Lamkgalaa%202016.jpg

Lahden musiikki- ja draamainstituutin viimeiset valmistuvat 17 teatteriammattilaista gaalaharjoituksissa 2.5.2016 (Ylen TV-kuvaa)

...historian kellastuneet lehdet puista putoaa ja lumi peittää maan...

Ismo Alangon rento, taiteilijavapauden, pilvilinnojen, boheemiuden, huumeisten nautintojen, apurahojen, pers'aukisten, rakastuvien ja rakastettavien taiteilijoiden maailmoja syleilevä, upea ylistyskantaatti Taiteilijaelämää aloitti Lahden musiikki- ja draamainstituutin gaalakonsertin.

Lähes pidättelevän jännittyneen tunnelman aistii tuosta koko ensemblen tulkitsemasta alkunumerosta, esittäjien kovin vakavista, määrätietoisista kasvoista, ylihuolellisesti artikuloiduista, taidolla soivista rikkumattomista stemmoista, koreografian jämptin tarkasta liikekielestä, orkesterin musiikillisesti loistokkaasta, täyteläisestä säestyksestä. Tekstin sarkaistisen huumorin sisällöstä esittäjät halusivat meidät havahduttaa tämänpäivän taiteilijatodellisuuteen - tässä esiinnymme me viimeiset Lahden musiikki- ja draamainstituutin vastavalmistuvat musiikkiteatterin ammattitaiteilijat ja ehkä vain poikkeuksellisesti

- huomenna täytyy jostain hoitaa ripeästi valuuttaa, apurahat juoksee nopeammin kun rokkari raahustaa..

Alun musiikkivalintojen jännitteisyyden ja alakuloisuuden varjot piirtyvät muihinkin gaalan alkuneljänneksen sinänsä musikaalisesti moitteettomiin, hienoihin tulkintoihin, mutta onneksi eivät gaalaa seuratessa tuntuneet värittyneen taitavista, valmiista, loistavista uusista estraditaiteilijoista, vaan gaalan dramaturgiasta ja ohjauksesta: alakulo ja todellisuus kaiken hyvän päättymisestä Lahdessa on taiteen elämän ja kuoleman lahtelaisrealismia, joka antaa oikeuden, että sävy näkyy ja tuntuu tässä viimeisessä tuotantoproduktiossa.

Tusina niin tuoreista kuin jo ikivihreistä musikaalien hittilauluista, elokuvasävelmä, pari suomalaista kantaesitystä sekä tietenkin musiikkiteatterin monista kuolemattomista lauluista muodostuva gaala oli vaativuudessaan vaikuttava läpileikkaus musiikkiteatterin genrestä maailmassa ja Suomessa. Tähän omavalintainen muutama erillishuomio illan yksityiskohdista. Itse taiteiijoita olen luonnehtinut aikaisemmin oheisen linkin artikkelissa.

http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2016/04/hyva-viihde-on-vastustamatonta

 

Rehevän eläväksi, vitaalisen nautittavaksi musiikkiteatteriksi gaalan sävy syttyy kahdessa Jesus Christ Superstar -musikaalin kohtauksessa. Kuningas Herodeksen laulussa Panu Kankaan häijynhyökkäävä hahmo ja teknisesti taitava solistin sekä ensemblen lauludialogi nostivat tunnelman illan osaavan, tehoavan dramatiikan huipulle, hiostavan ahdistavaksi. Kuulun Gethsemane-aarian tulkkina Ville Mäkisen eläytyminen, antautuminen koko roolinsa täydeltä kasvaa jo suureksi teatterin illuusioksi: Mäkisen vaikuttava, pitkälle pohdittu, uskottava, herkäksi nyanssoitu, väkevän voimallinen, tuskanpaloinen, syvältä sielusta tunteva Jeesus kohoaa gaalan kokemushuipuksi koskettavuudessa ja aidossa heittäytymisessä.

Myös mieltä hykerryttävää, valoisaa muusiikkiteatteria koemme ihastukseksemme. Musiikkiteatterin suurenmoinen tanssi-akrobaattitaituri Konsta Reuter laululla Pelle oo, pelleks jää musikaalista Singing in the Rain todistaa, miten liike voi olla osaajansa tärkein ilmaisumuoto teatteriproduktiossa: komea, vaikea, notkea, lumoava kehonakrobatia yhdistyneenä laulamisen vaivattomuuteen ja taiteilijan musikaalisuuteen luo kokijoille suurta, ainutlaatuista taiteen harvinaista hurmaa ja suurta älykästä ja vaikuttavaa viihdettä.

