Pari päivää sitten

1459522.jpg

Nuorten Parlamentti 11.4.2008

Nuorten Parlamentti – peruskoulutuksen 8. ja 9. vuoden opiskelijat - täytti 11.4.2008 jälleen kerran Eduskuntamme  200 edustajanpaikkaa. Koulun kerhokeskus ja Eduskunta ovat organisoineet tämän tapahtuman, jossa eri puolilta Suomea kokoontuivat elämänsä älykkäimmässä ikävaiheessa olevat nuoret ja näyttivät jälleen kerran mallia oikeille kansanedustajille. Puhetta Nuorten Parlamentissa johti puhemies Sauli Niinistö.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Tiedoilla ja ihanteilla

Parlamentin täysistunto toteutettiin suullisena kyselytuntina, jossa ministerit vastasivat nuorten kysymyksiin. Elinkeinoministeri Mauri Pekkariselta (kesk.) ja työministeri Tarja Cronbergilta (vihr.) kysyttiin kuinka tarpeellisena he pitävät ydinvoiman lisärakentamista ja onko sen lauhdeveden vaikutuksia ympäristöön ja matkailuelinkeinoon tutkittu.

Pekkarisen mielestä mitään pienipäästöistä energiavaihtoehtoa ei saa sulkea pois valikoimasta. Lisäksi energian tarjonnan tulee nojata mahdollisimman monenlaisiin energialähteisiin ja sen hinnan pitää olla kilpailukykyinen. Pekkarisen mukaan valmisteltavana olevassa ilmastostrategiassa varaudutaan luvan myöntämiseen yhdelle lisäydinvoimalalle nykyisen hallituskauden aikana.

Ministerien vastausten jälkeen puhemies Sauli Niinistö esitti äänestettäväksi asiasta. Niinistö perusteli kysymyksen ottamista äänestyksen kohteeksi sillä, että se osuu poliittisen keskustelun ytimeen. Ne, jotka kannattavat lisärakentamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat siitä pidättäytymistä, äänestävät EI.

Nuorten parlamentti tyrmäsi murskaluvuin 155 - 41 ydinvoiman lisärakentamisen

Suomen nuorten ajatusmaailmasta ja tietotasosta voimme olla ylpeitä. Paitsi, etteivät kansanedustajien paikat nyt olleet tyhjinä, niin kuin oikeissa täysistunnoissa, myös päätösesimerkki vavahdutti koko Suomenmaata.

 http://www.greenpeace.org/finland/fi/ydinvoima/ 

 

Viikko sitten

1459485.jpg

Yksi harvoista perhetuttavistamme kuoli taisteltuaan neljä vuotta monen leikkauksen, monen toistuvan sädehoidon ja sytostaattihoidon läpikäyneenä vaikeaan sairauteen, syöpään.

Sivustaseuraajan osuus elämänhaluisen ystävän kamppailussa jää pieniksi, sydänlämpimiksi, opettavaisiksi kohtaamisiksi. Tuttu potilas kipuja täynnä olevassa kamppailussaan, urheudessaan, taistelussaan elämää tuhoavia voimia vastaan kasvaa hetkessä hengenjättiläiseksi.

Tuhoava ydinvoima

Ystävämme oma teoria sairastumisestaan oli selkeä ja uskottava. Syöpätautinsa diagnoosin hän jäljitti Tsernobylin onnettomuuden vaikutuksiin Suomessa. Vaarallisimmat laskeutuma-alueet 22  vuotta sitten olivat Padasjoella, Iitissä, Sysmässä, Lahden ympäristössä. Juuri noihin aikoihin ystävämme työyhteisönsä kanssa toteutti virkistyspäivää näissä kunnissa luontoretkenä. Hän todisti teoriansa meille koskettavasti ennenaikaisella kuolemallaan.

 1459576.jpg

Tsernobylin laskeumat kuormittivat Lahden aluetta vaarallisesti. Kuormituksessa näkyvät värijakautumat sinisestä (lievin) punaiseen (vaarallisin).

 

 

Kaksikymmentäkaksivuotta sitten

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa V. I. Lenin -nimisessä sähkön ja plutoniumin tuotantoon käytetyssä ydinlaitoksessa.

