Jouna Karsi: Sammonryöstö
Auttoisten tämän kesän taidesanoma on suomalaisten tuntojen, tunnusmerkkien, kansakunnan olemassaolon, tämän päivän tapahtumien ja menneisyydestä heijastuvien kulttuuristen perintöjen ja tapojen syväluotausta: kihelmöivän kiinnostavaa, puhuttelevaa, uusimman suomalaisen kuvataiteilijajoukon tasokkaasti mukaansatempaavaa kuvaviestintää.
Kerttu Horila: Kokous klo 15.30 ja Jenni Tieaho: Varsa viimeisellä rannalla
Riikka Lenkkeri: Satu ja Ronja sekä Kerttu Horilan Kokous klo 15.30 nyt lähempää katsottuna
Jenni Tieahon hevosfiguuri tervehtii Ars Auttoisen kävijää
Tuija Teiska: Nappimummo
Näyttely antaa jokaiselle katsojalle sydämenpohjasta asti räiskyvää sytykettä oman suomalaisuutensa, isänmaansa omakohtaiseen uusarvioon, oikeuden omakohtaisille Suomensa kokemuksille ja arvon peilata tuntemuksiaan teos teokselta monista huikaisevista maalauksista, hullaannuttavan komeista veistoksista ja kipeästä suomalaisuudesta kertovista videoteoksista ja niiden kuvakerronnasta.
Markku Laakso: Vapaata ja väljää
Markku Haanpää: Ajan varjot
Jouna Karsi: Naapurikateus
Sinivalkoisuutemme - lumet ja järvet - on vahvasti esillä, menneisyyden perintömme, yhteiselämämme sopu ja tora ja juurtumisemme tähän maahan on näyttelyssä ajatustemme kriittisessä tarkastelussa ja väliin sen vapauttavassa huumorissa kertakaikkisesti höyhennettävänä.
.
Talon isäntä Teemu Salonen ja emäntä Kati Joki ovat pystyttäneet suomalaisuuden meidän ajatustemme ja silmiemme läpivalaisuun. Isännällä suomenleijona -riipus, anttirokkapaita, emännällä kansallispuvun kuosi yllä.
Oma kokemukseni ei lakkaa ihastelemasta ainutlaatuisen Ars Auttoisen avaria ja monimuotoisia usean rakennuksen moni-ilmeisiä näyttelytiloja sekä teosten ammattitaitoista ripustusneroutta.
Videoteoksista pari poimintaa
Hykerryttävintä ja suomalaistuoksuisinta oli istua pihalla olevaan (Johanna Väisänen) autopahaseen, sulkea ovet ja mennä viilettää sen pimeässä talviyössä pohjoiskarjalaista maisemaa tulipalopakkasessa, kuvakerronnan vilistessä tuulilasissa ja aitomurteisen tositarinankerronnan traagisen suomalaistalviyön tapahtumista kaikuessa auton kovaäänisestä.
Hanna Ojamon teos Wintergames on näyttelyn sisällöllinen puistattava kouraisu suomalaisuutemme sisuksiin.
Sampoa, suomalaisuuttamme ryöstetään harvasepäivä, louhia löytyy oman kansakunnananastajiksi aina tilaisuuden tullen, maaotteluita isänmaan nimen säilymiseksi ja mölyhurrattavaksi kunniaksi riittää kaikilla maailman areenoilla, vaan mikä on isänmaamme ja sen tila - pintailmiöitä, koulusurmaajia, juurettomuutta ja miten eri sukupolvet isänmaansa näkevät ja ymmärtävät...
Jos katsojalla on joskus ollut kanttia pohtia sitä, miksi taidenäyttelyitä ylipäätänsä järjestetään, hän saa kerrankin asiapitoisen tyhjentävän vastauksen Auttoisten inhimillistä elämänsisältöä tulvillaan rönsyävästä suomalaiskuvakavalkadista - sen lisäksi suomalaista modernia taidetta monipuolisesti esitettynä. Kesän 2011 autoretken tosisuomalainen kohokohta!
http://www.auttoinen.fi/yhteystiedot-ars-auttoinen
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.