Suomen kesäteatterit ovat juuri nyt näytelmiensä monissa sadoissa ensi-illoissa, yleisömäärissä ja nautittavuudessa tämän 2018 - kesän huipussa. Helteinen sää on yksi kesäteatteriesityksen houkuttavimmista valteista, joihin vähemmänkin teatteria harrastava suomalainen uskaltaa edes kerran kesässä tarttua. Omasta kotiseudusta kertovat näytelmät kyllä katsoo pelkästä mielenkiinnosta, satoi tai paistoi.

 

Ainopuiston%20teatteri.jpg

Kapteeni ja Rullatehtaan Aino 2016

 

Punaiset%20ruusukkeet%201.jpg

Punaiset Ruusukkeet 2017

 

Valtakunnallisesti suuret kesäiset traditiot, Savonlinnan oopperajuhlat, Tampereen Pyynikin kesäteatteri, Mikkelin Naisvuori, Suomenlinnan Hyvän Omantunnon Linnake, Turun Vartiovuoren kesäteatteri ja Samppalinnan kesäteatteri ovat jo monta kesää taanneet esityksensä sateettomina. Myös teatterin taloudellinen tulos on niissä näin varmistettu: linja-autot jopa toiselta puolen maata on turvallista täyttää teatteriretkeläisillä pitkäänkin matkaan mieluista kesäteatteria katettuun katsomoon seuraamaan.

 

Lahden alueen kesäteatterit ovat kuitenkin puitteissaan (Heinolaa lukuunottamatta) tänä kesänä kovin epävakaalla pohjalla. Katettuihin katsomoihin ei ole varaa ja se jo yksin verottaa yleisömäärää ratkaisevasti: tieto katoksen puuttumisesta on usein jätetty ilmoituksissa kertomatta, sateen sattuessa pettymys on turhan yllätyksellinen. Katettu katsomo kun on aina tae esityksen joltisellekin onnistumiselle. Ainopuiston teatterin valmistamista Lahden historiasta elävästi kertovista esityksistä vain kesän 2017 näytelmä oli katetun katsomon varmistama.

 

Lahden kaupungin kunnallisbyrokratialla ei ole koskaan ollut kiinnostusta huolehtia kesäteatteritiloja kuntoon. Vanha Karirannan kesäteatterikin oli aikanaan ja nykyisin ilman yleisökatosta. Miksi?

 

 Viipurin reippaat

 

Viipurin%20reippaat.jpg

Saara (Päivi Parkkola) ja Viljo (Aadolf Kärki)

 

Ensi lauantaina ollaan harvinaisessa ensi-illassa, lähes neljänkymmenen näyttelijän tulkitsemassa  kotiseutunäytelmässä, jossa Timo Taulon tämän kesän trilogian toinen osa Lahden lähihistoriasta - Viipurin reippaat - kertoo kaupunkimme lähihistoriaa sodan jälkeisestä Karjalasta Hämeeseen evakkoina pakkolähteneiden elämästä ja asettumisesta uusille asuin- ja työsijoilleen tänne. Siksi sota-aikainen tunnelma, yleisön istuimina Suomen nuorison talkootyönä valmistamat karjalanmäntypenkit – kattamattomina venäläisten ilmaiskujen takia luovat todellisuuden tunnelmaa esitykselle.

 

Näytelmä kertoo tänne muuttaneesta siirtoväestä, viipurilaisista urheilijoista, terijokelaisista kauppiaista, ensolaisista rakennusmiehistä, kirvulaisista koululaisista – karjalaisista, jotka yrittävät sopeutua uuden kotikaupunkinsa työhön, kulttuuriin ja elämään.

Tarinat pohjautuvat Lahteen saapuneiden karjalaisten muistelmiin ja kokemuksiin.

 

http://www.ainopuistonteatteri.fi/

 

Lis%C3%A4liite.jpg