Narvan Aleksanterin kirkon kirkkoherra ja urkuri vierailivat tämänvuotisessa eestinkielisessä adventtijumalanpalveluksessa Lahdessa. Kuva Olavi Latikka
Lahden kaupungistakin voi löytää yllättävää kulttuurista syvyyttä, ainakin kerran vuodessa. Viron ja Suomen välinen henkinen ilmapiiri näyttäytyy adventin alkaessa Lahdessa ihmisläheisen kodikkaasti vironkielisessä vuosittaisessa adventtijumalanpalveluksessa. Tänä vuonna 8.12.2013 Mukkulan kirkkoon oli saapunut täysin vironkielisiä kirkonmenoja kokemaan viitisenkymmentä päijät-hämäläistä.
Villu Jürjo Narvan Aleksandrin kirkosta piti jumalanpalveluksen. Ehtoollispöydässä häntä avusti Keski-Lahden seurakunnan vt. kirkkoherra Miika Hämäläinen. Perinteiset, hieman suomalaista kirkkokaavaa konservatiivisemman kaavan mukaiset kirkonmenot ja heimokansan kieli virkistivät totunnaiseen jo turtuneen joulunodottajan.
Puhumattakaan kirkkotapahtumaa säestäneestä urkurista ja hänen jumalanpalvelusta seuranneesta mestarillisen hienosta urkukonsertistaan: yksi Viron tämänpäivän urkumusiikin maestroista, Tuuliki Jürjo konsertoi lahtelaisille.
Kodumaine viis
Tuuliki Jürjon urkukonsertti oli iloista kuultavaa. Urkurina hän on laaja-alainen soittimensa mestari, vaikka Mukkulan kirkon vaatimaton urkuäänikerta ei selvästikään aina antanut hänen musiikilleen täyttä oikeutta.
Hienon eestiläismusiikin helmen, Heino Ellerin Kodumaine viis -sävellyksen kauniskaarinen melodia tuntui hänen soittamanaan todella ajatuksia avartavalta, koskettavalta musiikilta - harvoinpa meillä uruilla Elleriä tulkitaan näin puhtaan tyylikkäästi, tunnelmallisesti sävelkuvat maalaillen. Entä sitten Edgar Arron poikkeuksellisen hauska kansanlauluista polveutuva urkumusiikki, josta aivan vallattoman vauhdikas Eesti rahvaviis nr.1 oli todellista nautinoa kuulla: kansanmusiikki ja urut lomittuvat Arron musiikissa loistavan kontrastisesti toisiinsa, elämänilon polkkaisessa vauhdissa urut tuovat mahtipontisen elämänvoiman meille ja siirtävät hänen musiikkinsa iloksi sydämiimme.
Tuuliki Jürjon oma sävellystyö esittäytyi monipuolisesti pikkusävellyksin. Jürjon sävelkäsialasta tunnistaa valoisuuden, koraalipreludien melodisen puhtauden ja selkeäkoristeiset juoksutukset ja hänen soittoaan leimaa harkittu tyylittely ja tulkintaan heittäytyminen instrumenttinsa mahdollisuuksin. Omana herkkunani pidin hänen sävellystään Graduaal, jonka äärimmäinen yksinkertaisuus, kaunismelodisuus ja herkkä rytmivuorottelu olivat musiikinkauneutta parhaimmillaan. Taiteilijan säveltämä hilpeä Joulupotpour päätti urkukonsertiksi ennenkuulemattoman raikkaan ja syvälle sydämen sopukoihin helisseen konsertin.
Päijät-Hämeen Tuglasseura järjesti tilaisuuden, jonka lopuksi vielä tarjottiin suomalaiset joulukahvit ja laulettiin eestinkielisiä joululauluja.
http://et.wikipedia.org/wiki/Villu_J%C3%BCrjo
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.