Lahden Musiikki- ja draamainstituutti kylpee elonsa viimeisen opiskelusyksyn monihehkuisen kirjavissa väreissä. Sen perinteinen viikoittainen oppilastöiden näytekonsertti laittoi harvalukuisen yleisönsä pohtimaan taas kerran musiikille elämänsä antautuneiden ihmisten pyyteettömyyttä, lahjakkuutta ja vaikuttavuutta mielenrauhamme vakauttajana ja herkistäjänä tässä henkisesti entistäänkin kurjistuvammassa kaupungissamme.

 

Kaksi pitkälle edennyttä laulajalupausta, opiskelunsa kypsymisvaiheessa musisoiva teknisesti osaava huilisti ja kaksi pianistia - varmatekniikkainen ja somasti tunnelmoiva - tarjoilivat meille kuulijoille taas kerran tunnin sitä aitoa, sähkötekniikkavimpaimin pilaamatonta säveltaiteen musiikkiliveä, jonka nauttimismahdollisuudet alkavat olla Lahdessa jo vähissä tämänkin musiikkikoulutuksen päättyessä ensi keväänä.

 

Oopperalaulaja%20KaLLE%20vIRTANEN.jpg

 

Kalle Virtasen tenorin luontaisen kaunissävyisen tumma, laaja-alainen äänimateriaali ja kypsä esiintymisvalmius, hallittu, sisäistä voimaa uhkuva heittäytyminen kruunasi koko konsertin. Hänen ja Stefanie Tuurnan herkkäkosketuksellisella, mukailevalla ja myötäelävällä säestyksellä kuuluisa ja kulunut Tšaikovskin Lenskin aaria oopperasta Jevgeni Onegin soi musikaalisesti ehyen kauniina, nyansseiltaan nautinnollisena: Puškinin alkuperäisrunon kaihoisa elämäntilitys välittyi niin karun koskettavasti, että riemuitsimme jälleen todistavamme yhden uuden kirkkaan solistitähden syttyneen suomalaisen oopperamusiikin taivaalle.

 

 

Lahden Musiikki- ja draamainstituutin kamarimusiikkisali 29.9.2015

Milja Kannas, sopraano, Katri Rehnström, huilu, Elina Alanko, piano, Kalle Virtanen, tenori, Salli Rautiainen, piano

Stefanie Tuurna ja Robert Hopkins pianosäestys