Sinfonia Lahti, Suomen Diakoniaopiston Lahden Theatrum Olga sekä Lahden museot yhteistyökumppaneineen valloittivat Historiallisen museon perjantaina 31.8.18  klo 13 Elävällä soittorasialla.

 

Kantolan%20juttu%202018.jpg

 

Suomen Diakoniaopiston lahtelaisen Theatrum Olgan Vanity Fair -kaunis turhuus Lahden Historiallisen museon upeiden seinien sisällä oli merkittävä puheenvuoro ihmisen tuhlauksesta ja turhuudesta.

Esittäjien hivelevän kauniit puvut oli valmistettu täysin kierrätysmateriaaleista.

 

Maskeeratut, kampausluomukselliset, uniikkeihin pukuihin pukeutuneet mannekiinit astuivat vuorollaan Elämän pyörivälle soittorasialle, catwalkille, kakkupalalle, jota kaksi avustajaa kahvoista hitaasti pyöritti – ja saimme nähdä jokapuolelta noita uskomattoman komeita luomuksia ja siirtää kukin omat mielleyhtymämme noiden hahmojen inspiroimina hyvinvoinnin epätasa-arvoiseen jakautumiseen mannekiinihahmojen edustaessa maapalloamme sen eri puolilta.

Tapahtuman lähtökohtana on ihmisen turhuus. Tapahtuman suunnittelija-ohjaaja Lasse Kantola valisti lyhyessä avauksessaan, miten hän käydessään amerikkalaisessa tavaratalossa totesi maailmassa päästyn kenties pisimmälle tuhlailussa: valintamyymälässä oli kolme ja puoli kilometriä hyllyä täynnä pelkästään erilaisia erimerkkisiä muroja ostajan valita. Samaan aikaan toisaalla, ympäri maapallon elää miljoonia ihmisiä ja kokonaisia kansakuntia puutteessa ja nälänhädässä.

 

Kantolan%202018.jpg

Puku on valmistettu pelkistä revityistä kirjan lehdistä.

 

Erityisesti kirjan ja sivistyksen mitätöinti tuli käsinkosketeltavaksemme. Kirjalla ei tunnu olevan meille niin sanotuille sivistysmaille enää mitään arvoa, vaikka suuret osat maailmaa ovat vielä täysin vailla oikeuksia kulttuuriin ja vailla taloudellisia mahdollisuuksia hankkia kirjoja.

 

Kantolan%202018%20b.jpg

 

Itämeren täyttyminen muovisesta kuonapuurosta, kansainvaellusten ja Välimeren pakolaisten julman kaupallinen kuljettaminen puolikuntoisin aluksin sekä ahneuden seuraukset, tuhansien ruumiiden huuhtoutuminen mereen – tuli myös kuin käsinkosketeltavaksi realismiksi hahmoja seuratessamme tuon kakkupöydän esittelyssä.

 

Jäätelöä kilokaupalla, herkkuja ja ylensyöminen suurinta elämännautintoa…. niin monia eri asioita jäi näistä kuvaelmista ja hahmoista ajatuksiamme liikuttamaan.

Huolitellut ja mietityt, hienosti ja tyylikkäästi esiintyvät elämän mannekiinit asuineen säväyttivät tätä pinnallisuuden, kroisosten, kehäteiden ja muun äkkirikastumisen toiveiden täyttämää lahtelaista asukasyhteisöämme kerrankin mitenkään asiaa paasaamatta tai opettamatta tai alleviivaamatta – vain pelkillä äänettömillä nykytilannehahmoillaan kuin airueina lohdutonta, ylenpalttisuuteen kuolevaa tulevaisuuttamme ennustaen.

Sopivasti aiheita tunnelmoiva Sinfonia Lahden kaksiviuluinen taustamusiikki, tilaan ahtautunut satapäinen yleisö täydensi tapahtuman viimeistellyn liikuttavaksi yhteiskokemukseksi. Lähes tunnin mittaisen esityksen täysi hiljaisuus loppui pauhaaviin, kiitollisiin ja pitkiin aplodeihin sekä yleisön poistumiseen käytävän molemmille puolille asettuneiden mannekiinirivien muodostamaa kunniakujaa pitkin.

 

Lis%C3%A4liite.jpg