,Petri%20Raivio.jpg

 

Tiistain 25.2.20 TV;n A-studion jälkimmäisen osan aiheena oli Kaavavalitukset remonttiin, toimittajana Petri Raivio. Alussa kerrottiin Kalasataman Redi-rakennuksen valmistumisen viivästymisestä, missä rakennuttaja SRV:n edustaja Timo Nieminen halusi rajata valitusoikeuden vain lähialueen asukkaille ja syytti valituksen tehnyttä energiatekniikan professori Jukka Heikkistä tahallisesta häirinnästä. Heikkisellä oli hyvät valitusperustelut ja hän perusteli myös sitä, että valitusoikeus pitää olla kaikilla kuntalaisilla eikä vain lähialueen asukkailla. Hyvä kysymys myös oli: Mikä on riittävä?

 

Ei%20yht%C3%A4%C3%A4n%20valiotusta%20Eij

 

Ei%20yht%C3%A4%C3%A4n%20valitusta%20Rand

 

Asiantuntijoina jatkoivat Eija Mäkinen, Vaasan yliopiston julkisoikeuden emeritaprofessori ja Aleksi Randell Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja.

Eija Mäkinen kertoi 2016-17 tekemästään tutkimuksesta: valittajina ovat naapurit tai lähialueen asukkaat, vain 7% muita kunnan asukkaita. Perustuslain mukaan osallistumisoikeus ja muutoksenhakuoikeus on kunnan jäsenillä. Kunnanjäsenen valitusoikeus Hallinto-oikeuteen on tehokas. Aleksi Randell korosti, että osallistumisen pitäisi olla ehtona valituksen tekemiselle, mihin Eija Mäkinen vielä lisäsi: aito osallistuminen.

 

Ylen%20ei%20yht%C3%A4%C3%A4n%20valitusta

 

Sitten putosi pommi: Lahti oli päässyt esimerkiksi kaupungista, missä ei viime vuonna tehty yhtään kaavavalitusta! Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan vuorovaikutussuunnittelija Henrik Saari esitteli Ranta-Kartanon alueelle nousevia uusia kohteita: hotelli, vesiliikuntakeskus, pysäköintilaitos – kaikki hyväksytty ilman yhtään valitusta.

 

Ranta-Kartanon alueen toteutumista vuodesta 2008 seuranneina ja monia mielipiteitä, muistutuksia ja valituksia asiassa tehneinä olimme kyllä lähinnä järkyttyneitä. Alueen asemakaava sai lainvoiman 2012 Korkeimman hallinto-oikeuden käytyä jopa paikalla tutustumassa alueeseen. Sen jälkeen on 2017 muutettu kaavaa yhden korttelin osalta ja 2019 kaikkien muiden kortteleiden osalta. Esimerkiksi alkuperäisessä kaavassa talot olivat 3- tai 8-kerroksisia, korkeita torneja 7. Nyt talot ovat 4- ja 10-11-kerroksisia, korkeita torneja 9.

 

Alkuperäinen kaupunginvaltuuston päätös 2009 tehtiin yhden äänen enemmistöllä. Puoli valtuustoa valitti omasta päätöksestään. Tuhansien allekirjoittajien adressi, mitkään esittelytilaisuudet tai nettikyselyt eivät ole saaneet suunnittelijoita ja päättäjiä edes neuvottelemaan tavallisten kaupunkilaisten kanssa mistään muutoksista tällä Ranta-Kartanon alueella, joka jo arkkitehtikilpailun tuloksena 2005 syntyessään oli liian tiheäksi suunniteltu. Sen jälkeen on koko ajan tehty vain huonoja muutoksia.

 

Totta on, että viime vuonna ei siis ole tehty yhtään kaavavalitusta. Niitä ei ole kannattanut tehdä, koska niillä tässä kaupungissa ei ole mitään myönteistä merkitystä.

 

Pirjo Virtanen, Tarmo Virtanen

 

 

 

 

 

PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA RY:N VUOSIKIRJA 2011 KANSALAISTAHTOA JA VAIKUTTAMISTA

Kansalaisvaikuttajana 2010-luvun Lahdessa

Tarmo Virtanen

Tutkimus.1.jpg
 

Lahden torilla kerättiin 3.9.2008 allekirjoituksia Ranta-Kartanon kansalaisadressiin. Adressin allekirjoitti yhteensä 5294 kansalaista.


