Teatterielämän huipputöiden kokeminen on Suomessakin onnen ja kansanpandemioiden yhteistä arpapeliä - niin oli käydä myös Turun Cabaretin, jonka koronapandemia vaiensi vuonna 2021 pitkäksi aikaa.

Nyt sen uustuleminen koettuna, loppuunmyytynä esityksenä todisti suomalaisen musikaalisen tämän teatterivuoden huipputyön löytyvän ehdottomasti vain Turusta, Turun Kaupunginteatterin lämmitettyä - osin uusin pääosatähdin - musikaalinsa kansainväliseen loistoon ja sen sanoman ajankohtaisen polttavaksi ajassamme juuri nyt.

Arvioni alkuun jo loppuun laitan esityksen olennaisimman: sen jokainen osatekijä, pieni ja suuri roolityö, musiikkitulkinta, teoksen rytmikkyyden sekunninsadasosan tarkat ajoitukset, kehon kielen ja liikkeiden luontevuus, lavastuksen ja puvustuksen toteutus ja koko ensemblen yhteisnäyttelemisen nautittavuus ovat taitavien ammattitaiteilijoiden käsissä, huippuohjaajan luoma teos nousee sisällöltään ajankohtaiseksi, liikunnallisesti mestarilliseksi, vulgaarissa romantiikassaan elämänmakuisen kiehtovaksi näytäntövuoden musikaalihuipuksi Suomessa.

 

Teatterissa ja nyt Turun revittelevän hurmaavassa Cabaret-musikaalissa yksinkertaiset ideat pitkälle loppuun asti jalostettuina tartuttavat meihin jokaiseen katsojaan, ensikertalaisesta teatterifriikkiin, vaikuttavia, mielikuviimme ikuistuvia kokemuksia.

Ohjaaja-koreografi Jakob Höglundin Turun Kaupunginteatterin Cabaretissa yhteiseksi kieleksi nousevat teoksen musiikki, rytmi ja tanssi, jotka toimivat aivan valloittavan taitavin musisoinnein ja liikekielin. Päätehtävien melodisissa sooloissa, duetoissa ja kuoro-osuuksissa, koko ensemblen tanssillisissa rytmisissä yhteisnumeroissa pääsemme mukaan esityksen sävelten sykkivään menoon, alkuperäisteoksen jo tutut melodiat - 1960-1980-lukujen musikaalin ja elokuvan säveliksi  tunnistaen.

 

Lavastuksena menneen pelottavan sota-ajan pelkät rautaiset, karsitut telineet neljässä kerroksessa rajaavat esitysareenan. Niiden metallisten kalkkeiden läpi ja lomitse näkyy koko Cabaretin Kit-Kat klubi -maailma, kuuluu askeleet, todentuu yhteinen synnillinen viinanhöyryinen, paljaspintaisten esiintyjien täyttämä, unohtamisen keinolohdullinen tanssiva ja huumaava maailma, revyymäinen musiikki sekä tarinan henkilöiden yksityiselämä - vain pelkät ovet, joiden takaa aina avautuu koskettavasti noiden ammatillisten viihdyttäjäpersoonien tai Berliinin kävijän yksityinen maailma.

Ohjauksen, lavastuksen sekä puvustuksen yhteinen tekijä on värit. Pitkä ensimmäinen puoli esityksestä on täynnä punaista, asut kengistä rooliasuihin punaiseen hehkuun kirkastettuina valospotein hallitsevat tapahtumien maanalaista salaperäisyyttä, hikisyyttä tihkuvaa synninpesää, sodan unohtamiseksi virinnyttä huvin ja himon korvikemaailmaa. Sydänpulssin punaväri on myös säveliinsä tartuttava John Kanderin musiikki, mielialaamme, verenkiertomme kohisten nostavaa kaiken ikävän ja todellisen unohtaaksemme. Esityksen toisen puolen musta väritys tuo tarinaan maailmansodan syvyyden, kun jokainen teoksen ihmishahmo, tanssi, laulusoolo ovat kuin multaan väritettyjä tukahdutettuja, mutta sieltäkin kaihoisaan raastavuuteen syttyviä ihmisläheisiä tarinan balladimaisia tunnelman osia.

Vaikuttava elementti on tämän esitysihmeen tavoittama ja käyttämä kaiken haltioittava rytmi. Se alkaa jo ennen esitystä, sinne tullessa, jatkuu väliajalla, sieltä palatessakin taukoamatta livenä, esittäjien tuottamina ääninä ja liikkeinä, näkyy näyttelijöiden kävelyssä, eleissä, paikalleen asemiinsa asettumisessa, niukan ekonomisen rekvisiitan käytössä ja siirroissa ja aivan mestarillisesti kenties koskaan ennen kokemassamme matkalaukkusoolon mammuttisessa aariassa kolmenkymmenen taiteilijan rytmittäessä tapahtumia kera tusinaisen taidokkaan teatteriorkesterin liki viidenminuutin huumaavasti varioivassa rummutusaariassa.

Pari keskeistä roolityötä on tästä turkulaismusikaalista vielä eriteltävä.

