Passio on päättynyt ja ilta hämärtynyt Lahden Ristinkirkossa 4.4.2023.
Tiistaina istuin reilun kaksi tuntia Alvar Aallon 1950-1969 suunnitteleman ja vasta 1978 rakennetun Ristinkirkon perimmäisimmässä penkkirivissä salin noin 400 muun kuulijan mukana kuuntelemassa ja katselemassakin urkuri Johann Sebastian Bachin säveltämää, pääsiäisenä 1724 pitkäperjantaina Leipzigin Nikolainkirkossa ensi-esitettyä Johannes-passiota, Lahden Bach-kuoron organisoimaa pääsiäisen ajan vakavan musiikin konserttia. Sävellyksellä on siis ikää yhtä vaille 300 vuotta, esityspaikalla 45 vuotta, lahtelaisella Bach-kuorolla neljäkymmentäyksi vuotta. Passiota viimeksi on kuusi vuotta sitten vierailijana laulanut tässä samassa tilassa miltei ammattimainen Dominante-kuoro Lahden kaupunginorkesterin säestämänä. Yllätyksekseni tuttavaltani sain tietää, että jopa Bach-kuoro itse on vuonna 1988 silloisella jäsenistöllään ja solistivieraillaan esittänyt Johannes-passion Ristinkirkossa kapellimestari Jouko Saaren johdolla.
Nyt oli kyseessä järjestäjien taiteellisesti ja taloudellisesti uhkarohkea yritys, jossa Hyvinkään Oratoriokuoro ja Lahden Bach-kuoro yhdistyivät laulamaan lähes 80 hengen kokoonpanolla teoksen solistivieraineen, Hyvinkään orkesterin säestäessä
Itselleni kokemus oli elämäni ensimmäinen passio-draama. Kun ohjelmalehtistäkään en saanut niiden loputtua kesken yleisöryntäyksen yllättäessä järjestäjät, jouduin kaksituntisen esityksen sanoman nauttimaan ummikon saksankielentaitoni vuoksi pelkästään korvin ja silmin. Oivalsin sen silti hienoksi sävellykseksi, mutta vaistosin kuulemastani musiikin laadusta epäymmärtämiseni.
Osin esitys olisi vaatinut paljon pidemmälle kestänyttä harjoittamista, nyt se tuntui kovin nyanssittomalta varsinkin kuoron osalta, myös joidenkin solistien äänimateriaalin kuulumattomuuden, sävyttömyydenkin osalta. Kovin tasapaksun, lähes pelkän fortepauhaavan kuoron huutomaisessa äänentuotossa erottui parin upean sopraanoäänen hehkua, joita sentään ehdin silmänräpäyksittäin ihastella, kansanjoukon vaatimusta Jeesusta ristille kauhistellakin. Tajusin saksankielen olleen säveltäjän nuotinnoksen tärkeä lähtökohta, sen tavut, äänteet ja niihin liittyvät sävelet oli pilkottu usein ties kuinka monesosaan kokonuotista - kielen ymmärtäminen ei ehkä sävelteoksen kuoro-osuuksista olisi auttanut tarinan selkeyteen pääsemään.
Tarinasta ymmärsin sen raamatunhistoriallisen Jeesuksen elämän kuvaukseksi; henkilöinä on Jeesus sekä Evankelista, joka kertoo pääsiäisen tapahtumia. Kuoro kuvaa kohtauksissaan raivoavia kansanjoukkoja ja teokseen liittyy vielä asiaa pohtivia yksinlauluja, aarioita. Kun 16 miehen ja lähes kuudenkymmenen naisen käsittämä kuoro pauhasi, miesten äänet takarivin korokkeelta kuuluivat kaikentasoisilta puhtausominaisuuksiltaan perällekin, naisäänet peittivät koko teoksen yhtenäisemmin ja myös skaalat sujuivat silloin onnistuneemmin ja koko kuoron sointi tuntui jo täyteläiseltä. Taakse kuulin orkesterin soinnista vain pelkkien jousien kovin karheita korahteluja.
Tutut Bachin koraaliaihiot kuoron laulamina tunnistin mielestäni onnistuneempina, ne tuntuivat jo merkittävän sopivilta sävyiltään ja hartailta, tunnelmiltaan kauniita, valmiita, rauhoittavia kuultaviksi.
Johannes-passio kunnioitettavana suuryrityksenä oli tälle esittäjäjoukolle ja varsinkin sen kirkkosalin täydelle, lähes kieliummikolle yleisölle kovin haastava. Kunnia kuuluu siis valtavalle talkootyölle ja korkealle pyrkivälle taiteelliselle yritykselle - niillä voi kyllä varsin harrastajamaistakin tasoa puolustella, sillä näin mittava yhteiskoitos on harvinaista yhteisöllisyyttä. Pakanana kunnioitan tekijöiden vakavaan sanomaan paneutumista, keskittynyttä tulkintaa ja esityksen kunniakasta, vilpitöntä suoritusta. Toivon jatkossa lisää vielä pidemmälle pyrkivää musikaalista puhtautta, yhteissointia, tarinan draaman nousuja ja laskuja sekä tietenkin seuraavissa teoksissa - musiikkiteatterin navigaattorin eli hyvin laaditun teoksen ohjelmalehtisen toteuttamista meille jokaiselle Bachin musiikista kiinnostuneelle konserttinne kuulijalle.
Tänään kiirastorstaina 2023 YLEn radio 1:ssä esitetään klo 19.02 koko Johannes-passio. Esitys kestää kaksi tuntia ja sen voi linkistä toistaa vielä 30 päivän ajan:
https://yle.fi/aihe/a/20-10004667
Suosittelen sitä itselleni kuunneltavaksi - ja teillekin!
Hyvää pääsiäistä!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.