1294764107_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

LAHDEN KAUPUNKI

Tekninen ja ympäristötoimiala/Maankäyttö

Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilaiselle

 

Mielipide Lahden Yleiskaavasuunnitelmista

 1.

Ympäristökaupunki kateissa

Kaupungin strategiassa ja tiedotuksessa, jopa Kaupunginvaltuuston päätöksissä on toistuvasti sitouduttu kehittämään Lahdesta ympäristökaupunkia. Niin Yleiskaavan yleisötilaisuuksissa, kaupungin kaavasuunnitelmien nettiliitteissä kuin käytännön päätöksissäkään kaupunkilaiselle ei ole selvinnyt, mitä ympäristökaupungilla tarkoitetaan. Se ei tunnu olevan Yleiskaava-aineiston liitteinä olevien selvitysten ja asiakirjojen perusteella kaavan valmistelijoille eikä päättäjillekään valjennut, vaikka maankäyttö- ja rakennuslain yleinen tavoite sen jo määrittelee. **MRL

 

Kielteiset esimerkit

Jos monikymmenvuotisen suuren ja jo melkein onnistuneen, maailmanlaajuisestikin kuuluisan ympäristöteon, Vesijärven puhdistamisprojektin aikana voidaan samanaikaisesti tehdä päätös suurten moottorivenekilpailujen järjestämisestä vielä puhdistuvassa Vesijärvessä, on niin ympäristöajattelun luotettavuudelta kuin kaupungin brändiltäkin mennyt pohja.

 533949.jpg     533948.jpg533948.jpg533948.jpg533948.jpg533948.jpg533948.jpg

Kun vielä parhaillaan aina kaupunginvaltuuston yksimielisen päätöksen siunaukseen saakka voidaan haluta suuri autourheilutapahtuma - Neste-ralli - väkisin Lahden ympäristöön Suomen melun ja saasteiden ykköstapahtumana  jo kuluvana vuonna, puheet ja toimet ympäristökaupungin statuksen luomiseksi ovat enää vain noloja puheita.

 Ympäristökaupungin statukseen ei riitä välttämätön ympäristöosaamiseen liittyvien yritysten haaliminen ja sijoittuminen kaupunkiimme: näin tehdään kaikissa suurissa kunnissa ilman mediatiedotustakin ja monet kunnat ovat Lahtea paljon pidemmällä ympäristöasiantuntemuksen laadussa ja määrässä. Lahden ajallisesti jo monivuotinen ympäristöosaamisen keskittymä yliopistoyksikköineen ja yrityksineen ei ole tehonnut kaupungin päätöksiin: vaikutukset ovat olleet hyväksyttyjen kaavojen osalta minimaaliset ja usein ympäristökaupungin imagon sekä maankäyttö- ja rakennuslain yleisten periaatteitten vastaiset. *Esimerkkinä Ranta-Kartanon asemakaava ja sen muutos

 1241549764_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1934684.jpg

**MRL 1§ Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

 

Yleiskaava on piirrettävä herkällä kädellä ja arkkitehtuurisella asiantuntemuksella, jossa ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma ovat hyvän lahtelaisen elinympäristön edistämisen edellytyksinä ja siten myös taloudellisuuden takeena.

 

  2.

Kaavaratkaisun suunnittelun lähtökohdat

 

Lahden omaleimaisuus

 1764500.jpg

Lahti on luonnonmaisemana harvinaisten harjujen ja puhdasvetisten sisäjärvien kunta. Lahden keskeiset vetovoimatekijät ja asukkaitten arki perustuvat tällaiseen harvinaisen luonnon antaman maiseman itseisarvoon, nautintaoikeuteen ja arkeen. Liian monet suunnitelmat Lahden kaupungin kaavatoimessa unohtavat tällaiset luontaiset kuntamme edut tuhoamalla niitä päivittäin tai päätöksittäin.

