Kuva Ilkka Saastamoinen

Helsingin Kaupunginteatteri toi Tampereen Teatterikesään kahden ihmisen välisen rakkausnäytelmän, Pajtim Statovcin romaanista Bolla  - Tuomas Timosen puhdaslinjaisena dramatisointina.

Romaanin kahden toisiinsa ensikatseessa rakastuneen tarina elää näytelmäsovituksen repliikkien harvinaisesta vähäisyydestä ja latautuu sanattomuudessa elein, ilmein, pienin lähes huomaamattomin reaktioin vaikenemisen ja odottamisen pakahduttavaksi näyttämön ja katsomon täyttäväksi piinaavaksi yhteistunnelmaksi lähes kolmetuntisessa teoksessa.

Perheenisä, yliopistossa opiskeleva, vasta naimisiin mennyt lähes 30-vuotias albaani Arsim sekä häntä muutaman vuoden nuorempi lääkäriopiskelija Miloš, serbi (Romeo+Romeo) rakastuvat silmittömästi ensinäkemältä sodan olosuhteissa 1990-luvun lopun Kosovossa. Rakkaus on aina  järisyttävä kokemus.  Kielletty ja salattu homoseksuaalisuus lähestyvän sodan alla ja Arsimin perheen pakolaisuus ovat molemmille ylivoimaisia jännitteitä. Onni ja yhteinen aika kestävät vain hetken. Levottomuudet ja väkivaltaisuudet lisääntyvät, Arsim joutuu pakenemaan maasta perheensä kanssa.

Esityksen ohjaaja Milja Sarkolan pelkistetyn selkeässä näkemyksessä teoksen kaksi päähenkilöä edustavat klassisen ajatonta Romeo-Julia -rakkaussuhdetta, sellaista, jota ei koskaan voi saada täydellisenä elämäänsä. Sota tuo tähän rakkaussuhteeseen vielä väkivaltaa, julmuutta, salailua. Miten tämä toisiinsa rakastunut pari saa aikaa ja mahdollisuuksia olla helliä ja rakastavia toisilleen ja muille läheisilleen.

Esityksestä kasvaa yksi aikakautemme koskettavimmista kahden ihmisen sodat, rodut, sukupuolet ylittävä rakkauden kaipuun ylistyslaulu.

 

Bollateema (= käärme, poispotkittu, torjuttu) kytee malttamattomana rotusortoisessa maassa kahden päähenkilön jatkuvana kaipuuna ja harvoin onnenhetkiksi toteutuessaan fyysisestikin riisutuin kohtauksin: keho on heidän ainut omaisuutensa, jonka he haluavat ja pystyvät toisilleen sydänsurujensa ja kaipuunsa lunnaina täydellisesti lahjoittamaan. Näytelmän monet seksiä sisältävät kohtaukset on tavattoman kauniisti, tyylikkään raflaamattomasti toteutettuja, esityksen yhteisnäyttelemisen ja herkkyyden ilmaisullisia huippuja.

Otto Rokka Arsimina näyttelee komeasti syvistä sisäisistä tunteista ammentavan ja ajattelevan, miltei puhumattoman Arsiminsa. Hänellä ei tunnu olevan enää mitään muuta tavoitetta elämän umpikujassaan kuin saada rakastettunsa hellyyttä. Tuo pyyde on kaiken muun poissulkeva: omat lapset, vaimo ja elämän arvot ovat turhuutta. Hän raivaa eri keinoin ja reaktioin kohtaamismahdollisuuksia rakastetulleen - pienistä asioista jatkuvasti suuttua räjähdellen, vaimoa pahoinpidellen, isyysasemastaan paljoakaan välittämättä, maksulliseen lapsiseksiinkin langeten ja muuttuu hetkessä rakastettunsa kohdatessaan lähes enkelimäiseksi, hoivaavan lämpimäksi läheiseksi.

Mikko Kauppilan Miloš antaa meille esimerkiksi nuoruuden huoletonta, raikasta, pyyteetöntä rakastumisvoimaa, alistumisen oikeutta ja velvollisuutta rakkaussuhteelle. Hänen hauras, hento psyykensä sairastuu viimein elämän ja läheissuhteen arvaamattomuuteen, mahdottomuuteen ja johtaa hänet täydelliseen, rampauttavaan sairauden leimaamaan elämän haaksirikkoon. Kauppilan näytteleminen on persoonallista, kuin täydellinen mielenjärkytyksen sairaskertomus, valtavan luonteva ja inhimillinen roolityö.

Jessica Grabowsky näyttelee lämmöllä, järjellä ja ihaltavalla realismilla humaanin perheenäidin, jonka tehtäviin kuuluu ottaa vastaan perhettä kohtaavat vastaiskut, puolustaa sen jäseniä ja vaieta perhetapahtumista ja jaksaa pitää perheinstituutiota yllä kaikin keinoin.

Jouko Klemettilä luo pienin keinoin useita sivurooleja näytelmän tunnelmia sopivasti varjostaen ja kohtausten tunnelmia uppoutuvilla, huumoria ja elämänkokemusta täynnä olevilla hahmotteluillaan taitavasti alleviivaten.

 

Valot, pyörivän moderni toistuva interiöörivaihdos, ulkomaailman autonvaloin toteutettu jännitteinen arvaamattomuus ja allegorisen sävelkuvioinen äänimaailma luovat yhden tärkeän tason teoksen kokonaisuuden sinetiksi.

 

 

BOLLA

Kirjailija
Pajtim Statovci

Dramatisointi
Tuomas Timonen

Ohjaaja
Milja Sarkola

Lavastus
Kaisa Rasila

Pukusuunnittelu
Elina Kolehmainen

Valosuunnittelija
Kari Leppälä

Äänisuunnittelija, säveltäjä
Aleksi Saura

Naamioinnin suunnittelu
Jaana Nykänen

Näyttelijät
Otto Rokka, Mikko Kauppila, Jessica Grabowsky, Anssi Niemi, Ursula Salo, Jouko Klemettilä

Arvio esityksestä Tampereen Teatterikesässä 3.8.2022

 

https://www.teatterikesa.fi/ohjelmisto/paaohjelmisto/