Suomalaiset historiapäivät 2010

1265917786_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Virmavirta, Zetterberg, Laar, Turtola ja Kaplinski

Tapahtuman aloitti perinteikäs, jo 20. Danielson-Kalmari -seminaari Asikkalassa. Seminaari keräsi yhteen tutkijoita, kutsuvieraita ja suurta yleisöä satapäisesti keskustelemaan Viron historiasta torstaina 11.2. Vääksyn seurakuntakeskuksessa.

Professori Jarmo Virmavirran luotsaamassa paneelikeskustelussa "Viro, Viro, Viro" keskustelijoina olivat kirjailija Jaan Kaplinski, Viron entinen pääministeri Mart Laar, professori Martti Turtola ja professori Seppo Zetterberg.


Kolmesti Viro
Tyypillinen suomalainen Viron ystävä on sen maaperällä kulkenut jo sukupolven ajan, vieraillut sen lähihistorian Neuvostoliiton aikaisessa miehitetyssä Virossa, sen tuntikautiset tulli- ja passimanööverit moneen kertaan kärsivällisesti kestänyt, nähnyt ja kokenut aidon virolaisten ihmisten arjen, äärimmäisen varovaisuuden, pidättyvyyden ja kohteliaisuuden.

Sitten suomalainen on 1990-luvun alun äimistellyt Viron itsenäistymistä, virolaisten rohkeutta ja heräämistä  piiloistaan ja päivitellyt viime vuosiin saakka Viron äkkivaurastumisen ja virolaisten länsimaisuuden ihannoinnin esteetöntä riemua.

Viimein nyt lähikuukausina, lähiviikkoina suomalainen on saanut tutustua perusteellisesti parhaillaan Virossa elettävän todellisen elämän, takaiskujen, taloudellisen taantuman, länsimaisen äkkirikastumisen ja elämän haaveiden kariutumisen aikaan.

Olisiko historiapäivien seminaarin ensimmäisenä tehtävänä ollut lähteä kertomaan tavalliselle suomalaiselle Viron tämän hetken tilanteesta: miten  Viron nykytilanteeseen ja sen lähimenneisyyteen on tultu?

2099877.jpg

Siitä olisi ollut luonteva jatkaa aina tuonne vuoden 1869 Viron kansan ensimmäisiin uusnationaalisiin uhkatekoihin saakka: ensimmäisten laulujuhlien sytyttämiin kansakunnan olemassaolon, kansallisen heräämisen ja kansallisuustunteen julkisiin mielenilmauksiin, jotka saksalaisten maaorjuus oli vuosisataisesti maan alle kätkenyt.

Vaan eipä Asikkalassa Suomalaisten historiapäivien avajaiskeskustelussa niin käynyt. Historioitsijoilla kun on tapana alkaa mahdollisimman kaukaisesta menneisyydestä.


Kiinnostuksen henki keskustelussa

1265926144_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Koko Danielson-Kalmari -seminaarien 20-vuotishistorian ajan päivien primus motorina työskennellyt Heikki Talvitie oli jälleen niin kotoisen entisenlaisensa, välitön, huumorintäyteinen keskusteluvireen synnyttäjä, päivien avaaja, Jarmo Virmavirta osaava paneelikeskustelun täsmällinen vetäjä ja oivalliset vieraat Mart Laar, Martti Turtola, Seppo Zettenberg, Jaan Kaplinski - kaikki yhdessä ja erikseen Viron sekä Viron toisen maailmansodan aikaisen historian erinomaisia tuntijoita.

Tavallinen Viron ystävä kaipasi paikalle paneeliin myös Viron naisten, kansan tärkeän siviiliselkärangan, niin saksalaisen maaorjuuden kuin lähihistorian Stalinin komennon aikaista passiivisen vastarinnan ja yhteenkuuluvaisuuden, kodin ja isänmaan hengen väsymätöntä edustajaa. Ei ollut hoksattu kutsua, miesvoimin keskustelivat.

Niin - ja missä se kaiken voittava, toivon ja tunteen, kauneuden ja kokemuksen voimanlähde - Viron kulttuurin osuus keskustelupaneelissa viipyi?

