On maita, joissa ei ole sellaista mahdollisuutta, että saisi istua yhtä aikaa päättäjänä ja päätösten kohteena niin laajasti kuin meillä Suomessa. Erikseen on vielä valtioita, kuten tosi demokraattinen Suomi, joissa päättäjänpalleja voi samalla henkilöllä olla ahterinsa siirtämiseksi eri päätöskoneistoon viisi, kuusikin, ja pelkkä paneutuminen asioihin vaatii jo sekä ajatusten että niiden suunnan, jopa omien mielipiteitten muutosten taitavaa kameleonttista akrobatiaa.

Hyvinvointialueiden, kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, eduskunnan, parin lautakunnan, usean johtokunnan, monen yhtiön ja muutamien tilapäisten toimikuntien jäsenenä saattaa siis yksi ainoa valtuutettu päästä kukkona päätöstunkioille.

 

Viime maanantain 11.12.2023  kaupunginvaltuuston vuoden viimeisessä valtuustokokouksessa kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston yhteistyö osoitti kankeudellaan valmistelupöydille lähes pölyihin peittyneen aloite-asian valmistelun ala-arvoisuutta.

Kokousasia  § 126  ” Valtuustoaloite: Lahden kaupunki ja sen päättäjät eivät lähde enää jatkossa mukaan Kymiringin kaltaisiin riski-investointeihin"

Kahden kaupunginvaltuutetun (Kalle Aaltonen [PROL], Pertti Arvaja [KD] ) 13.6.2022 allekirjoittama kiireellinen aloite oli lojunut puolitoistavuotta kaupunginhallinnon päätöspapereissa, ennen kuin se nyt 11.12.23 tuotiin valtuuston päätettäväksi. Kalkkeutuneisuus, laiskuus vaiko valmisteluportaan oma auktoriteettiluulo olla valtuuston yläpuolella ovat ominaisuuksia, joilla kaupunkimme päätösten valmistelevia virkahenkilöitä, korkeimmille palleille nousseita luottamusbyrokraatteja ja yleensäkin valtuustomme päätöskulttuuria voidaan luonnehtia.

Kaupunginvaltuustomme aloittaa nelivuotisen jaksonsa viimeisen työvuoden tulevan vuoden 2024 tammikuun 1.päivänä. On siis alistuen muistettava, että enää ei valtuutetun, saati meidän kaupunkilaisten, kannata tehdä edes hyvääkään aloitetta, koska sen käsittelyyn menee noin kauan aikaa, että vasta uusi valtuusto uusin valtuutetuin saattaa asian kaivella esille ja päättää valtuutetun tai meidän tekemämme aloitteen epämääräisessä tulevaisuudessa.

Toimitus: Muutaman valtuutetun käytyä esittämässä asiasta oman puheenvuoronsa, aloitteelle kävi niin kuin arvata saattoi:

”Kaupunginvaltuusto merkitsee aloitteen ja siitä annetun lausunnon
tiedokseen todeten, että aloitteessa tarkoitettu asia on tullut tässä
yhteydessä riittävästi selvitetyksi.”

 

Siksi on hyvä ottaa 11.12.23 kokousta seuranneiden kaupunkilaisten kokema todellinen huonojen ja hyvien päätösesitysten välinen ottelutuokio kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston välillä:

Kokousasia § 130 ”Lahden kaupungin rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteiden päivittäminen.”

 

Ensimmäinen puheenvuoro Ulla Vaara [SDP]:

"Kun me hyväksyimme tuon talouden Lahden kaupungin talouden tasapainotusohjelman viime valtuustokokouksessa, niin oletin silloin, että ne ovat samat kuin vuonna 2022. Näin ei kuitenkaan ollut. Yllättäen 5. päivä joulukuuta, vain muutama päivä siis ennen tätä kokousta, meille esitettiin päivittämistä.

Kaupunginvaltuuston tehtävänä on päättää sijoitustoiminnan periaatteista toimialasijoittamisen, maksuliikennevarojen ja kassaylijäämien osalta. Näen tämän kaupunginvaltuustoa velvoittavana. Kuntalain 14§ määräyksissä korostetaan asiassa valtuuston roolia, näen tämän valtuutettuja vahvasti velvoittavana. Sijoitustoiminta on riskialtista ja sitä on etenkin pörssiosakesijoittaminen. Siihen on suhtauduttava kriisitietoisesti. Esitys, että tuottoa voidaan hakea sijoittamalla kassaylijäämästä jopa 75 % pörssiin, on kunnan omaisuuden sijoittamisessa riskaabelia ja todella iso muutos aiemmin päätettyyn. Kuntaliito ohjeissaan: Sijoittamisella edistetään tavallisesti kunnan toimivaltaan liittyviä päämääriä, esimerkiksi asuntotuotanto, elinkeinojen muutosrakenteen edistäminen tai työllisyyden turvaaminen paikkakunnalla. Kassavarat on sijoitettava turvallisesti ja tuottavasti. Meidän valtuutettujen on muistettava, että mahdollisten tappioiden loppumaksajana on lahtelainen veronmaksaja, jota me kaikki edustamme.

