Sibeliuksen%20s%C3%A4velpoluilla.jpg

Pyhäniemen kartanon taidekesän 2015 musiikillinen anti on kuuden konsertin sarja. Eilinen konsertti Sibeliuksen sävelpoluilla Hollolan kirkossa oli erinomaisella maulla koottu laaja valikoima Sibeliuksen laulusävellyksiä. Mezzosopraano Lilli Paasikiven ja baritoni Aarne Pelkosen säestäjänään pianotaiteilija Ilmo Ranta loihtima kokonaisuus muotoutui samalla yhtäaikaa komean värikkääksi ja sisäistyneeksi taiteilijoiden kunnianosoitukseksi säveltäjämestarimme työlle, jossa juuri yksinlaulut ovat sen keskeistä tuotantoa.

Konsertin 25 sävellyksen moni-ilmeisestä taiteellisesta kokonaisuudesta pari huomiota:

Draaman taju on voima, jolla Lilli Paasikivi hallitsee tekstin kuin tekstin. Hänen voimallinen, tumman alttomainen mezzosopraanonsa soi väkevän enteellisesti keskiaikaisen kirkkosalin holviakustiikkaa koetellen ja hän pystyy heittäytymään pienten lauluteosten suuriin tunnelmiin psyykensä ja tulkintojensa maagisella, sensuellilla eläytymisellä  - samalla  kuulijansa kuin säveliin mukaansa temmaten. (Shakespearen) Loppiaisaatto-näytelmän tekstin Kom nu hit, Död koin Lilli Paasikiven tulkintana kesäillan yhdeksi taiteelliseksi, draamalliseksi huipuksi narrimaisessa makaaberiudessaan Paasikiven legaattomaisen alton soidessa teoksessa suorastaan järisyttävästi kuoleman kanssa ilveillen.

Aarne Pelkosen kaunis baritoni ja artikuloinnin luontevuus valavat teksteihin nöyryyttä, sisäistä ajatusta ja elämänvoimaa poikkeuksellisen uskottavasti sävelten kertoa ja vaikuttaa. Pelkosella on kyky nähdä ja viestiä tekstin sanoma: esimerkkinä tutun Ristilukin (Paul) harvinaisen jännittävä, miltei epädramaattisen eeppinen tulkinta, jollaista kuunteli henkeä pidättäen. Valitsin myös hänen tulkintansa Var det en dröm? (Wecksell) yhdeksi konsertin kypsimmistä ja ehyimmistä musiikkikokemuksistani.

Ilmo Ranta on sibeliaanisesti monipuolinen musiikillinen ajattelija, jonka osuus pieteettisessä ilmaisussaan, myötäilevässä tarkkuudessaan ja hurmauttavassa musikaalisuudessaan oli ratkaiseva illan musiikillisessa täyspainoisuudessa. Sanfter Westwind, yksi kenties kauneimpia kuulemistani Sibeliuksen pikkusävellyksistä, soi Rannan tulkitsemana lumoavasti.

Sibeliuksen laulujen tyylilajien suuri kirjo yllätti laaja-alaisuudellaan, esiintyjät valloittivat persoonallisilla tulkinnoillaan ja paneutumisellaan melko runsaan yleisönsä. Sibeliuksen sävelpoluilla -konsertti oli vahva näyttö taidemusiikin henkisen voiman mahdollisuuksista rikastaa ja vahvistaa pienen kansamme suurta elämänhehkua.

http://pyhaniemenkartano.fi/