 

Asukkaitten toiveet, mielipiteet ja aktiivisuus vain välttämätön paha

 

1247625382_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kaavanlaatijoiden on syytä myös kaivaa esiin ja aidosti tutustua Ranta-Kartanon kaavaprosessin asiakirjoihin: tuossa pienen asemakaavan suuressa asemakaava-asiakirjakasassa on poikkeuksellisen monta, kaikkiaan 406 sivua: niistä valtaosa on kuntalaisten asiantuntevasti perusteltuja mielipiteitä päätöksen eri vaiheissa. Noista mielipiteistä ei yhtäkään otettu huomioon itse päätöksessä. Kuinka sitten näin laajassa kaavaratkaisussa oltaisiin nöyrempiä kuntalaisvaikuttamiselle?

1294673433_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Epäilyni on aiheellinen myös tässä kaavatyöskentelyssä: yleisölle nettiin esitetyt kartta- ym. kommentointimateriaalit oli työstetty nettiosaajallekin vaikeaan ja epäselvään käsittelymuotoon: koko ala-arvoinen nettipalauteosio on laadittava uudelleen yleisön palautteen antamiseksi, selkeäksi ohjeiltaan ja toimivuudeltaan – mikäli kuntalaisia halutaan aidosti kuulla.

Yleiskaavan yleisötilaisuuksissa kerrottiin kaavaa valmisteltavan asiantuntijoitten kanssa (mm. terveystoimi, linja-auto- ja rautatieliikennöitsijät, koulusuunnittelijat, nuorisotoimi, urheilutoimi, vapaa-aikatoimi jne.). Miksi näitä asiantuntijoita ei kutsuttu kuulemaan kuntalaisten mielipiteitä?

Vielä ei ole tällaiseen menettelyyn ryhtyminen myöhäistä.

 

Moderni rakennusperintö, josta Yleiskaava -asiakirjojen liitteissä on asiantuntevaa aineistoa, on Lahden kaavakäsittelyssä kokonaan unohtunut: sen sijaan jopa valtakunnallisissa medioissa esimerkiksi niin Mytäjäisten varikkoalue kuin Töyrykadun lahtelaismenneisyydestä kummunnut asukasprojektikin ovat saaneet maanlaajuista huomiota ja huomionosoituksia. Lahden päättäjistössä  pohditaan edellä olevien rakenusperintöjen tilalle tornitaloja ja rakennusperinnön hävittämistä. Missä äkkirikastumisen huumassa Lahden kaavavalmistelijat ja päättäjät leijuvat?

 1294586688_img-d41d8cd98f00b204e9800998e  1294634000_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


Liikenneratkaisut

1242787088_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Miten joukkoliikenne saadaan todella toimivaksi, kun raideliikenne on vain mainintana kaavasuunnitelmissa, vaikka sen sujuvuus, ympäristö- ja edullisuusvaikutukset käytännössä ovat ylivoimaiset? Työmahdollisuuksien tavoittaminen paremmin ja kauempaa on jo nyt todistettu Helsinki-suunnan oikorataratkaisulla. Joukkoliikenteen merkittävyys (turhat pysäköintitalot ja parkkitalot ja saastuttavat sisäiset yksityisautoajot ym.) on asumisviihtyvyyden ja hyvän, terveellisen asuinympäristön avaintekijä nyt ja lähitulevaisuudessa. Tulevaisuuden raideliikenteen ilmaratavisio on sekin jo Ranta-Kartano -kaavan päätösehdotuksissa esitelty kaupunkimme medioissa.  

 

 1234844371_RK-nordberg2a.jpg

IMMU –hankkeen** tuloksista selviää, että tiheimmin asutut alueet Lahden talousalueella ovat vähentyneet ja harvempaan asutut alueet lisääntyneet. Suunta on siis väljempään asuinympäristöön. Samassa tutkimuksessa käy ilmi, että autottomat asuntokunnat keskittyvät miltei kokonaan Lahden ja muiden lähikuntien keskuksiin ja kahden tai useamman auton käyttäjäasuntokunnat alueen reunoille. Kun vielä sama tilasto kertoo, että työssäkäyvien keskimääräinen päivittäinen työmatka on peräti 16 km, on kaavanlaatijoilla syytä pohtia joukkoliikenteen uutta aikakautta Lahden seutualueelle. Turhaa autoilua lisää vielä palvelujen heikko saatavuus alueen reunoilla ja joukkoliikenteen täydellinen puuttuminen. ***Yleiskaava-aineiston nettiliite

**MRL 1§ 2.mom.  Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

Yleiskaavaan älköön piirrettäkö yhtäkään viivaa, jossa Lahden luonnonominaisuudet tärveltyvät. Yleiskaavan piirtäjän tärkein muistilista on lyhyt: asukas ja hänen toiveensa. Tulevaisuuden liikenneratkaisut ovat ympäristökaupunki -Lahden Yleiskaavan lähtökohta.