Varsinaista musiikkiteatteri-ilmaisun laulupuhe-akrobatiaa edustaa Katariina Lanton suomeksi tekstittämä ja vauhtienergialla tulkitsema hilpeän hauska, laulullisesti ja liikunnallisesti perässäpysymättömän notkea ja taitava jonglöörinen David Friedmanin Joululahjatoiveeni – ainutkertaista, harvinaista, hengästyttävän vauhdikasta musiikkiteatteria nautittavimmillaan!

 

....olen helisevä kello ja kumiseva vaski ilman rakkauden voimaa...

Kun Lahden musiikki-ja draamainstituutin viimeinen gaala Lahden kaupunginteatterin Eero-näyttämöllä sitten huipentui hienoon raamatulliseen tekstiin Vaikka enkelin kieltä puhuisin, tuohon jo Kansallisteatterin häikäisevässä Slava-näytelmässä (Pirkko Saisio) näiden samojen taiteilijoiden komeasti, hallituin stemmoin ja sydänlämpöisellä empatialla tulkitsemaan upeaan Jussi Tuurnan lauluun, olimme myydyt ja mykistyneet hienon hallitun illan vaikuttavasta tunnelmasta.

Taiteilijakunnan monipuolinen ammattitaitoisuus, suvereenit persoonalliset valmiudet ja heidän yksittäissoolojensa uljaat, herkät, poikkeuksellisen syväluotaavat tulkintansa sekoittuivat ajatuksissamme illan täydelliseen musikaalisuuteen, pianistin aina ihastuttavaan virtuoosisuuteen, orkesterin hienovireisen nyanssirikkaaseen työskentelyyn ja kiteytyvät onnistuneeksi, hienoksi, mutta haikeaksi finaalilaulun tekstin ajatuksiksi:

Vaikka enkelin kieltä puhuisin mieltä ei ei, ei ei, ole maailmassa ilman rakkauden voimaa.

Rakkaus  ei ryntäile, ei röyhkeile, ei näkemäänsä vääryyttä koskaan suvaitse, ei näkemäänsä vääryyttä koskaan suvaitse.

Niin häivymme tästä näytelmästä hei hei, ylistäen rakkauden voimaa!

 

Musiikkiteatterigaalaviimeinen2016.jpg

ESIINTYJÄT
Juuli Hyttinen, Linda Hämäläinen, Panu Kangas, Samuli Kakko, Petri Knuuttila, Noora Koivumies, Sini Koivuniemi, Siiri Kononen, Katariina Lantto, Ville Mäkinen, Peter Nyberg, Outi Paasivirta, Elina Peltonen, Dareia Qvintus-Laiho, Konsta Reuter, Juho Vornanen, Markus Waara

ORKESTERI
Anu Silvasti, piano ja kapellimestari
Jaakko Rossi, kitara
Antti Akkanen, basso
Esa Parikka, rummut
Samuli Kakko, viulu


OHJAUS Jouni Leikkonen
ENSEMBLEN HARJOITUS Ulla Renko
KOREOGRAFIA Mia Liski ja työryhmä
LAULUN HARJOITUS Kristiina Kattelus ja Ulla Renko

Ensi-ilta 3.5.2016

1247113439_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Näiden nyt valmistuvien musiikkiteatteriammattilaisten jälkeen tätä musiikkiteatterikoulutusta ei enää ole koko Suomessa. Työttömyyslukujen Suomen huippukaupunki Lahti ei ole ymmärtänyt edes ammattikasvatustasolla Lahden ammattikorkeakoulussa, että tälle koulutukselle on edelleen suuri tarve ja valmistuneet musiikkiteatteriammattilaiset ovat sijoittuneet työelämään hyvin. 

Ensi-illan jälkeen Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton kultaiset ansiomerkit jaettiin Lahden musiikki- ja draamainstituutin monivuotisille opettajille Marietta Kunnakselle, Mia Liskille ja Jouni Leikkoselle.