikeisto—vasemmisto -akselilta. Vihreät etsivät yhteiskunnallisiin ongelmiin tuoreita ratkaisuja ja pyrkivät asiakysymyksissä yhteistyöhön yli puoluerajojen.

Vaaliveikkaukseni  18.3.2007 klo 17.30

Uusi Eduskuntamme on puoluekartaltaan lähes entisensä. Ikärakenteeltaan se on edelleen aivan liian vanha. Liian moni jo täysin leipiintynyt edustaja saa jälleen valtakirjan, Lahdestakin kolme. Vaalivoittajia ovat vihreät, jotka saavat pari lisäpaikkaa. 

1057673.jpg

 Kari Salmi

Mikäli ihmiset erehtyvät uskomaan valtavaan yksilömainontaan, pääsee Lahdesta kansanedustajiksi Jouko Skinnari, Tuija Nurmi, Ilkka Viljanen ja Maija-Liisa Lindqvist. Jos taas lahtelaiset äänestävät ajattelemalla edelliset ovat jo kovin tiukoilla mainospanostuksestaan huolimatta: ainakin jälkimmäisten paikka on vaarassa mennä Kanta-Hämeeseen. Asiaperustein lahtelaisista kansanedustajista jatkaa Matti Kauppila ja jos äänestysvilkkaus nousee suureksi, uudeksi valtiopäivämieheksi nousee ansaitusti Kari Salmi. Vihreät menestyvät vaalipiirissämme entisiä vaaleja paremmin, mutta tuskin kanta-hämäläisen Kirsi Ojansuun lisäksi heistä tällä kertaa vielä muut pääsevät eduskuntaan. Lahtelaisista kristillisten ehdokkaistakaan ei kukaan saa valtakirjaa Arkadianmäelle.

Jälkikirjoitus 23.3.2007

447522.jpg

Kuvassa Tuija Nurmen tyypillisin vaalimainos vaaliviikolla Pyhättömässä tiealueella. Näitä mainoksia vilisi Lahti täynnään, niitä oli laillisten paikkojen lisäksi tiealueilla ja puistoissa, näin niitä mm.Janakkalassa, Kärkölässä, Hämeenlinnassa, Asikkalassa, Hollolassa, Nastolassa lukuisat määrät. Tämän mainoksen on ilmeisesti joku ikätutkija halunnut korjata ehdokkaan todellisen iän mukaiseksi. Ehdokkaalla oli lisäksi talonseinänkokoisia mainoksia sisääntuloteiden varsilla. Hän myös mainosti TV:ssä ja tarkkaavainen havainnoitsija ymmärsi yskän:mainoksen molemmin puolin oli usein lääketehtaan mainos.

Vaaliveikkaukseni onnistui kohtalaisen hyvin Lahden osalta. Kaikki rahansa vaalimainoksiin ylenmäärin uhranneet ehdokkaat (Skinnari, Nurmi ja Viljanen) tosiaankin pääsivät valtiopäiville. Asialinjalaisista vain Kauppila sai kiinnityksen Arkadianmäelle, niinkuin ennustin. Koko eduskunnan kokoonpanoon ei veikkauskykyni yltänyt, varsinkaan Kokoomuspuolueen suureen vaalivoittoon. Sodanjälkeisten eduskuntavaalien pienin äänestysprosentti selitti Kokoomuksen menestymisen sekä myös sen, ettei Kari Salmi päässyt lahtelaisten kansanedustajaksi.