Vain Jaan Kaplinskin kokemuksia ja kerrassaan moitteetonta suomenkielen hallintaa ihastellessaan ja Mart Laarin valtiomiehen ajatuksia kuunnellessaan yleisö ymmärsi, että Viron tapahtumat olivat jokaisen virolaisen henkilökohtaisia tapahtumia, jokaisen virolaisperheen ja suvun arkea, pettymyksiä ja toiveita. Muut alustajat ja keskustelijat – historioitsijoita, poliitikkoja ja akateemisia tutkijoita vaikka parhaasta päästä olivatkin – kalpenivat kirjalliselle tasolle, tutkimuskammioitten, väitöskirjojen, neljän seinän sisältä tietonsa oppineiksi puhuviksi, sinänsä mielenkiintoisiksi päiksi.

1265917857_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Historiaseminaarin osanottajien rivistöä

Kai siksi, tieteen nimissä, jäynettiin juuri vuosien 1939-44 tapahtumia, jotka lopulta suorastaan upottivat keskustelijat ja uuvuttivat yleisönsä yksityiskohtiin, joissa pikemminkin tutkijoiden erimielisyys kuin itse tapahtumien kulku olivat kiistelyn kohteena.

Olihan tuolla parituntisella inttämisellä puolensakin. Selvisi, että kyllä virolaiset, heidän johtajansa tieten tahtoen valitsivat toisen tien 2.maailmansodan kohtalonhetkissä kuin Suomi. Se tie oli realistinen välttämättömyys pienelle Virolle, sopimus, huonokin: piti välttää sota ja sotiminen. Tämä tie osoittautui ensin täysin oikeaksi, pieni kansa säästyi. Ratkaisu oli tehty, vaikka se lopulta paljastui kuitenkin kovin valheelliseksi. Hyvät sopimukset kun tuppaavat usein ahdistavassa tilanteessa tuntumaan monesti sellaisilta, ettei niiden mahdollisia huonoja puolia kuvitella olevan olemassakaan, ei edes silloin kun ne ovat jo  tiedossa.

1265917766_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Monet mielenkiintoiset suomalaiset - toimittajat, puolustusvoimien komentajat, nykytutkijat ja historioitsijat - olivat paikalla.  Jukka Tarkka yleisöstä joutui tenttiin Kekkos-tutkimuksistaan ja kommentoi tässä keskustelun yksityiskohtia.

.

Suomalaisille myöhemmin  tutuksi tullut Molotov-Ribbentrob -sopimus oli Viron valtionjohdolle jo tuttu sen läheisten tiedustelusuhteitten kautta ennen sopimusten allekirjoitusta.


2099884.jpg

 

Virolaisten kyyditykset Siperiaan päättyivät vasta Stalinin kuoltua 1950 -luvun alussa, sieltä palanneiden virolaisten matkalaukut ovat nyt museoiden tärkeitä, jälkipolville varoittavia dokumentteja.


Se, että Neuvostoliitosta sodan jälkeen tuli kyyditysten, miljoonien ihmisten pakkosiirtojen, kansallisuuksia ja ihmisoikeuksia polkeva koko Balkanin pihteihinsä ottanut totalitaarinen valtio aina Stalinin kuolemaan asti, sen jälkeenkin lähes 1990 -luvulle saakka, ei ollut kenenkään, ei edes meidän jäkiviisaiden suomalaisten ennustettavissa.


Seminaarin viimeiseksi puolituntiseksi siirryttiin viimein lähihistoriaan.

 

http://tarmon.vuodatus.net/blog/1986257/viron-ja-v-runkielta-oppimassa/

 


Suomalaiset historiapäivät -tapahtuma on Asikkalan kunnan ja Lahden kaupunginmuseon vuosittain helmikuussa järjestämä, Suomen ja lähialueiden historiaa eri teemojen kautta valottava seminaari. Kolmipäiväinen tilaisuus alkoi Asikkalan Danielson-Kalmari  -seminaarilla, toisena ja kolmantena päivänä luentosarjoja ja paneelikeskusteluita voi seurata kongressikeskus Fellmannissa Lahdessa. Historiapäivien tilaisuudet ovat yleisölle avoimia ja maksuttomia.

http://www.lahdenmuseot.fi/main.php?id=176&suomalaiset_historiapaivat