maanantai, 28. tammikuu 2019

Lahden Nuorisoteatterin hurmaava vallankumous

Lahden%20nuorisoteatteri%202.jpg                                                                                                   Valokuva  Johannes Wilenius

 

Lahden Nuorisoteatteri toi hauskan, teräväpiikkisen vallankumouksellisen kasvatuspuheenvuoron ja samalla elämänvoimaisen raikkaan säkenöivän teatteriesityksen lahtelaisten nähtäville Pikkuteatterin täpötäyden salin ensi-iltaan 27.1.19.

 

"Lasten vallankumous kertoo neljästä lapsesta, jotka tekevät vallankumouksen kyllästyttyään tapaan jolla heitä kasvatetaan. Aikuiset tuntuvat tietävän, miten tyttöjen pitää istua, minkä värisen kaverin kanssa saa leikkiä, eikä heidän mielestään puolikkaan kokoisilla ihmisillä saisi omia mielipiteitä ollakaan"

 

Elina Kilkun Lasten Vallankumous oli 2002 syntymävuotenaan vielä tyttö-poika -asenteillaan vahva ajankuva erottamaan aikuiset ja nuoret suhtautumistavoistaan sukupuolirooleihin ja kaverisuhteiden sopivuudesta tummaihoisiin. Näytelmäteksti halusi ottaa kantaa, erotella ihmisiä tahallisesti.Tarkalla ohjausnäkemyksellä päivitettynä näytelmä sopii edelleen keskustelun käynnistämiseksi lasten ja aikuisten välille, varsinkin Lahden Nuorisoteatterin räväkän vauhdikkaana tulkintana aikaamme hyvin peilaavana suomalaisten perheiden ajankuvana. Näytelmä puree erikoisen hälyttävästi ja osoittelevasti jopa lahtelaisen koulubyrokratian paikalleen jymähtänyttä ajasta jälkeenjäänyttä kasvatusasiantuntijuutta.

 

Eivätkä koulua paremmin aikaansa seuraavat koditkaan kaupungissamme voi yöuniaan ihan rauhaisasti kuorsailla näytelmän kotien kasvatustottumukset nähtyään ja niiden surkean tietämättömän lapsiarvostuksen todellisuuden oivallettuaan. Iän tuoma viisaus kun ajan hurjassa vauhdissa laahaa jo armotta raskaasti jäljessä – aikuispolvet ovat maailmanmenosta jo pudonneet tavoittamattomiksi ja perinteinen vanhuus ja viisaus -käsite kärsinyt inflaation.

 

Teatterityönä Terhi Tuomikon ohjaus toimii valloittavasti energisyydessä, hauskan oivaltavissa ohjausvisioissa ja henkilöohjauksensa roolitöitten ainutlaatuisissa osumatarkkuuksissa, joita tekstin sujuva puhekieli ja huumoritäyteinen sanavalmius tiivistivät herkullisesti.

 

Lähes kahdenkymmenen näyttelijälahjakkuuden antama ilmaisuvoima on harvinainen rikkaus, kuin pulppuava luonnon lähde mille tahansa teatterille ammentaa rooleille sopivat, osaavat ja persoonalliset tulkitsijat sekä jalostaa roolityöt yhteisen sanoman palvelukseen – iloiten ja innostuen aikuisuuden luutuneisuutta ja pysähtyneisyyttä herättelemään.

 

Virkistävän ajatteluttavia ovat taitavasti toteutetut koulukohtaukset, joissa puhetekstiä ei opettajan otteissa tarvittu, pilli riitti, ja paljonparjattu kännykkä näytteli nyt toisenlaista, ratkaisevaa osaa oppituntien sujumattomuudessa.

 

Kolmen eri kodin lukkiutuneet keskusteluympyrät olivat jumissa, kaikki eri lähtökohdista. Tytin työkiireinen perhe, mummin hallitsevuudessa elävä Venlan perhe tai Pipsan ja Niilon yksinhuoltajaisän perivanhoja kasvatusperinteitä noudattava perhe näyteltiin taitavasti temperamenttisesti ja nautittavan todesti eläen. Eri perheiden kotitunnelmat, sisäiset voimarakenteet, säännöt ja käskytys saivat elävät, monen katselijan kotoa tunnistettavat samaistavat tulkinnat.

