Lahden%20vaakuna.jpg

Lahden kaupungilla ei ole asukkailleen kovinkaan paljon työstään kertovia tilaisuuksia. Sivistys taitaa olla ainoa kaupunkilaisten käytettävissä oleva toimiala, loput ovat jo paljolti (Sosiaali- ja terveystoimi sekä Lahti-konserni) salattujen tietojen tai yhtiösalaisuuksien piiloihin sulkeutuneita verovaroin kustantamiamme järjestelmiä. Myös sivistystoimen monet tilaisuudet ovat maksullisia, erilaiset avajaistilaisuudet vain harvoille kutsutuille tarkoitettuja ja verrattain harvinaisia.

 

Siksi näyttelykutsua Hiihtomuseoon on kaupungin kulttuurin vuoksi velvollisuus noudattaa. Varsinaiset museothan - Taide- ja julistemuseo sekä Historiallinen museo - ovat joko ilman tiloja lakkautettuja tai tilojen korjausten vuoksi ainakin kaksi seuraavaa vuotta suljettuja.

 

Hiihtomuseon%20avajaiset%20yleis%C3%B6.j

 

Outoa tuntuu olevan jo uuden näyttelyn avaus myös järjestäjille. Hiihtomuseo oli tuppautunut aivan täyteen kansaa, joka seisoi avajaismaljat käsissään. Tunnistin viimeisistä takariveistäkin nuo hyppääjäuhkarohkeat LHS:n punapaidat, melkoinen liuta heitäkin, ja vieressäni seisoa jökötti muutama tuttu, punapaitansa kotiin jättäneenä ja kravatteihin juhlan kunniaksi sonnustautuneena. Silmä löysi pari vuosikymmenten takaista maankuulua hiihtolajien valmentajaa sekä entisiä hiihtourheilijoita, nykylahtelaisia.

 

Jossakin kokoontumissalin takaseinän edessä tilaisuutta avasi näyttelystä vastaava Tiia Tiainen - ääni kyllä kuului, mutta kovin paljon ei näkynyt paria eturiviä kauempaa.

 

Olisiko ollut vaikeaa nostaa vaikka 40-50 cm koroke paikkaan, jossa ainutlaatuiset avajaistähdet esiintyivät? Nyt heistä ainoa kaiken yli näkyvä Juha Mietokin istutettiin tuoliin. Mitään ei siis näkynyt itse kohteista, mutta suuriin seinänkokoisiin skriineihin hullaantuneen Suomen ainoassa hiihtomuseossa pyöri koko avajaisseremonian ajan valtava seinänkokoinen kuvailmoitus kolmen eri sisällön vaihtuessa. Tähän kuvalla häirintä -tapaan on suomalaiskulttuurissa menty.

 

Kamera ja sen röyhkeämpi pitelijä onneksi luikertelee läpi lasisten seinien ja tempaa kuvan edes muistoksi. Ja korva kuulee ihmisen puhetta, kokenutta kilpailijaa ja heidän monia viisaita ajatuksiaan.

Oikeastaan haastattelijat (Tuija ja Kalle Veirto) olivat täysin turhia, sillä näillä hiihtäjäguruilla oli kerrottavaa vaikka kuinka paljon elämästä, hiihdosta, kilpailumaailmasta. Ihan kahdeksankymmenen vuoden päähän itse koettuna muistelua riitti ilman jäykkiä kysymyksiä.

 

 

Siiri%20Rantanen.jpg

 

Siiri Äitee Rantanen on todellinen hiihtäjä-ikoni maailmassa, Suomessa ja tässä nousukkaassa Lahdessakin ainakin toistaiseksi.

"Minulla oli hyvä mies (k.2004). Hän sanoi, että hiihdä sinä niin kauan kuin jaksat. Minä kyllä kasvatan lapset. Ja niin on meidän perheessä tapahtunut, hiihtoni jatkuu vielä tässä kohta 95 vuoden iässä. Valmennukseen ei tarvita kuin kaksi asiaa. Oppia juoksemaan ja hiihtämään, siinä koko komeus. Naisia ei hiihtäjinä 1940-60 -luvuilla vielä arvostettu. Itse minä valmensin itseäni."

 

 

Juha%20Mieto.jpg

 

Juha Mieto taas vakuuttaa jo valtavankokoisella varrellaan, nykyparrallaan ja ennen kaikkea pohojalaasella murreylivoimallansa saavutuksiltaan täysin ylittämättömältä.

"Kyllähän nykyyset kisat ovat mennehet piälehen järjestelyistänsä. Kisojahan tuppaa olemahan niin tihiähän, jotta ne menettäävät merkityksensä arvoltansa. Pisnes eli yleisöön haaliminenhan on niiren pääasia ja tua pisnes jättää ite kisaat sivuroolihinsa.”

Mieto kuvasi myös nykyvalmennusta, jota hän oli käynyt seuraamassa. Hän ihmetteli, miten niissä valmentajat käskivät urheilijoita, että nyt ruvetaan töihin. Moinen suhtautuminen on pilkantekoa urheilulle, sillä urheilija urheilee koko ajatuksellaan ja ruumiillaan vuorokauden ympäriinsä.

 

Ilmeisesti koko Suomen hiihtäjien ja mäkihyppääjien kynnelle kykenevä joukko oli paikalla, sillä kättelyt, puheensorinat, naurahdukset ja iloiset huudahdukset täyttivät viimein avajaisaulan ennen museokierroksen alkamista.

 

 

 

 

Hiihtomuseo.jpg

Sisulla sankariksi -näyttely 

Sisulla sankariksi -näyttely kertoo suomalaisen kilpahiihdon historiaa 1950-luvulta 1970-luvun alkuvuosiin. Näyttely kertoo aikakauden valmennus- ja harjoittelumaailmasta sekä suomalaisen kilpahiihdon kultakaudesta. Esille tulevat ajan huippunimet muun muassa Veikko Hakulisesta Eero Mäntyrantaan ja Juha Mietoon sekä Siiri Rantasesta Helena Takaloon.

Näyttely löytyy Hiihtomuseon pohjakerroksesta. Kokonaan uudistetut tilat ovat saaneet uuden upean lumiluolamaisen ilmiasun.

Myös Hiihtomuseon kunniagalleria Nordic Ski Hall of Fame esittäytyy tilassa. Kunniagalleriaan on valittu 22 hiihtolajien urheilijaa vuonna 2017.

Näyttely on avoinna yleisölle 12.4.2019 alkaen.

 

http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/hiihtomuseo/naeyttelyt/