 

Suomessa julkinen valta velvoitetaan antamaan kansalaisille erilaisia mahdollisuuksia vaikuttamiseen ainakin seitsemässätoista eri laissa. Kansalaisen vaikuttamisen oikeuksista on säädökset myös YK:n perusasiakirjoissa ja EU-lainsäädöksissä. Teoriassa lainsäädäntö siis takaa maassamme hyvät lähtökohdat kansalaisten kuulemiseen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen.

Perustuslain mukaan kansanvaltaan kuuluu kansalaisen oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Kuntalaki velvoittaa kunnanvaltuuston huolehtimaan, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Lainsäädännössämme maankäyttö- ja rakennuslaki asetuksineen sisältää ylivoimaisesti suurimman määrän virallisia kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia. Myös Lahdessa ja Lahden suurkunta-alueella kuuluisi noudattaa lakien määräyksiä ja tehdä kuntakohtaisia kansalaisvaikuttamisen ohjelmia sekä myös valvoa niiden toteutumista. 1)


 

Kansalaistoiminnan nykytila

Kansalaisvaikuttamisesta on tullut pakollinen muotikäsite. Siihen pyrkiminen kirjataan kaikkiin mahdollisiin asiakirjoihin, strategioihin, pitkäntähtäyksen suunnitelmiin, kehittämisluonnoksiin, seminaarien päätöslauselmiin, julkilausumiin, kuntien kehittämisohjelmiin, organisaatioiden arvoihin ja tavoitelauselmiin. Tavanomaisen hierarkkisesti viitataan ylempiin säädös- ja lakiteksteihin, jopa hallitusohjelmiin. Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen (2003-2007) ohjelmaan oli kirjoitettu oikein laaja luku ’Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaksi’. Sittemmin Vanhasen - Kiviniemen (2007-2011) tai nykyisen Jyrki Kataisen (2011-) hallituksien ohjelmat eivät edes mainitse kansalaisvaikuttamisen käsitettä. Eikö kansalaisvaikuttaminen ole enää tärkeää 2010-luvun parlamentarismille?

Kansalaisvaikuttamiseen läheisesti liittyvät järjestöt ja kansanliikkeetkin ovat vuosikymmenten saatossa urautuneet ja pöhöttyneet jäykästi johdetuiksi eivätkä ne varainkeräyksineen ja kampanjoineen puhuttele tai pysty houkuttelemaan ihmisiä toimintaan. Usein järjestötyön kynnys on liian korkea tavalliselle kansalaiselle.

Nykyisin kansalaisvaikuttaminen jää käytännössä lähes yksinomaan äänestämiseksi eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa, EU-vaaleissa tai kunnallisvaaleissa. Näissä virallisissa vaikuttamistavoissa demokratia toimii perinteisen enemmistölähtöisesti: eniten kansalaisten ääniä saaneet puolueet, ehdokkaat, ihmiset, asiat valitaan. Tämä kansalaisvaikuttamisen tie on jatkuvasti muuttuvissa kuntajaoissa ja kuntarakenteissa kuljettu loppuun. Äänestysaktiivisuus on Lahdessa monissa viime vaaleissa yltänyt vain vähän yli 50 prosenttiin - puolet äänioikeutetuista käyttää kansalaisvaikuttamisoikeuttaan äänestämällä.

Päättäjäbyrokraatit - valtion, maakuntien, kuntien virkamiehet, kansalaisjärjestöjen toimihenkilöt, monenmoiset osallistumisasiantuntijat, konsultit, kouluttajat sekä etenkin ylevien julkilausumien arvovaltaisiksi luonnehditut tahot ja lausujat, entiset ministerit, kaupunginjohtajat ja lehtien päätoimittajatkin - kuvittelevat, että juuri Suomenmaa on täynnä toimeenpanevia, monenmoisiin mahdollisiin toimiin yltävää, innostunutta, fiksua, vapaaehtoista, pyyteetöntä, maksutonta, uhrautuvaa ja kaikki lait tuntevaa kolmatta sektoria. Erityisesti Lahden valtuuston ja kaupungin eri toimialojen päätöksissä valtava määrä asioita on sysätty kolmannen sektorin toimeenpantavaksi ja hoidettavaksi otaksumalla kaupunkimme olevan täpötäynnä osallistuvia kansalaisia.