Pienten säteilyannosten aiheuttamaa syöpäriskiä ei käytännössä voi havaita väestössä, koska syöpä on niin tavallinen tauti. Suomessa sairastuu syöpään vuosittain noin 20 000 ihmistä. Luonnosta peräisin oleva säteily saattaa olla osasyynä noin 500 syöpäkuolemaan Suomessa vuosittain. Pieni lisäys hukkuu tilastollisesti luonnolliseen vaihteluun. Esimerkiksi Tšernobylin laskeuma, jonka kokonaisannos suomalaiselle on keskimäärin 2 mSv, saattaa arvion mukaan aiheuttaa noin 500 syöpäkuolemaa lisää (80 vuoden aikana) .

1459574.jpg

Säteily aiheuttaa elävissä olennoissa solumuutoksia

Kaikki säteilyn aiheuttamat terveyshaitat johtuvat solun perimän eli DNA-molekyylin vauriosta. Läheskään kaikki DNA-vauriot eivät kuitenkaan johda terveyshaittaan. Säteily voi jättää solun perimään pysyvän muutoksen, mutaation. Kun mutaatioita on kertynyt useita ja jos ne ovat sattuneet solun jakautumisen kannalta keskeisiin geeneihin, voi seurauksena olla syöpäkasvain. Matka lopulliseen haittaan on pitkä ja mutkikas ja siihen vaikuttavat muutkin tekijät kuin säteily. Syöpälajeista ensimmäisenä saattaa ilmetä leukemiaa. Muiden syöpälajien ilmaantumiseen kuluisi aikaa yli 10 vuotta.

 

Kyllä Suomen ydinvoimalat pian sammuisivat, jos niiden polttoaineen ainoa alkuperä olisi Sibbo och Borgå. Kyseisissä pitäjissä on nimittäin suuret uraaniesiintymät, joita ei valitettavasti ole voitu hyödyntää paikallisväestön tehokkaan poliittisen aktiivisuuden vuoksi. Suomen ydinvoimaloiden uraani onkin louhittu Australiassa, Kanadassa, Afrikassa ja Siperiassa - alueilla, joiden asukkailla ei mitään valitusmahdollisuuksia ole. Ehkä meidän pitäisi tässäkin suhteessa olla omavaraisempia ja hyväksyä Helsingistä kivenheiton päästä sijaitsevat myrkylliset, säteilevät kuonakasat hintana, joka elintasosta on maksettava.  (Lainaus Suomen kuvalehden nettikeskustelusta asiasta)

 http://www.suomenkuvalehti.fi/blogit/viikon-puheenaihe/haluatko-lisaa-ydinvoimaa.aspx

 

...kansanedustajiemme tyhmyys

Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen kertoo  tämän päivän maakuntalehdissä  ydinvoiman lisärakentamisen olevan istuvan eduskunnan tärkeimpiä ratkaisuja. Miksi juuri eduskuntaan valitaan maamme tyhmimmät, ahneimmat ja tulevaisuudestamme piittaamattomimmat kansalaiset?

 

... sekä Päijät-Hämeen  päättäjien ja konsulttien typeryys

Päijät-Hämeen keskussairaala on koko Suomen sairaalatilastovertailussa  toiseksi tehokkain - terveyskuluja laskettaessa. Hoidon aikaansaamasta parantumisesta, kipujen lievittämisestä tai ihmisen elämän jatkumisesta nämä tehokkuustilastot eivät kerro.

"Kustannukset erikoissairaanhoidossa ovat kasvaneet. Syövänhoitokulut ovat kasvaneet neljänneksellä," julistaa terveydenhoidon tuottavuutta selvitellyt konsultti, dosentti Olli-Pekka Lehtonen. Kun Päijät-Hämeen keskussairaalaan reilu vuosi sitten saatiin juuri syövänhoitoon liittyvät osasto, laitteet, lääkärit ja hoitajat - niin tottakai kustannukset nousivat, asia olisi selvinnyt ilman kallista konsulttiakin.(ESS 11.4.2008)

Päijät-Hämeen terveysyhtymän päättäjät vastaavat kasvaneisiin kustannuksiin vähentämällä vuoteen 2010 mennessä 30 sairaansijaa.

Näin meillä todistetaan - sairaansijojen pienentyneellä määrällä - terveydenhoitomme tehokkuus. Hävetkää!