Itsemurhaan päätyvän kiusatun elämästä kertova teksti on ihmisyytemme, kanssakäymisemme tätä päivää. Lahden kaupungin Nuorisoteatterin tekstivalinta on harvinaisen rohkea näyttö teatterin tehtävästä kritikoida aikakautemme kasvatusta - aihevalinta kunnioitettava ja kiitettävä. Sen sijaan itse esitys jää liian kaukaiseksi, näyttämöllisesti keskeneräiseksi tulkinnaksi, liiaksi amerikkalaiseksi (nimineen, tapoineen, ympäristöineen) tositapaukseksi, neljätoistavuotiaan tytön, Meganin tarinaksi: on lähes helppoa tuhahtaa esityksen päätyttyä – tuommoista tapahtuu vain Ameriikoissa. Ei meillä.

Syy tarinan falskiuteen löytyy ohjauksesta

Ensin tekstin roolien esittäjien ikärakenteesta ja sisällön vakavuuden realismista: kun äitejä ja isiä, viranomaisia ja asianajajia esittävät noin parikymppiset nuoret, vaaditaan katsojalta härkäpäisen kovaa uskoa itse  tarinaan. Katsojan on kiitokseksi myönnettävä, että Nuorisoteatterin vanhimmat näyttelevät jo osaavasti, mielialaamme liikuttavastikin. Jenni Anttila, Ola Blick, Johanna Tuokko ja Aaron Keisa karrikoivat nuo perheitten vanhemmat osaavasti ja maulla.

Se ei riitä tarinan koskettavuuteen ja purevuuteen, sillä ohjauksen kovin keskeneräisen pliisu, stereotyyppisen kliseinen, vaihdoiltaan ja tekniikaltaan heiveröinen muoto sekä tarinan pieniksi murusiksi kirjoitetut, katsojalle koettavaksi tarjoillut kohtaukset ovat vaatimattomasti jäsenneltyjä, visuaalisesti kömpelösti toteutettuja ja jännitteettömiä.

Sara Kuparisen neljätoistavuotiasta Megania katsojan on helppo uskoa: aidosti, ikäkautensa tuulisella temperamentilla ja taitavalla eläytymisellä sisäistynyt näyttelijäilmaisu on rehellisyydessään esityksen tulkinnan kantava voima: tällaista analyysia ja tehoa, tunnetta ja reaktioita koko esitys olisi kauttaaltaan tarvinnut.

Tämäntapaisella tekstillä on ansionsa juuri tämänpäiväisen tuoreena, ihmisen kanssakäymisen tyhjäsisältöisen muodon ja elämän sattumien johdattelemia reaktioita tonkiessaan. Aiheestaan huolimatta näytelmä jää kovin kasvatusopillisen stereotyyppiseksi Dr. Phil -oppiseksi syiden ja seurausten sormella osoittelevaksi tekstiksi.

Lahden kahdeksasluokkalaisille tarjottavana sisällöllisenä ajatuksena se on rohkea ja oikeansuuntainen veto, mutta teatterina kesy, naiivin osoitteleva ja vaatimattoman keskeneräinen teatteriesitys.

Nuorisoteatteri on pyyteettömän rohkeasti levittänyt  ihmisen kiusaamisen modernit muodot ja niistä seuraavaan onnettomaan ratkaisuun johtaneet palaset näyttämölle - meidän on ne päässämme koottava sanomaksi. Kykenemmekö tällaisen alustuksen pohjalta vakavaan keskusteluun.

Lahden Nuorisoteatteri

Meganin tarina

Kirjoittanut Tuomas Timonen

Ohjaus Susanna Tiitinen

Rooleissa: Sara Kuparinen, Jenni Anttila, Jiri Katajisto, Ola Blick, Larissa Bister, Johanna Tuokko, Aaron Keisa, Susanna Shilman, Riikka Anttonen, Saara Koukku, Emilia Tolvanen, Aarni Mikkola

Esitys Kansantalon Vaahterasalissa (Aleksanterinkatu 26B)

ke 4.5. klo 19 pe 6.5. klo 19 la 7.5. klo 15 su 8.5. klo 15
pe 13.5. klo 19 la 14.5. klo 19

to 19.5. klo 19 pe 20.5. klo 19 la 21.5. klo 19 su 22.5. klo 15
ti 24.5. klo 19 to 26.5. klo 19 la 28.5. klo 19

Esityksen kesto on 2 tuntia, sisältäen 15 minuutin väliajan. Näytelmää ei suositella alle 10-vuotiaille. Esitysaikataulun ja lisätietoja näytelmästä löydät täältä. Näytelmän blogi löytyy osoitteesta http://www.meganin-

Lippujen hinnat: lapset, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset 6 euroa, muut 8 euroa (ainoastaan käteismaksu)
Lippuvaraukset: arkisin klo 9-15 p. 044 7161 601.