taidemuseo_oikea.png
Tänä kesänä Hämeenlinnan taidemuseo tarjoaa yhdellä pääsylipulla kolme täysin erisisältöistä näyttelykokonaisuutta koettavaksemme. Maan uljaimmissa ja monimuotoisimmissa näyttelytiloissa on mieltä lepuuttavaa ja ajatuksia virkistävää tutustua näihin kaikkiin kiehtoviin kokonaisuuksiin.

 

Ars 11 Afrikan tähdet


Paul Amar syntynyt 1919 Algeriassa, asuu Pariisissa

Roselita, 2008 Maalatut simpukankuoret
(Valokuva: Reima Määttänen)

Meille suomalaisille, pohjolan nurkkakuntalaiselle valkeuden ja pimeyden kansalle on avartavaa nähdä Afrikan maanosan kansantaidetta: värit, symboliikka ja elämänmeno luovat tunnelman, jota olemme vain leikkien voineet jo kolmen sukupolven ajan aistia meille tutusta Afrikantähti-pelistä, jossa rubiinit ja muut timantit, hevosenkengät ja rosvot vievät meitä kohti pelin jännittäviä kohokohtia aina komeimman Afrikan tähden löytämiseen saakka. Tämän näyttelyn monet osastot ja tapahtumat ovat taatusti väreineen ja värikkyyksineen myös lasten ja lastenmielisten unelmakokemuksia.

1309374925_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Franck K. Lundangi  syntynyt 1958 Angolassa, asuu Ranskassa
Nimetön, 2006
(Valokuva: Reima Määttänen)


Etnologisissa museoissa ja kansantanssinäytöksissä olemme saaneet hieman maistella Afrikan kansojen voimakkaan rituaalista menneisyyttä. Nyt tuntumaa tulee suoraan Algeriasta, Angolasta, Ghanasta, Zairesta, joista  ovat lähtöisin näyttelyn keskeiset taiteilijat - useat kuitenkin maanpaossa täällä Euroopassa.

 

Perinteisen taiteen yllättävyyttä

Hämeenlinnan taidemuseon vanhojen mestareitten, Suomen taiteen kultakauden teokset ovat kansainvälisestikin  korkeatasoista, kansallista maalaustaideomaisuuttamme. Keskeiset Akseli Gallen-Kallelan ja Albert Edelfeltin työt, mutta myös myöhemmät, etenkin Ragnar Ekelundin ja Unto Hämäläisen teokset ovat nytkin vanhantaiteenhuoneiden uljaita suomalaistaiteen lumoavia, pysähdyttäviä luomuksia.

Alakerran tilaan on ripustettu kiinnostavasti harvemmin esillä olleita taideteoksia, sillä useiden taiteilijoiden monet sadat merkittävät työt lepäävät vuosikymmenet silmiltämme piilossa museon varastoissa. Erityisesti Wäinö Kamppurin monet työt hivelevät nyt silmää ja vakuuttavat.

Sam Vannin öljyvärityö Mandoliininsoittajatar  vuodelta 1934

 

Sodanaikaisesta taiteilijaheräämisestä kumpuava Elga Seeseman yllättää minut täysin hienon tunnelmallisella ja taidokkaalla omakuvallaan vuodelta 1945.

(Valokuva Reima Määttäsen)

Helsingissä juuri sodan aikana Taideakatemian koulussa opiskellut Elga Seeseman teki läpimurron vuonna 1945. Hän kuului niihin sodanaikaisiin nuoriin naistaiteilijoihin, kuten Tove Jansson, Eeva Cederström ja Essi Renvall, jotka miesten aseiden jylistessä tilittivät elämän alakuloisuuden tuntoja taideteoksillaan ja vallitsevia mielialoja näyttelyillään. Seeseman oli syntynyt Viipurissa ja viettänyt lapsuutensa kannakselaisessa värikkäässä kulttuuripiirissä. Sesemanin suvun keskuspaikkana oli lähellä Viipuria sijaitseva kartano, Tikkalan hovi…

Taidemuseon yläkerrassa on esillä museon uusia hankintoja: hämeenlinnalaistuneiden Salla ja Samuli Laurinollin teokset ovat ansaitusti mukana, Arno Rafael Minkkisen valokuvataide edustaa täydellistä alan mestaruutta ja hienohuumorinen Olli Larjon pronssiveistos yhdessä Seppo Salmisen lyijyrautaisen Das man -veistoksen kanssa ovat persoonallisia kuvanveistotaiteemme sanomaa sisältäviä museohankintoja..

 Olli Larjo: Kaksi onnellista sikaa (vuodelta 2010)

 

 

Kotimuseo


 

Lahtelaissyntyisen Pasi Rauhalan (1978) Kotimuseo on neljän tilan - huoneen, keittiön, vessan ja eteisen - käsittävä kokonaisvaltainen tilataideteos, jossa katsoja saa kävellä, istahtaa, kuunnella ääniä, kosketella ja katsella sekä yrittää ymmärtää suomalaiselämää 30 vuotta ajassa taaksepäin.

Nykyinen kolmekymppisten sukupolvi pystyy hauskasti ja helposti rakentamaan itselleen oman elämänjanansa sekä ymmärtämään syntymävuosiensa arjen ja aatteiden kodin ilmapiiriä. Me iäkkäämmät taas eläydymme muistelemaan noitten menneitten suomalaisaikojen nostalgisia tunnelmia ja tutuntunnelmallisia elämänkuvioita, tunnistettavan esineistön, aikalaissisustuksen ja  1970-luvun muodin lämmittäessä tunnelmamme suomalaisen menneitten hyvien aikojen kotiarkiseksi.

Rauhalan Kotimuseo on harvinaista, ainutlaatuista, toimivaa, harmittoman hauskaa, älyllisesti inspiroivaa arkirealismitaidetta, jonka riemukas ilmapiiri sytyttää lämminhenkistä leikkimieltä kaikenikäisille.

 

Lisätietoja näyttelyistä ja aukioloajoista:

http://www.hameenlinna.fi/Kulttuuri/Museot/Taidemuseo/

Artikkelin kuvamateriaali Alma Median Vuodatuksen 30.6.2012 kaatusmiskatastrofin jälkeen ei vastaa palautettuna alkuperäisen artikkelin kuvien kokoa ja laatua. Osa kuvista on vielä etsintävaiheessa.