 

Roolitöistä pitäisi tietenkin kaikki luonnehtia. Tässä kuitenkin vain muutama keskeinen: Tytti, Venla, Pipsa ja Niilo - Sandra Rauva, Kaarina Ikonen, Ella Jäppinen ja Väinö Karhos - näyttelevät taitavan eläytyneesti perheiden nuoria ja luovat näytelmän keskeisen jännitteen luontevilla roolitöillään, saavat aikaan esityksen sähköisen tunnelman asioiden muuttamiseksi ja nuorten äänen kuulumiseksi. Viivi Toppari Tytin äitinä, energisen räiskyvänä touhottajana tuo sähäkkyyttä ja kodin ainaista kiireen tuntua täydellisellä rooliin uppoutumisellaan. Leevi Haavisto poliisin roolissa näyttelee tarinan tärkeän käänteen upeasti, taitavasti ja loihtii käsinkosteltavan hurmaavaa nuoria ymmärtävää tunnelmaa näytelmän sanomaa hienosti vahvistamaan. Roope Tervonen Pipsan ja Niilon isänä luo yhden esityksen vahvimmista ja ehyimmistä roolitöistä, kehityksestä ja aikakaudesta pudonneen asenteellisen, sovinistisen jääräpään mahtavin äänenpainoin ja vakuutteluin todelliseksi, aidoksi persoonaksi. Eeva Karevaara Venlan mummona tekee tarinan liian tosikkouden välttämiseksi esitykseen riemullisen komediallisen farssiluomuksen hössäävänä ja kaiken sekoittelevana, kuurona mutta spagaattitaitoisena mummoilmestyksenä. Helmi Virtanen Presidenttinä ja Essi Ahonen presidentin puolisona tuovat näytelmän fantasiaan aitoa arvokkuutta, tyyneyttä ja levollisuutta.

 

Lasten%20vallankumous%203.jpg                                                                                    Valokuva Sanna Heiskanen

 

Näytelmän fantasia jatkui ymmärtävän poliisin kanssa tämän virasta, kaikista mahdollisista komennoista, käskyistä ja määräyksien antamisesta luopumisesta hauskaan veijarimaiseen yhteiseen kaahailuun poliisiautolla ympäri kaupungin.

 

Ja tietenkin nuorten räväkkä irrottelu, rokkiriemu ja jytä tilaisuuden tullen räjäytti tulkinnan elämän riemuun ja toiveisiin, iloon ja nautintoon kontrastina opettaja-aikuisen nuorille sallimat koulujen tylsät kansantanhut ja nokkahuilujen ryhmäuikutus.

 

 

Lavastuksen valoisan piirroksellinen, ilmava, selkeän visuaalinen ja kohtaukset taitavasti erottava sekä esineistön ja tarpeiston yhtenäistävä toteutus toimi loistavasti ja koko esityksen sisältöä rakentavasti.

Teatteritekniikka äänineen, valoineen, kohtausvaihtoineen tuntui hyvin suunnitellulta ja ajatellulta, sujuvalta ja korkeatasoiselta.

 

Loppulaulukin oli tarkoituksellisen irrotteleva ja retee - ”Aikuisen elämä ei olekaan rock'n rollia aina” koko teatterijoukon yhtyessä komein koreografioin (Sanna Heiskanen) laulun kertosäkeeseen, yleisön taputtaessa riemuissaan sen rytmissä.

 

Esityksessä ja esittäjien paneutumisessa, sen upeiden, tiheätunnelmaisten kohtausten meitä kasvattajia herättävissä ja härnäävissä näyttämötoteutuksissa välittyi ajattoman, aina tarpeellisen kapinallisuuden yhteiskunnan muutospaine huumorilla myös aikuisten ymmärrettäväksi.

 

 

LASTEN VALLANKUMOUS

 

Käsikirjoitus Elina Kilkku  Sovitus ja ohjaus Terhi Tuomikko  Lavastus Amadeu Vives  Puvustus ja tarpeisto Työryhmä  Valo- ja äänitehosteet Ilmari Myllynen ja Joni Kallio  Graafinen suunnittelu Ankara Design  Tuotanto Lahden kaupungin kulttuuripalvelut

 

Rooleissa

Sandra Rauva, Kaarina Ikonen, Ella Jäppinen, Väinö Karhos, Viivi Toppari, Mikael Leite-Ferraz, Matilda Hell, Filip Kovalenko, Eeva Karevaara, Roope Tervonen, Leevi Haavisto, Helmi Virtanen, Essi Ahonen, Natalie Hussi, Ellen Viertola, Aava Murto, Lempi Puttonen.

 

Arvio kirjoitettu esityksen ensi-illasta Lahden Pikkuteatterissa 27.1.2019.

 

 

Seuraavat esitykset: ti 29.1. klo 9 ja 18, ke 30.1. klo 12, su 3.2. klo 12 ja 15, ti 5.2. klo 9, ke 6.2. klo 18.

 

Lis%C3%A4liite.jpg

Kommentit

Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Ladataan...
  • Kommentoi

    Kommentointi avautuu jokaisen artikkelin alla olevasta puhekuplakuviosta.
    Toivon runsaasti kommentteja vuodatuksiini. Kirjoittajan on liitettävä kommenttiin toimiva sähköpostiosoitteensa mahdollista yhteydenottoa varten (sähköpostiosoitetta ei julkaista). Näin taataan sananvapauslain 4. pykälän vastuukysymykset kommentin sisällöstä sekä kirjoittajan lähdesuoja.

    Toimituksen sähköposti: lahenuutisia[at]luukku.com