Kun isänmaa täyttää 100 vuotta, juhlitaan, muistellaan, taistellaan uudestaan vapaus ja kirjoitetaan maan asukkaiden menneitten vuosikymmenten historianlehdet uusiksi tai vähintään kerrataan ne perusteellisesti.

Teatteritaiteessa se tehdään kansalliskirjailijoittemme teosten ja suosituimman dramatiikan rynnistyksellä parrasvaloihin kuin välttämättömyyden sanelemana kunniatekona juhlivalle Suomelle.

 

Niinpä Väinö Linnan ja vähintään Aleksis Kiven teokset täyttävät Suomen jokaisen kolkan. Yhtähyvin Ilmari Kiannon ryysyrannat, Maria Jotunin huvinäytelmät naisen etuoikeudella, jopa Minna Canthin naisasialiikkeen monet hienot draamat elävät nyt näyttämöillämme pitkin vuotta.

Parhaimmassa taiteellisessa kunnianhimossa teatterissa valmistetaan aiheesta kokonaan uusi näytelmä - riskillä onnistua tai epäonnistua.

 

 

LAHDEN  UUSI  KESÄTEATTERI

 

Laukes%202017.jpg

Näytelmäjulisteen kuvassa Anni Kajos, Linda Hämäläinen, Annamaria Karhulahti 

 

Jo kesän aluksi juhlitaan 15.6. -27.7. 2017 satavuotiasta Suomea ja maamme naisten 111-vuotiasta äänioikeutta Lahden uuden kesäteatterin uutuusnäytelmällä. Musikaalikomedia Hyvät siskot kertoo kahden siskoksen taistelusta äänioikeuden ja paremman Suomen puolesta 1900-luvun alkuvuosina.

Musiikkina kotimaisten naisartistien voimaannuttavia kappaleita, niminä mm. Kaija Koo, Mariska, Anna Puu, Annikki Tähti, Metro-tytöt, Anna Abreu, Aino Ackté ja Erin.

Käsikirjoitus  Outi Keskevaari
Ohjaus  Tommi Kainulainen
Musiikin johto  Asko Turkia
Rooleissa  Linda Hämäläinen, Anni Kajos, Annamaria Karhulahti, Panu Kangas ja Osku Ärilä.

Lahden uuden kesäteatterin, Laukesin, uusi kotipesä on KATU-klubi, vain parin minuutin kävelymatkan päässä Lahden matkakeskuksesta.

http://www.laukes.fi/

 

LAHDEN  KAUPUNGINTEATTERI

 

list_177_2910-TP34.jpg

Lahdessa  nähdään syyskaudella 2017 Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanista sovitetut kaksi itsenäistä näytelmää. Kuva Lahden kaupunginteatterin esitysharjoituksista, valokuva Robert Seger

 

Lahden kaupunginteatterin Täällä Pohjantähden alla 1. osa saa ensi-iltansa 5.10.17.

Suurteoksen ensimmäisessä osassa seurataan Suomen valtion itsenäistymisvaiheita 1880-luvulta vuoteen 1918 Jussi ja Alma Koskelan perheen sekä Pentinkulman kylän silmin. Ensimmäinen osa on kertomus kahtiajaosta, uhrauksista ja koettelemuksista, jotka kohtasivat Suomen kansan syviä rivejä ennen maamme itsenäistymistä. Väinö Linnan romaanin yhteys nykypäivään on vavisuttava, maailma jakautuu yhä enemmän kahtia ja kansan pitäisi antaa enemmän ja enemmän periksi, luopua työpaikoista ja tehostaa. Sama tilanne oli 1900-luvun alussa. Romaanin ajankohtaisuus rinnastuu tämän päivän maailmanpolitiikan tilanteeseen: ääriliikkeet ovat nousussa, rajoja vahvistetaan ja sisäänpäin käpertyminen on voimakasta, tulevaisuususko horjuu.

 

Juha%20MaLMIVAARA.jpg

Juha Malmivaara

Väinö Linna Täällä Pohjantähden alla 1.

DRAMATISOINTI Ari-Pekka Lahti  OHJAUS Juha Malmivaara
KOREOGRAFIA Panu Varstala  LAVASTUS Minna Välimäki PUKUSUUNNITTELU Pirjo Liiri-Majava  VALOSUUNNITTELU Kari Laukkanen  ÄÄNISUUNNITTELU Kai Poutanen

ROOLEISSA Lahden koko kaupunginteatterin näyttelijäkunta

https://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/produktio/177/taalla_pohjantahden_alla_osa_1

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/03/kasvot-naytelmien-takana

 

 

 

SUPERTEATTERI

 

Superkev%C3%A4t2017.jpg"Muista aina liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä" - 1950-luvun alun maanlaajuisen liikennekampanjan Georg Malmsténin säveltämän tunnuslaulun reippaassa vauhdissa esityksen näyttelijät Tero Porali, Leena Keizer ja Nestori HellgrenLee

 

Lahtelainen lastenteatteri tiivistää itsenäisyysajatuksensa, kun Superteatteri kuluvana keväänä ja tulevana syksynä esittää Lasten satanen -näytelmäänsä, neljässäkymmenessä minuutissa lasten silmin nähdyt ja koetut satavuotisen Suomen vuosikymmenet.

Luvassa on jos vaikka mitä Suomi-valtion kasvamisen eri vuosikymmeniltä esitykseen tarttunutta, aikanaan lasten arkea ja lapsia viihdyttänyttä, kiinnostanutta jännitystä, hauskuutta, ajanvietettä ja leikkejä.