Teen §130 palautusesityksenä seuraavalla saatteilla liitettyinä.

-Esitän kohtaan kassaylijäämien sijoittaminen (allegaatiorajat) 75 %:n sijaan 25 %. Lisäksi esitän, että valtuutetuille raportoidaan kassaylijäämästä neljännesvuosittain. Kassavarat tulee sijoittaa turvallisesti ja tuottavasti, sijoitukset rajataan niin, ettei vaaraa pääoman menettämisessä ole tai se on vain vähäinen."

Referoin yllä Ulla Vaaran käyttämän alustavan puheenvuoron pääkohdat. Seuraavassa Vaaran palautusesityksen jälkeiset valtuutettujen käyttämät puheenvuorot kirjaan tähän vain pääsisällöiltään:

Juha Tapiola: Ulla Vaaran puheenvuoro oli paras, jonka koko tällä valtuustokaudella olen kuullut. Kannatan hänen palautusesitystään. [RKP]

Minna Lampinen: En voi lakaista maton alle ikäviä päätöksiä. En voi siksi kannattaa palautusesitystä - ryhmällämme ei ole asiasta yksimielisyyttä. Jokainen saa päättää itse siitä, miten on sitoutunut ja mihin. (Lampinen on itse kaupunginhallituksen jäsen) [SDP]

Erkki Nieminen: Minäkin kannatan tätä palautusesitystä. Tosin olin kaupunginhallituksessa puoltamassa tätä esitystä yksimielisesti lävitse. Kannatan palauttamista siitäkin syystä, että meidän valtuustoryhmä, valtuuston suurin ryhmä, ei ollut tutustunut tähän asiaan. (Nieminen on itse kaupunginhallituksen jäsen) [SDP)

Marju Markkanen kannatti esitystä 75% pörssimahdollisuudesta muuttaa 25 % riskiksi, perusteena se, että vain sellaista rahapolitiikkaa voi kannattaa, johon omankin rahankäytön riskit voi perustella.[SDP]

Jouni Kaikkonen

Pidän arvostamani valtuutettu Ulla Vaaran ehdotusta mahdollisesti hyvänä, mutta kun se tulee tietoon tähän aikaan kesken valtuuston, niin en pysty sitä missään nimessä kannattamaan. Olen itse ollut päätösehdotusta yksimielisesti kaupunginhallituksessa kannattamassa. (Kaikkonen on itse kaupunginhallituksen jäsen) [vihr.]

 

Kalle Aaltonen kannatti Ulla Vaaran ehdotusta, joka poikkesi hänenkin kohdallaan jo kaupunginhallituksen jäsenenä siellä tehdystä kaupunginhallituksen yksimielisestä esityksestä [PROL].

 

Tuomas Sorsa

Itse uskon suomalaiseen teollisuuteen Wärtsilä, UPM, KONE, Huhtamäki. Nuo yhtiöt ratkovat meidän tulevaisuuden isoista haasteista ja me puhutaan pääoman menettämisestä ja riskeistä. Minulla on henkilökohtaisesti enemmän uskoa meidän teollisuuteen ja sen pääomaan. [PS]

Sanna Virta kannatti Ulla Vaaran esitystä, jotta sinänsä näin suurille kysymyksille jäisi aikaa keskustella muutakin kuin nyt annetut kaksi päivää. [SDP]

 

Äänestys

Kaupunginhallituksen esitys -vihreä

Ulla Vaaran palautusesitys  - punainen

Valtuuston puhetta johtanut Sonja Falk [KD] äänesti kaupunginhallituksen esityksen puolesta (vihreää).

Lahden kaupunginhallituksen äänestyskäyttäytyminen valtuutettuina § 130:  Sirkku Hildén, Kalle Aaltonen, Jorma Ratia, Milla Bruneau, Minna Lampinen, Erkki Nieminen, Toni Putula, Mira nieminen, Jouni Kaikkonen, Martti Talja

Toimitus: Äänestyksessä kävi niin kuin taas arvata saattoikin. Valtuutettu Vaaran palautusesitys hävisi äänin 31-28. Tämän artikkelin otsikkokuva on Lahden kaupunginvaltuuston syksyn 2.10.23 kokouksesta, jossa se valitsi uuden kaupunginjohtajan (salaisella äänestyksellä) samoin lukemin 31-28.