 

3.

Lahden Yleiskaavan ulkopuoliset ratkaisijat

Ympäristökunnat

2136914.jpg

Lahden talousalueen suurkunnan (Soininvaaran selvitykset) kaavailut kariutuivat muiden kuntien vastustukseen: valtuuttamiemme virkamiesten ja päättäjien kuurokorvainen ylimielisyys kuulla näitä lähikuntia oli yksi keskeinen liittymisen vastustukseen johtaneista neuvottelumekanismin virheistä. Ennen tällaista Yleiskaavaprosessia on monipuoliset, ei sanelun vaan nöyrin korvin kuunneltavat keskustelut lähikuntien kanssa käynnistettävä uudelleen – niiden tulokset ovat ratkaisevia koko Lahden Yleiskaavatyöskentelylle, joka on nyt syytä keskeyttää riittävän pitkän ja kiireettömän neuvottelukierroksen ajaksi.

Metropolialue

972614.jpg

Lahti sijoittaa itsensä strategiassaan Helsingin metropolialueelle. Miten tuo sijoittuminen näkyy kaavoitustyön kokonaisuudessa ja mitä se todella tarkoittaa, ei Yleiskaavasuunnitelmien nykyvaiheen tiedoista ja asiakirjoista aukene kuntalaiselle.

Valtiovalta

1294674473_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kuntien määrän vähentäminen on nykyinen parlamentaarinen periaate. Lahden on syytä ottaa tarkoin selvää siitä millä ehdoilla Lahden talousalue on suunniteltava – monet muutkin kaavaratkaisut kuin Yleiskaava vaikuttavat alueen toimivuuteen ja ihmisten elinoloihin.

 

Lahden Yleiskaavatyöskentelyyn on saatava mukaan suurkuntahankkeeseen kaavaillut ympäristökunnat sekä Helsinki ja valtio: näiden toiveet ja tarpeet ratkaisevat sekä Maakuntakaavan muutospaineet että monet Lahden Yleiskaavaan yksityiskohdat.

 

Yhteenveto

Mielipiteessäni olen tuonut esille syntyperäisenä Lahden asukkaana muutaman periaatteellisen näkökulman kaavatyön peruslähtökohdiksi, yksityiskohtiin olen yrittänyt kirjata pari varoittavaa esimerkkitapausta lahtelaisesta päätösprosessien menneisyydestä. Toivon, että Ranta-Kartanon päätösasiakirjat todella kaivetaan esiin, sillä ne ovat varoittavan opettavainen näyte lahtelaisten poikkeuksellisesta aktiivisuudesta, mutta päätöksentekijöiden heikosta kansalaisvaikuttamisen arvostamisesta ja siten lopputulokseltaan näköalattomasta kaavaratkaisusta.

Kaavatyön eteneminen vaatii asiantuntijoilta ja päättäjiltä jatkuvaa vuorokeskustelua kaupunkilaisten ja muitten ratkaisutahojen kanssa. Ympäristöfoorumin kaltainen kaupunkisuunnittelu olisi Yleiskaavatyössäkin tarpeen: kaavoittajat, virkamiehet ja päättäjät sekä kaupunkilaiset pystyvät kaavavalmisteluun ja sen hyvään ratkaisuun vain keskustelevalla yhteistyöllä. Tälläkin kohden Lahti voisi näyttää esimerkkiä koko maailmalle tai ainakin Suomelle.

Tarmo Virtanen

 

 

2010681.jpg

Lahden Yleiskaavasta -teksti on vuodenvaihteessa kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilaiselle jättämäni Mielipide Lahden Yleiskaavasuunnitelmista. Teksti on tässä kuvitettu pääosin Lahen uutisia -julkaisun kuva-aineistolla.

TV

http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/www/yleiskaava