Virallisista kansalaisvaikuttamisen juhlapuheista ja hymistelystä huolimatta virkamieskunta ei osaa tai uskalla innostaa asukkaita osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Tietoa katoaa tai naamioituu kaupunkilaisten käsityskyvyn yli meneväksi lakipykäläviidakoksi. Aitoon kansalaisvaikuttamiseen tähtäävä keskustelukulttuuri tukehtuu vuosikymmenten ikäisiin käytäntöihin. Välttämätön kuntalaisten antama palaute kirjataan ja unohdetaan mappeihin.


Tutkimus.2.jpg

Ranta-Kartanon kaavamuutoksen päätösasiakirjoja oli kaikkiaan 406 sivua, joista yli 370 sivua kirjallista kansalaisvaikuttamista: lahtelaisten muistutuksia, mielipiteitä ja kannanottoja. Yksikään mielipide tai ajatus ei yltänyt itse päätökseen.

 

Tällainen kuva virkakoneistosta vahvistaa sitä yleistä käsitystä, ettei kansalaisvaikuttamisella kuitenkaan ole mitään merkitystä, se on ajanhaaskausta ja turhaa työtä. Se tuntuu taistelulta byrokraattien palkka-armeijaa vastaan.

Lahden kaupungin järjestämään, maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämään kuulemistilaisuuteen 100.000 kuntalaisen joukosta vaivautuu yleensä paikalle viidestä kymmeneen kansalaista ja näistäkin yli puolet kunnan omia virkamiehiä. Kun sitten vielä kuntalaiset velvoitetaan laatimaan lain vaatimat kirjalliset kannanottonsa kahden tai neljän viikon sisällä, keskellä lyhyen suven komeinta aikaa, niin kansalaisvaikuttajien joukko harvenee entisestään.

Kansalaisen arjen kuluttamisvalintoihin ja ympäristöön liittyvät päätökset tai lehtien mielipidekirjoitukset vaativat yksilöllistä, aktiivista, määrätietoista paneutumista asioihin. Osallistuminen kansalaiskeskusteluihin ja yhteisiin tavoitteisiin pyrkivien ryhmien toimintaan vaatii vielä pidemmälle kirkastunutta vaikuttamisuskoa. Tällaisten lahtelaisten määrä jää käytännössä muutamaksi kouralliseksi.

Lisää kansalaisvaikuttamisen esteitä

Jo vuosikymmenen ajan kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia ovat vielä heikentäneet kunnan toimintojen uudelleenjärjestely ja niiden projektiluonteisuus sekä konsulttivetoisuus. Lahti on siirtänyt kunnan palveluja omiksi yhtiöikseen, tytäryhtiöikseen tai täysin erillisiksi liikeyhtiöiksi, ja siirtää vastuunsa määräaikaisiksi ostopalvelujen kilpailuttamiseksi. Näin kunnan toimintoja on siirtynyt kuntalaisten vaikutuksen tavoittamattomiin liiketoiminnan salaisuussäädösten suojiin. Esimerkiksi omaishoito, vanhustenhoito, koulujen rakentaminen ja kadunhoitokysymykset sekä vesihuolto ja sähkönsiirtotoimet ovat täysin yhtiömonopolisoituneet: veromarkoilla toteutettavat sosiaali- ja terveystoimen palvelut on supistettu maan malliesimerkiksi minimiin, kiinteistövero maan maksimiin.