Kirjailija Clifford Bradshaw on matkustanut Amerikoista juuri varta vasten Berliiniin tavoittaakseen tuon synninpesätunnelman uuteen tekeillä olevaan kirjaansa. Otto Rokka näyttelee osan taitavasti. Hän on kirjailijakutsumuksessaan kuin toiselta planeetalta eksyessään Kit Kat -yhteisön moniin tunteiden ja viettien koukuttaviin tapahtumiin ja täysin myyty rakastuessaan ensikertaa elämässään. Rokka näyttelee tuon persoonan, suhteensa rakastettuunsa Clubin päätähteen, yhteiset koskettavat läheisyysvaiheet ja niiden tuskalliset muutokset maulla ja ajatteluamme avaavan todellisesti. Clubin päätähtenä Sally Bowles on kirjailija Bradshawin suuri ensirakkaus. Anna Victoria Eriksson tulkitsee roolinsa sensuellisti näytellen ja koko Cabaretin  ikimuistoiseksi sydämiimme sooloissaan suvereenisti laulaen. Erikssonin roolityössä ikuistuu ja klassistuu monen suuren tähteyden laskelmoitu uran jatkumisen tulevaisuusajattelu: rakastunut pari alkaa odottaa perillistä, mutta uran tulevaisuushaave voittaa ja abortti ratkaisee suhteen jatkumisen. Rakkaus saa mennä, kipeä suhde jää raastamaan uuden sodan varjojen kanssa sielujamme.

 

Samanlainen, paljon pidättyvämpi, elämän ja rotuajattelun opettama, toivoton, mutta kiihkeä vanhan parin suhde kohtaa Kit-Kat -talon majoitusbisnestä pyörittävän Fräulein Schneiderin (Sinikka Sokka) ja entisen viulistin Herr Schulzin (Jukka Aaltonen) kanssa.

Kihlattuja Fräulein Schneideria ja Herr Schulzia onnittelemassa Clifford Bradshaw ja Sally Bowles

Uusien sodan merkkien taas ilmestyessä maailman taivaalle, kahden eri maailmankatsomuksen ihmisen yhteiset tulevaisuusnäkymät ovat niin pelottavan ennustavat, että heidän suhteensa johtaa naisen elämänkokemusten muokkaamana kihlautumispäätöksen purkautumiseen.

Sokka ja Aaltonen luovat taitavina näyttelijöinä lämpimän, aidontuntuisen suhteen herkästi näytellen, laulavat myös ihanan tunteellisesti, palavasti ja musikaalisesti omissa pienissä kohtauksissaan.

 

Kuvassa vasemmalta Alen Nsambu, Linda Hämäläinen, Soile Ojala, Miiko Toiviainen, Joonatan Perälä, Anna Victoria Eriksson, Katariina Lantto, Santeri Helinheimo, Anssi Valikainen, Miko Helppi ja Helena Puukka

Miiko Toiviaiselle seremoniamestarin rooli lienee jo syntymästään annettu, homotaustaisena rohkeasti julkisuuteen astuneena näyttelijänä, jonka symppispersoona on esityksessä täynnä tarinan viihteellistä, helposti lähestyttävää ja ihmiskosketuksellista sanomaa - mykistymme sen realismista ja intensiivisyydestä, ihanasta, hauskasta mukaanhoukutuksesta. Toiviainen johdattelee meitä aistillisen ja himollisen maailman tavoitteluun täydellisellä, improvisoivalla, interaktiivisella mainion herkullisella yleisönsä ottavalla taitavuudella ja roolinsa uskottavalla musiikkiviihteen virtuoosimaisella, hurmaavalla ammattitaidolla.

 

Musikaalin genre nostaa tämän 1930-luvun Berliinissä tapahtuvan musikaalin koko maailman lähitapahtumien uutta sotaa enteilevät sodan merkit varjoiksi tarinaan ja sen tunteen tuskan lohdutukseksi edes hetkeksi yrittää syöksyä viihteen, himojen nautintoihin, revyymusiikin ja maanalaisen elämänmuodon synnillisyyden oikeutuksen hetkiin. Nyt sotaisen ajan maailmamme nykyhetken kanssa rinnastusta ei tarvitse etsiä - ehkä ne todellisuuden pakohetket ovat taas kohta täyttä totta!

 

 

 

Cabaret

Teksti Joe Masteroff  -  Musiikki John Kander

Laulujen sanat Fred Ebb  Suomennos Esko Elstelä Laulujen suomennos Jukka Virtanen

Sovitus, ohjaus & koreografia Jakob Höglund  
Lavastus Sven Haraldsson  
Pukusuunnittelu Heidi Wikar  
Valosuunnittelu Jarmo Esko  
Äänisuunnittelu Eero Auvinen               
Naamioinnin suunnittelu Jessica Rosenberg / Aki-Matti Kallio        
Kapellimestari Jussi Vahvaselkä  
Koreografin assistentti, tanssikapteeni Soile Ojala  

 

Rooleissa  

Seremoniamestari Miiko Toiviainen, piano  
Sally Bowles Anna Victoria Eriksson   
Clifford Bradshaw Otto Rokka  
Ernst Ludwig Stefan Karlsson  
Fräulein Kost Minna Hämäläinen  
Fräulein Schneider Sinikka Sokka 
Herr Schultz Jukka Aaltonen, viulu 
Rosie Linda Hämäläinen, oboe 
Lulu Helena Puukka, viulu 
Texas Emmi Kangas, baritonsaxofon 
Helga Katariina Lantto, haitari  
Frenchie Soile Ojala, tanssikapteeni 
Hermann Anssi Valikainen, trumpetti 
Victor Miko Helppi, saksofoni 
Bobby Santeri Helinheimo, viulu 
Max Joonatan Perälä, mandolin 
Fritzie Alen Nsambu 

 

Orkesteri 

Kapellimestari Jussi Vahvaselkä / Markus Länne
Rummut, lyömäsoittimet Taneli Korpinen
Basso Ari Kataja 
Piano Ville Vihko / Ville Pere 
Koskettimet Ville Vihko / Henna Linko 
Trumpetti Petter Järvi 
Pasuuna Jani Jokinen 
Saksofonit, huilu Kimmo Gröhn 
Viulu Katariina Sallinen 
Sello Matti Moilanen 

 

Esityskuvat  Otto-Ville Väätäinen

https://tkteatteri.fi/ohjelmisto/esitykset/cabaret/