Rappiotaide%20a%20museo.jpg

Hämeenlinnan Taidemuseon Engel-rakennus 13.10.17 taidenäyttelyn avajaisiltana

 

Taidenäyttelyiden avajaisissa puheet ovat välttämättömiä. Usein ne ovat muodollisia, korrektin hymisteleviä ja sisällyksettömiä, kehnon puhetaiteen heikkotasoisia viranpuolesta mumistuja tuotoksia. Toista on ollut ja oli nytkin Hämeenlinnassa juuri avautuneessa Vexi Salmen keräämän saksalaisen ekspressionismin näyttelyssä Rappiotaide.

 

 

Avajaisten komeat puheenvuorot

 

Rappiotaide%20Lammassaari.jpg

 

Hämeenlinnan taidemuseonjohtaja Taina Lammassaari kuvaili tervehdyksessään museosalin, sen aulan ja käytävät täyttäneelle puolitoistasataiselle kutsuvierasyleisölle Vexi Salmen keräilykokoelman merkitystä suomalaisille taidemuseoille ja museokävijöille. Merkittävät Salmen keräämät taideteokset on nähty monissa näyttelyissä ympäri Suomen ja niitä lainataan tämän tästä erilaisiin näyttelykokonaisuuksiin. Hämeenlinnalaisena hän kävi läpi viimeaikaiset Salmen kokoelman näyttelyt ja kuvasi avattavaa näyttelyä, joka ajoittui keräilijän toiveesta Salmen  seitsemänkymmentäviisivuotisjuhlan (syyskuu) ajankohtaan.

Lammassaari kertoi myös omat kulttuuriset kohtaamisensa Vexi Salmen kanssa aina Helsingin laivasatamasta 1990-luvulta, edellisen Hämeenlinnan näyttelyn kautta nyt avattavan näyttelyn tiimoille saakka. Hän valotti myös lyhyesti saksalaisen ekspressionismin merkitystä maailman kuvataiteissa ja nyt avattavan näyttelyn ainutlaatuisuutta, sen hämeenlinnalaislähtöisyyttä ja museohenkilökuntansa innostuneisuutta erikoissisältöiseen näyttelyripustukseen.

 

 

Rappiotaide%20Vexi%20Salmi.jpg

 

Vexi Salmen sanat sulattavat kenet tahansa mille tahansa aatteelle. Hän kertoi pelkästään näyttelynsä teemaan hurahtamistaan kuudentoistavuoden mittaiseksi seikkailuksi ristiin rastiin pitkin Eurooppaa, sen taidegallerioita ja niiden moninaisia kätköjä.

Tosiasiassa tämä ekspressionistinen taide oli vahvasti rauhan asialla. Monet sen tekijöistä olivat olleet ensimmäisen maailmansodan taistelijoita, sodan, joka lienee ollut raain sotien historiassa: asemasotaa mutaisissa, vettätäysissä poteroissa kuukausitolkulla maaten, joka hetki uuden tuhokeksinnön, taistelukaasun tuulensuunnista riippuvasta hengenvaarassa, parinsadan metrin päässä olevaa vihollista odottaen ja väijyen. Useat keskeiset ekspressionistitaiteilijat olivat menehtyneet tässä sodassa ja vähintään yhtä monet traumautuneet loppuiäksi. Taitelijoista tuli sodanvastaisia ja teoksillaan he osoittivat, että se tie mitä oli kuljettu, oli väärä ja nyt ruvetaan tekemään parempaa maailmaa. Ekspressionistinen taidesuuntaus monine taiteilijaryhmittymineen oli voimakkaan tuotteliasta juuri maailmansotien välisen ajan Saksassa ja muualla Euroopassa.

Rappiotaide sanan Salmi arveli kenties Göbbelsin tai itse Adolfin antaneen taiteelle, joka ei sopinut natsidiktatuurin ihanteille: rappiotaiteeksi julistettiin kaikki moderni musiikki, kuvataide, kirjallisuus, elokuva ja näyttämötaide.

 

Kuvataiteissa rappiotaiteena pidettiin ekspressionismia, kubismia, dadaismia, surrealismia, fauvismia ja uusasiallisuutta.

 

Kansallissosialistien tultua valtaan 1933 taide takavarikoitiin Hitlerin käskystä, taiteilijat, joilla tuon ajan Saksassa oli jo vankka asema, syrjäytettiin, karkotettiin tai lähetettiin keskitysleireille, julistettiin kaikkiin virkoihin pätemättömiksi. Useat pakenivat maasta. Varsinaiset taidepuhdistukset alkoivat 1937: rappiotaide kerättiin museoista, tuhottiin tai vietiin varastoihin ja siitä järjestettiin ympäri maata katselmusnäyttelyitä, joissa taide oli eslllepantu siten, että yleisön piti nauraa ja ilkkua teoksille sekä halventaa teokset tehneet taiteilijat.

 

Keräilyharrastuksensa aiheeseen Vexi Salmi kertoi edelleen jatkuvan Euroopan gallerioissa yhdessä vaimonsa kanssa. Samoin ystävystyminen ja kohtaamiset saksalaisiin ekspressionismitaiteen asiantuntijoihin. Viimeiset hankintansa hän oli tehnyt kuluneena kesänä. Jo 700 taideteoksen keräilykokonaisuus on siirtynyt lahjoituksena Hämeenlinnan Taidemuseon omaisuudeksi ja kaiken kansan nähtäväksi.