Toimintojen katoamisesta demokratian tavoittamattomiin on useita esimerkkejä. Vuoden 2009 alusta on toiminut Lahden seudun Kuntatekniikka Oy, joka on vaihtanut jo kahdesti toimitusjohtajaansa. Vuoden 2006 alussa perustettu Lahden Kiinteistöpalvelut Oy on muuttanut kolmasti nimeään ja organisaatiotaan, vaihtanut neljästi toimitusjohtajaansa. Näin hektisessä tekijäviidakossa kaupunkilaisen ymmärrys ja toimiminen asiakkaana on täysin mahdotonta.


 


 

Kansalaisvaikuttajaksi

Aito kansalaisvaikuttaminen tarvitsee osallistujansa, innostuneet ihmisensä, joilla on yhteinen tavoite. Työssäkäyvien ja perheitten ajanpuute, arjen, harrastusten ja ajankäytön arvojärjestys eivät aina sovellu kansalaisvaikuttamiseen, joka vaatii innostunutta, hellittämätöntä, pitkäjänteistä, moneen päättäjätasoon ja -tahoon kohdistuvaa toimintaa aamusta iltaan, viikko-, kuukausi- jopa vuositolkulla.

Kansalaisvaikuttajiksi jäävät vain työttömät ja eläkeläiset, joilla heilläkin on jo usein omiin uomiinsa loksahtaneet elämänkuviot, valitettavan usein myös sappisen kirvelevää kokemusta kansalaistoiminnan täydellisestä turhuudesta. Jäävätkö nämä kokeneet mutta usein urautuneisiin asenteisiinsa jumittuneet ihmiset kansalaisyhteiskuntamme ylistetyn osallistumisen ainoaksi voimavaraksi? Kyllä, liian usein kyllä, sillä heissä pihisee vielä sekä maalais- että kaupunkilaisjärkeä ja talkoohenkeä.

Kun demokratia on muuttunut uusbyrokratiaksi, on otettava käyttöön ennen kokeilemattomia keinoja. Toisinaan uudet keinot löytyvät kuin itsestään, sattumalta ja loksahtavat yllättäen kohdalleen. Se voi tapahtua esimerkiksi seuraavalla tavalla.

Joukko byrokratiaan suivaantuneita, tympääntyneitä ja päätettävään asiaan vihkiytyneitä kansalaisia, asiantuntijoita, toiminnan ihmisiä istuu yhteiseen pöytään. Joukon valtaa ajatus: ei näin voi jatkua, ei näin voida tätä asiaa päättää. 7) Nopeasti me tavalliset kansalaiset löydämme itsemme tiiviissä joukkueessa, murrosikäisen tapaisessa uhossa ennalta meille täysin tuntemattomien, samoin ajattelevien kuntalaisten kanssa, sekä itsemme että toistemme hämmästykseksi.

Tutkimus.3.jpg

Antero Koivulan esimerkkikaavio Ranta-Kartanon päätöksenteon yleisötilaisuudessa. Kolmion yläkärjessä on päätös ja päätöksen tehnyt pieni virkamiesryhmä, kolmion tyhjä suurin osa kertoo tutkimuksista ja selvityksistä, jotka Lahdessa tehdään vasta päätöksen jälkeen. Päätössuunta on ylhäältä alas, vaikka sen pitäisi olla alhaalta ylös

 

Kansalaisvaikuttamisen henki on syttynyt. Alamme ideoida, esittää aloitteita, kirjoittaa mielipiteitä ja kannanottoja, kerätä adresseja toreilla, järjestää kampanjoita. Olemme toiminnassa aamusta iltaan yhteisen asiamme ajamiseksi oikeudenmukaiseen päätökseen. Osaamme erottaa omat etumme yhteisistä asioista ja jättää ne toissijaisiksi.

Myös media alkaa kiinnostua, radio, lehdet, paikallistelevisio pyytävät jutun tekemistä, mielipidekirjoituksemme kelpaavat, kun meillä on tarjottavana vaihtoehtoisia ratkaisuja. Koko toiminta paisuu. Sadat ja viimein tuhannet ihmiset ovat juuri tässä asiassa liittyneet yhteiseen ajatukseemme.