Näytelmä pullistelee koettua nostalgiaa usealle sukupolvelle ja tämän päivän lapsille ennennäkemätöntä tietoa ja hämmästeltävää, menneitten aikojen lapsien elämän todellisuutta eri aikakausien aikuishahmoista, tavoista, perheiden hullutuksista ja jokapäiväisistä arkitoimista.

http://www.superteatteri.fi/

 

 

PESÄKALLION KESÄTEATTERI

Pes%C3%A4kallion7veljest%C3%A4.jpg

Tänä vuonna Pesäkallion kesäteatteri täyttää kymmenen ja Suomi sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi näyttämölle valmistetaan suuri suomalainen klassikko eli Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Näytelmän ohjaa ja sovittaa Satu Säävälä.

Veljeksinä ovat:
Markus Karekallas – Juhani   Väinö Weckström – Simeoni    Mikko Laine – Aapo
Anssi Hyvönen – Lauri    Stefan Andersen – Timo     Ville Mäkinen – Tuomas
Kalle Sulalampi – Eero

Ensi-ilta ke 28.6. klo 19

https://kesateatteri.com/kesan-2017-aikataulu/

 

 

Suomi100.jpg

 

Selatessa lahtelaisteatterien ja suomalaisten teatterien kuluvan vuoden ohjelmistoja päätyy tekemään itselleen kysymyksiä ja vastaamaan niihin. Kovin ovat samanlaisen juhlavia, yllätyksettömän perinteisiä esitysohjelmistot aihepiireiltään. Eikö tämänpäivän suomalaisesta ihmiselämästä teattereilla ole mitään mielenkiintoista kerrottavaa satavuotiaalle Suomelle? Entä suomalaisluonto ja sen kauneus sekä asuinympäristömme tuhoaminen - eikö edes teatteri pysty akuutteihin asioihin kantaaottamaan?

 

Ennakkoesittelyissä poikkeuksetta muistetaan teatteriteoksen kuuluvan 100-vuotiaan Suomen juhlavuoteen. Tuntuu kuin nyt koko taiteen pitäisi osallistua vain perinteiseen, kaavanmukaiseen isänmaalliseen ajatteluun ja ohjelmantekoon.

 

 

TEATTERI VANHA JUKO

 

Juko2017b.jpg

Karhu ja Ilona Pukkila  (kuvakopio teatterin syksyn ohjelmalehtisestä)

Siksi tervehdin ilolla Teatteri Vanha Jukon tulevan syksyn poikkeuksellisia näytelmävalintoja. Jukon syksyn ensi-illassa 15.9.17 nähdään John Irvingin menestysromaaniin pohjautuva Kaikki isäni hotellit. 

 

Hyvin tarpeellista kriittisyyteen johdattelevaa ajateltavaa teos on meille ja päättäjillemme Suomen satavuotisen olemassaolon nykytilasta ja sen tulevaisuuskuvitelmista. Mitä kansallisuusajatus tänään kansainvälistyneessä maailmassa on ja mitä se ei enää ole. Katsommeko suomalaisuusasioita liian kapeasta, itsekkäästä, sinivalkoisesta näkökumasta. Minne ihmisläheisyytemme ja toisten kunnioittaminen on tänä kansainvälistymisen aikakautena kadonnut.

 

Näytelmäksi sovitetussa romaanissa perheen sisäisen elämän ja perheen jäsenten persoonallisuudet näytetään todellisessa raadollisuudessaan, absurdissa hauskuudessaan ja tunnistettavassa kauheudessaan. Kertomusta leimaa kuitenkin vahvasti perheen keskinäinen rakkaus ja pyrkimys oikeudenmukaisuuteen. Perheen jäsenet muodostavat vahvan yhteisön, joka pysyy yhdessä ja haluaa toisilleen hyvää.

 

Juko2017c.jpg


Jukon henkilökuntaa Ilona Pukkila, Janne Louhelainen, Jussi-Pekka Parviainen, Minja Koski, Maria Nissi teatterin tiedotustilaisuudessa 3.5.17 pohtimassa suuren teoksen sisältöä:

Se on traagisen koominen esitys, jonka keskiössä on yhteisö, joka tässä tapauksessa sattuu olemaan totuttuja kaavoja ravisteleva perhe, joka pitää yhtä, vaikka maailma ympärillä muuttuu ja elämä heittelee. Tätä kautta esitys pohtii myös sitä, kuinka suureksi tämän yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden voi laajentaa.”

 

 

Juko2017.jpg

Minja Koski, Kaj Chydenius, Mikael Saari     (kuvakopio teatterin syksyn ohjelmalehtisestä)

 

Teatteri Vanha Juko tuo myös säveltäjämaestro Kaj Chydeniuksen sävelkielisen isänmaamme kauneimman runouden säkeet laulelmina koettavaksemme. Kokonaisuus Ylpeä laulajan arpa saa ensiesityksensä 29.9.17.

Eikö tämä uljaalta ja kauniilta tuntuva sisältö juuri ole sitä oikeaa arkea ja juhlaa, josta ehdimme kiireiltämme niin kovin harvoin nauttia ja sitä arvostaa. Se on meille kaikille yhteistä isänmaata, Suomi-sisältöä kauneimmillaan.

http://teatterivanhajuko.fi/ohjelmisto/