Muistikuvaputki - tv-sarja

 

Käsikirjoitus ja ohjaus: Harto Hänninen ja Kati Sinisalo

1367891.jpg1268021.jpg1268024.jpg

TV -viihteen klassikoita: Marja Korhonen ja Pentti Siimes viihdesarjassa, Lasse Pöysti TV-teatterin alkuaikojen unohtumaton roolityö Kustaa III, Pirkka Pekka Petelius leipoo 85 -kiloisen pääsiäishanukkaan viihdesarjassa Velipuolikuu,

Muistikuivaputki oli kuluneen vesitalven suomalaiskotien huippuviihdettä. Mikä siitä teki niin merkittävän? Muistikuvaputki kertoi suomalaisen television 50-vuotisen historian ja se oli toteutettu katsojan, kokijan ehdoilla. Käsikirjoittajat olivat oivaltaneet suomalaisen ihmisen keskivertoelämän puitteet menneiltä vuosikymmeniltä ja toteuttivat sen 6-osaisena sarjana. Ohjelmaa varten kerättiin kirjeitse tv-muistoja  ja 155 muistelijaa ympäri Suomen pääsi kertomaan myös kameralle.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Häpeämätöntä nostalgiaa, lapsuuden pelkoja, outoja tulkintoja, intiimejä tunnustuksia, tuskaa, riemua ja hurmiota, kuten ohjelman tekijät tuotantoaan luonnehtivat. 

Tapahtumiin, menneitten vuosikymmenien TV-ohjelmiin miltei jokainen suomalainen täysi-ikäinen pystyi samaistumaan, muistamaan, kertaamaan.

Ohjelma oli hauska historian oppitunti ja todisti taas kerran: voidakseen nauttia nykyhetkistä on välttämätöntä tuntea mennyt elämä ja elämänmeno.

 

1268022.jpg

Jaana Pesonen ohjelman juontajana oli todellinen löytö, mainio mummeli – hänen interaktiivinen osallistumisensa vanhaan filmiin ja sen kulkuun oli vuosikymmenien taidokkainta trikki TV- tekniikkaa ja hullunhauskaa viihdettä; välillä hän kompastui presidentinlinnan vastaanotolla Urho Kekkosen jalkoihin, välillä osallistui vaikkapa  tv-viihteen huippuhitteihin Ilkamien näyttelijöiden kanssa svengaten tv-kuvassa kolmenkymmenen vuoden taakse. Tässä hän poseeraa mm. Tenho Saurenin ja Niilo Tarvajärven kanssa. 

Tietovisailut

1268017.jpg

Kyllä! Esko Kivikoski

Muistikuvaputken osa VISAILUA kertoi  mm. 1960-1970 -luvun iltaviihteestä.

Erilaiset kilpailut, eritoten tietokilpailut olivat suomalaisten mieleen - tupla tai kuitti etunenässä. Tai Esko Kivikoski – kaikkitietävä suomalainen elävä tietosanakirja iltojemme hämmästykseksi veti kuin  magneetti suomalaiset televisioiden äärelle.

 

Lahtelaisittain

1367721.jpg

Täältä Lotilasta, vaivaistalon mailta on yksi suomalaisen TV- viihteen lahtelaiskonkari lähtenyt liikkeelle, päätynyt TV2:n tohloppiin.Kuvan rautatieristeyksen vasemmalla puolen näkyy Jukolankatu. Rautatie risteytyy oikealle ylös Heinolaan, suoraan Kouvolaan ja alas Loviisaan. Kartan yläreunassa on (Möysän) uimalan merkki. Möysänjärven nimeksi on karttaan kirjoitettu Joutjärvi. Rautatie siltoineen, ylikäytävineen, liikenteineen ja ennenkokemattomine vaaroineen oli tämän tv- konkarin lapsuuden unohtumatonta leikkiympäristöä.

Yhtä suosittua kilpailuohjelmaa – Ruutukakkosta veti Lahden Jouko Sinkkanen (vuodet 1972-73). Tämä TV2:n rakentamisvaiheen aikana (Tohloppi) nauhoitettu ohjelma esitettiin kerran kuussa parin vuoden ajan. Muistikuvaputki - ohjelmassa oli hienot näytteet Sinkkasen Joksan taidosta, komeasta radio- ja TV-äänestä ja sanankäytön varmuudesta.

Ohjelmassa näytettiin moneen otteeseen Ruutukakkosen verkkaisen rauhallista tietokisaa, palkintoavustajattarien nostamia katsojapalkintoarvontoja. Silloiset visailupalkinnot (joita maahantuojat nihkeästi kerjäyksen jälkeen lahjoittivat) olivat parhaimmillaan pieniä, mutta tarpeellisia kotitalouskoneita - nykyisten tietokilpailujen maailmanympärimatka- tai miljonääripalkinnoista ei TV -ohjelmatuotanto nähnyt edes unia.

1367756.jpg

Jouko Sinkkanen vierailemassa lapsuuskotinsa pihamaalla Jukolankadulla talven vesisateessa Lahden Taka-Lotilassa muutama viikko sitten.

Jouko Sinkkasen kohtasin jo pienenä poikana – hän piti Möysän uimalassa meille uimakoulua. Hänen ansiostaan meistä monista tuli jonkintasoisia uimareita, vesipalloilijoita ja uimahyppääjiä. Tiemme työelämässä kohtasivat niinikään - tapasin Joukon Launeen koululla useinkin, tarkkailuluokan lahtelaisena uraauurtavana opettajana. Työnsä ohessa hän oli myös radiomies: juonsi vuosikymmeniä  Aamukahvi –ohjelmia sekä oli monissa ohjelmissa selostajana ja radioäänenä.