 

Uuden kansalaisvaikuttamisen lahtelaiskokemuksia

 

Tutkimus.4b.jpg

Kannaksen lukion ilmaisutaidon opiskelijoiden suomentama, itse valmistama ja esittämä näytelmä Bang Bang pureutui maailmanlaajuiseen kouluväkivaltaan. Vuonna 2009 esityksestä muodostui kouluväkivallan syihin ja seurauksiin paneutuva ajankohtainen keskustelunavaus. Se kasvoi samalla suomalaismedioissa valtakunnalliseksi esimerkiksi kansalaisvaikuttamisesta, jonka nuoret toteuttivat taiteen voimalla.

 

Käsittelen seuraavaksi sellaista lahtelaista kansalaisvaikuttamista, joka pyrkii hyvin toimiviin käytäntöihin sekä yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen. Se pyrkii ratkaisevasti muuttamaan pelkkään trendi- ja bisnesajatteluun perustuvan päätöksenteon kansalaisten mielipiteitä huomioonottavaksi ja ihmisläheiseksi. Nimitän vain näitä vaikuttamistoimia uudeksi kansalaisvaikuttamiseksi.

Tästä ovat esimerkkejä Lahdessa 2010-luvun tuntumassa syntyneet muutamat kansalaisliikkeet.

 

Tutkimus.5.jpg

Lahden Eteläisen kehätien suunnittelu Launeen-Renkomäen vaihtoehdoilla

 

Ensimmäinen niistä keskittyi tiehallinnon vuonna 1991 tekemän yleissuunnitelman ja 2002 julkaiseman Lahden eteläisen kehätien suunnitelman torjumiseen ja järkeistämiseen kaupunkilaisten elämän ja asumisen lähtökohdista. Puhdas Laune -liike keräsi 4800 allekirjoitusta tiehallinnon suunnitelmaa vastustavaan adressiin, mm. kaikki lahtelaiset kansanedustajat allekirjoittivat adressin. Kaupunginvaltuusto äänesti asiasta neljästi, viimeisen kerran äänin 31-28, hyväksyen tiehallinnon suunnitelmat ja sivuuttaen kansalaiset. Liikenneviraston lopullinen päätös syntyi 25.4.2011. Asia on ollut nyt vireillä yli kymmenen vuotta.

 

Tutkimus6a.jpg

 Näkymä nykyisestä Ranta-Kartanosta

Tutkimus6.jpg

 Ranta-Kartanon tulevaisuudenkuva.

 

Toinen kansalaisliike syntyi ottamaan kantaa Ranta-Kartanon rakentamissuunnitelmiin. Ranta-Kartanolla tarkoitetaan Lahden linja-autoasemalta Vesijärvelle avautuvaa aluetta.

 

Lahden kaupungin tekninen toimi valmisteli ehdotusta (14.10.2008) asemakaavan muutokseksi, jonka mukaan Lahden Vesijärvelle avautuva, sisäjärvisen kaunis maisemakokonaisuus rakennettaisiin täyteen bunkkerimaisia kerrostalokortteleita. Näin viimeinen vapaa lahtelainen Vesijärven rantamaisema siirtyisi pois kaupunkilaisilta ja yksityiskäyttöön. Kansalaisliike syntyi Lahden teknisen toimen asiasta pitämän tiedotustilaisuuden jälkeen. Se keräsi lopulta 5294 allekirjoitusta kaavamuutossuunnitelmia vastaan. Kaupunginvaltuuston päätti 15.6.2009 äänin 30-29 teknisen viraston ehdotuksen hyväksyen ja kansalaisliikkeen mielipiteen sivuuttaen. Asiasta on vireillä viisi valitusta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 6)

 


Tutkimus8.jpg

Töyrykadun mökki, Töyrykatu 5, Lahti

 