Kun parin äänen enemmistöpäätöksellä 59 henkilön muodostamasta kaupunginvaltuustosta annetaan ymmärtää, että lahtelaisessa kuntademokratiassa on järjestelmä, jossa kaupunginvaltuuston päätösten yläpuolella onkin kaupunginhallitus, valtiomme laki ja kunnallislainsäädäntö on täysin huonosti luettu. Kaupunginhallitushan on valtuuston esittelijä, valtuuston alamainen. Jos parempi esitys, kuin mitä kaupunginhallitus valtuustolle tehdyssä esityksessä on yksimielisesti tehnyt, löytyy ennen asian kaupunginvaltuuston asian käsittelyä, olisi ollut järkevää ja vastuuntuntoista laittaa Asia uuteen valmisteluun.

Jo kaupunginjohtajaa 3.10.23 valitessa hämmästytti politiikan salaseuraisuus, kun suljetulla äänestyksellä voidaan valita kaupungin ylin virkahenkilö - kaupunginjohtaja. Laki on Lahdessakin lavea toteuttaa miten vain.

 

Ehkä tuleva viimeinen eli neljäs vuosi valtuustossa tulee ratkaisemaan muidenkin valtuutettujen kohdalla luotettavuuden oikeaan ja väärään. Aloitteitakaan ei kokouksessa siis enää tehty, sillä valtuusto aloittaa viimeisen neljännen päätösvuotensa tulevassa vuodenvaihteessa 2024. Kun tässä vuodatuksessa kerrottu § 206 aloitekin kesti yli puolitoistavuotta käsitellä ja koki hylkäyksen, on elävä, luova ja spontaani valtuustotyö kenties Lahdessa lopullisesti sementoitu normaaliksi käytännöksi, valtuutetun aloiteinnostuksien tulosten hylätty-sanoiksi.

 

Toimitus:  En ihmettele lahtelaisen  Kokoomuksen äänestyskäyttäytymistä. Oikeistolaisina pidetyt kaupunginvaltuutetut muissakin lahtelaispuolueissa (poikkeuksena kolme perussuomalaista) ovat ilmeisen pörssi-innostuneita ja suuressa rahan nälässään meidän, kaupungin veronmaksajien varoja pörssikeinotteluihin heittelemään kuin kroisokset aikanaan. Eniten hämmästelen yhä enemmän oikeistoon suuntautuneita SDP:n Sirkku Hildéniä, Minna Lampista, Pasi Karjalaista ja Pekka Komua, jotka tuntuvat kadottaneen jo oikeudenmukaisuuden siirryttyään palvelemaan byrokraattien jumalia luottamustehtäväportaillaan ja äänestyksissään. Luottovaltuutettuni Jouni Kaikkonen tuossa samassa kaupunginhallituksen auktoriteettiuskossa ei tunnu enää itsekään tietävän, mikä olisi oikein, mikä väärin. Tuomas Sorsa taas suuressa kapitalistitietämyksessään tuntuu olevan väärällä kanveesilla näin pienen Lahden kaupungin valtuustossa - haaveissaan ja uskossaan suomalaisten suuryritysten kaltaisia miljardiluokan pörssivoitttoja ja tappioita pohtiessaan. Meidän kaupunkilaisten on tästä asiasta helppo vetää johtopäätökset: Lahti on nyt valinnut kassakertymämme käytölle periaatteekseen pörssisijoittamisen.

 

 

 

Lahden kaupungintalon kokoussalista oheista 11.12.2023 kokousta seuratessa

Eliel Saarisen pöydät ja tuolit ovat ainutlaatuisen ylväs ja hieno kalustekokonaisuus - kunnioitus noiden tyylikalusteiden säilymisestä käytössä on varmaan maan laajuista, tunnetaan jopa maailmalla. Alunperin vuodesta 1912 alkaen tuolien määräksi riitti alle 30 kpl. Valitettavasti Saarinen ei ole tehnyt kalusteitaan sellaisiksi, etteikö tuoleista jatkuvasti noustaisi kovin hankalan näköisesti, sekä kuljettaisi mutkitellen ja kiemurrellen ahtaita tuolirivejä pitkin toisten valtuutettujen selän takaa ja tuolirivien keskeltä puhujapönttöihin ja niistä takaisin. Vielä reilu neljäkymmentä vuotta sitten valtuutetun ääni kuului niin, että taisi puhuminen onnistua paikaltaankin. Nyt valtuutettujen määrä on kasvanut 59 henkilön kokoiseksi. Jotkut valtuutetut ovat istumassa paikoilla, joista on verrattain helppo lähteä puhujapönttöä kohden, toisista taas rivien keskeltä ja lähes takaa on jo pitkä matka tavoittaa tuo autuus. Olisiko asialle jotakin tehtävissä?