1367764.jpg

Taka-Lotilan rakennuskanta on säilynyt entisellään. Paitsi Sinkkasen kotitalo, myös Kana-Virtasen (kulmakunnan suurin kanala) talo on entisellään, ehostettukin. Muistelut vievät  pikkupojan kuulemiin hurjiin ja pelottaviin tositapahtumiin, edessänäkyvän talon kellariin -saksalaissotilaiden ja Lotilan piiloutuneen väestön kohtaamiseen talon kellarissa kapinan-kansalaissodan taistelutemmellyksissä.....

 

Joksa, Lotilan  poika  vietti lapsuutensa vaivaistalon maiksi nimetyllä Taka-Lotilan  omakotialueella: radan pohjoispuolen talot olivat Etu-Lotilaa  ja eteläpuoleiset Taka-Lotilaa. Alueen tontit omistivat tuolloin puoliksi Lahti ja Hollola, alkuaan kuntien yhteinen vaivaistalo sijaitsi nykyisen Lotilan koulun tontilla. Vaivaistalosta on vieläkin muistona pari puista rakennusta koulun pihalla (toisessa on Lahden ruotsinkielinen koulu). Sinkkasten räätäliperheen poikien työelämä alkoi oppikoulun keskeytymiseen isän varhaisen kuoleman jälkeen: Joksa meni autokuskiksi viereisen tehtaan, Upon –valimolle.Myöhemmin hän hakeutui Kajaanin seminaariin ja valmistui kansakoulunopettajaksi, veli opiskeli metsäteknikoksi.

 

Lahtelaista  tietovisailujuontajaperinnettä on TV:n ohjelmatuotannossa ylivoimaisen komeasti  jatkanut  Reijo Salminen Thilia thalia- sekä Kolmosvisailuilla (540 ohjelmaa!).

 

 Lapset

1268020.jpg

1268016.jpg

Lasten TV:n menneitten vuosikymmenten Kylli-täti ja Arja -täti

Muistikuvaputken  LAPSET -jakso kertasi suomalaisen TV:n lastenohjelmahistorian. Niiden välähdykset antoivat mainion kuvan kasvatusasenteiden muuttumisesta vuosikymmenten saatossa.

Lastenohjelmiin liittyvät 1960-luvun lasten ensimmäiset, unohtumattomimmat tv-muistot: he ovat Suomen ensimmäinen sukupolvi, joka kasvoi ruudun äärellä. Televisiosta tuli koko kansan lapsenvahti – ja nukuttaja.

 

 1268019.jpg

Kirsti Kivinen, Kannaksen yhteislyseon oppilas

Pikkukakkosen edeltäjäohjelma Hyrrää veti lahtelaislähtöinen Kirsti Kivinen.

Hyrrä oli esimerkki aikakaudelle tyypillisestä yhteiskunnallisesta lastenohjelmasta. Elettiin 1970 -lukua ja t

elevision merkitys nähtiin ennen kaikkea tiedonjakajana.

 Hyrrän aiheita olivat mm. alkoholi, lastenkodit ja lapsen syntymä. Ohjelman valistavista aiheista puhui psykologi Kirsti Kivinen.

Hyrrä oli suunnattu lasten vanhemmille ja leikki-ikäisille lapsille. Vanhemmille ja hoitajille "lähetettiin" ohjelmassa kirjeitä, joissa neuvotaan, miten tulisi toimia oikein. Lapsille lähetettiin aikuisten kirjeiden aikana musiikkikirjeitä kuunneltavaksi.

Hyrrän jälkeen, 70-luvun puolivälissä, alkoivat  värilliset lastenohjelmasarjat. 


 

 

Lahtelaisittain

 

1268018.jpg


Tämä Kirsti on luokkatoverini Kannaksen yhteislyseosta, tyttönimeltään Kirsti Valio. Olimme Kannaksen upouuden koulurakennuksen ensimmäinen ikäluokka vuonna 1952, rinnakkaisluokkia oli viisi, yli neljäkymmentä oppilasta jokaisessa.

1368813.jpg  1376602.jpg

Olavinlinna Lahden Aleksilla      Kannaksen koulu  tänään remonttikaaoksessa

Lahden keskustassa, Olavinlinnan talossa saimme me luokan pojatkin- eräät valitut -silloin tällöin vierailla Valion perheen kodissa, pienissä kotihipoissa. Valmistuttuaan psykologiksi Kirsti tuli tv -työnsä lisäksi suomalaisille tunnetuksi  pienille lapsille soveltuvan kirjallisuuden tekijänä ja asiantuntijana. Muistikuvaputkessa näytettiin useaan otteeseen Kirstin viileän rauhallista juontamista Hyrrä –ohjelman eri vuosilta.

Kannaksen vanhat oppilaspolvet kokoontuivat viime syksynä koulun 100 –vuotisjuhlien aikoihin muistelemaan kouluaikojaan. Pari pitkää puhelua kävimme noihin aikoihin tämän Kikan kanssa. Nykyisin Kirsti Kivinen toimii psykoterapeuttina.

Televisio-Suomemme on ehtinyt viidenkymmenenvuoden ikään. Sen monien katsotuimpien ohjelmien kantavina voimina on toiminut yllättävän paljon lahtelaisia eri alojen asiantuntijoita. Yllä sivusin vain kahta TV:n alkuaikojen lahtelaisaikaansaannosta.

 

                                                         n

Muistikuvaputki sai
Kultainen tv -palkinnon!

Muistikuvaputki voitti sunnuntaina 10.2.2008 upouuden Kultainen tv -palkinnon. Yli 20-henkisen asiantuntijaraadin mielestä se oli vuoden 2007 paras asiaohjelma.

 

 http://muistikuvaputki.yle.fi/

Kotikatsojasarjan I osa:Töllötinteatteria lahtelaispään läpi 16.1.2008