 

 

   Rappiotaide%20Sofi%20Oksanen.jpg

 

Sofi Oksasen kaltaista esitystä kaipaa suomalainen julkinen sana ja estradit. Hänen puhetapansa on maagisen vetoavaa ja varmaa. Sisällöstä ei jää mitään epäselväksi. Katsekontakti yleisöön on vaikuttava. Hän osaa sanoa olennaisen ja ottaa aina kantaa kirjailijan oikeutuksella. Monipolvisesta Oksasen näyttelyn avajaispuheesta erottui tietenkin natsismin ja yleensä militarismin - siis myös kommunistisen vallan - suhtautuminen naisiin ja miehiin täysin erilaisina olioina. Tasa-arvoisuus ja sukupuolineutraalius on siitä kaukana - inhimillisyys täysin vierasta koko ajatukselle.

 

 

Näyttely vetää hiljaiseksi

 

Rappiotaide%20mmatruusikua.jpg

 

Monet teokset ovat myös irvokkaan satiirisia kuvatessaan sotaanlähtevien ilmeitä.

 

Rappiotaide%20teltta.jpg

Gerd Arntzin piirroksessa sirkusteltassa ammutaan preussilaisia sotilaita ja virkamiehiä.

 

Rappiotaide%20-Naset%20kirkolla.jpg

Puhuttelevia olivat myös aiheet, joissa sodassa naisten osuus oli mennä kirkkoihin rukoilemaan ja miesten marssia suoraan kohti kuolemaa.

Rappiotaiden%20Walter.jpg

 

 

Rappiotaide%20K%C3%A4the.jpg

 

Sotaa kuvattiin satiirisesti urheiluna tai huvipuiston ammuskeluna. Naisista sodan hyväksyjinä piirrettiin jalkoväli keskeisenä tunnuksena miestä kannustavaksi yllykkeeksi  taisteluun.

 

Epäilemättä näyttely on merkittävä eurooppalaisuuden menneisyyttä valaiseva ja siitä muistuttava kuvataiteellinen kannanotto valtaan, sotaan ja rauhaan - taiteen vaikuttavuuteen. Näyttelyn kokeminen luo mielet vakaviksi, terästää ajatuksen tähän päivään ja ajankohtaiseen ilmapiiriin Putinin, Kimin, Trumpin kaiken omistamassa maailmassa.

 

 

 

Taidekeräilijän kunniaksi

 

Näyttely Rappiotaiteeesta on ajatuksellisella sielukkuudella ja upealla ammattitaidolla ripustettu kokonaisuus, jonka käytännön toteutus - amanuenssi Päivi Virherluoto ja museomestari Reima Määttänen - nostaa Vexi Salmen lapsuudessa tulitikkuaskikansista alkaneen keräilijätyön uusiin, korkealle noteerattuihin sfääreihin, yhdeksi merkittäväksi vuoden taidenäyttelyksi Suomessa.

Tyylillä ja maulla se näyttää taidekeräilijässä kypsyneen elämän todellisuuden ja sen vakavuuden museosaliensa alakerran täyttävässä Rappiotaide-osassaan.

 

  

   

Irwin%20ja%20Vexi.jpg

 

Hauskan kirvoittavasti näyttelyn yläkerran avajaispuheiden estradilla, sen vastakkaisilla seinillä riippuvat Marjatta Tapiolan teokset Irwin Goodmanista (vuodelta 2003) ja Vexi Salmesta (vuodelta 2013). Nämä elämänikäiset kaverukset ovat toteuttaneet suomalaismusiikin toisen äärilaidan, iskelmä- ja rockmusiikin iki-ihanan taiteilijakaaren suomalaisten sydämiin. St. Pauli ja Reeperbahn sekä Rentun ruusu ovat iskelmätuottaja, sanoittaja Vexi Salmen riimittelyn ikimuistettavia säkeitä hänen muiden yli 1500 laululevytyksensä lisäksi – terapoittavaa jo klassiseksi muuttunutta rappiomusiikkia.

 

Rappiotaide%20s%201.jpg

Juhana Blomstedt  Punahattuinen nainen 1976

 

 

Rappiotaide%20Salmen%20kokelmista.jpg

Pauli Tapola   Undo-Redo 2013

 

Museorakennuksen yläkerta taas ihastuttaa katsojan keräilijäasenteen kiehtovuudella, jonka monipuolisuus koostuu Vexi Salmen suomalaistaiteen ja myös virolaistaiteen uusimmista tuulista lohduttavan valoisaksi kokonaisuudeksi

 

 

Rappiotaide%20kuva%20yleis%C3%B6st%C3%A4

 

Näyttelyn avajaiset ovat päättyneet.

.

 

RAPPIOTAIDE saksalaista ekspressionismia Vexi Salmen kokoelmasta

14.10.2017 - 18.2 2018

 

http://www.hameenlinna.fi/taidemuseo/

 

Lis%C3%A4liite.jpg