Kolmas esimerkkinä oleva kansalaisliike syntyi Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan julkaisemasta ilmoituksesta (5.9.2009), jossa pyydettiin tarjouksia osoitteessa Töyrykatu 5, sijaitsevan pienen puutalon purku-urakasta. Kansalaisten ja asiantuntijoiden mielestä Töyrykadun vuonna 1923 rakennettu mökki on ainutlaatuinen, hyväkuntoinen ja lahtelaismenneisyyteen liittyvä harvinaisuus. Kolmen kaupunkilaisen ja yhden yhdistyksen yhteisestä oikaisuvaatimuksesta kasvoi asian kokoon nähden valtaisa määrä erilaisia julkisen vallan päätöksiä, kokouksia, mielipidekirjoituksia ja lehtiartikkeleita, jopa radio- ja televisio-ohjelmia. Yksistään asiaa esittelevälle Facebook-sivustolle rekisteröityi parissa vuorokaudessa kuudettasataa Töyrykadun mökin säilyttämistä perustelevaa jäsentä. Töyrykadun mökin säilyttämistä ja sen asukaslähtöistä kansalaistoimintaa järjestämään perustettiin Liekki ry, joka rekisteröitiin välittömästi.

Lahden kaupunginhallitus on päättänyt yksimielisesti (23.5.2011), että talo säilytetään purkamatta paikallaan. Kansalaisten vaikuttaminen oli tuottanut tuloksen. Asiaa koskevien virallisten päätösten puiminen jatkuu vielä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

 

Olen itse toiminut sekä Ranta-Kartanon että Töyrykadun kansalaisliikkeissä niiden keskeisten kansalaisaktivistien mukana molempien ydinryhmässä. Voin todistaa näiden kansalaisliikkeiden tavoitteiden, henkisen ja sosiaalisen ajattelun olevan poikkeuksellisen uudistavaa, pyyteetöntä, avarakatseista ja innostavaa, uutta kansalaisvaikuttamista parhaimmillaan. 7)



 

Mielipidejulkisuuden areenat

Mielipidekirjoitukset edustavat perinteisempää kansalaisvaikuttamisen keinoa. Niiden tehtävä on tarttua ajankohtaisiin asioihin. Mielipidekirjoitusten tärkeimmät areenat löytyvät Lahdessa päivittäin ilmestyvästä Etelä-Suomen Sanomat -julkaisusta ja kaksi kertaa viikossa julkaistavasta Uusi Lahti -lehdestä. Näistä jälkimmäinen on myös Lahden kaupungin virallinen ilmoituslehti.

Etelä-Suomen Sanomien mielipidesivu on lähes 70.000 levikillään merkittävin kirjoittavan kansalaisvaikuttamisen keino. Sen puutteena on mielipidekirjoitusten valtarakenteita suosiva valinta. Palstatilaa saavat kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja lehden jo eläkkeellä olevat toimittajat parhaina päivinä ja parhailta paikoilta juttujen tasosta riippumatta. Muu kansa mielenkiintoisine ja ajankohtaisine kirjoituksineen saa usein odottaa, jolloin mielipiteen ilmaisun ajankohtaisuus kärsii. Lehdessä on myös maksullinen, lyhytsanomamuotoinen näppituntumalla-osasto.

Uusi Lahti -lehti on avarakatseisempi mielipidekirjoituksien ja kansalaisvaikuttamisen suhteen, mutta sen puutteena on sattumanvarainen levikki.

 

Avaruuden kautta eli netissä vaikuttaminen on tätä päivää. Se on jo nuorten ihmisten hallussa ja vähitellen vanhemmat ikäryhmät hivuttautuvat sen jonkintasoisiksi käyttäjiksi. Se on nopea, asiat ovat ajan tasalla. Sen hakutoiminnoilla on jokaisen helppo etsiä tietoa. Tänään netissä toimitaan, tehdään työtä, päätetään, rakastetaan, riidellään, soditaan ja sovitaan sekä harrastetaan ja huvitellaan kaikkea maan, maitten, maanosien ja taivaitten välillä.

Netti on vielä monta vuotta huimasti lisääntyvä kansalaisvaikuttamisen kanava, jossa myös lahtelaiset asiat yhä useammin saavat pontta ja lentokyytiä. Sieltä löytyvät kaupungin päätöselinten asialistat.

Oma kokemukseni perustuu jo hieman vanhentuneeseen netin käyttöön, blogin kirjoittamiseen (vähintään facebook on tätä päivää 8). Olen toimittanut neljä vuotta nettilehteä Lahen uutisia. Se on antanut uskoa tämän kansalaisvaikuttamisen merkitykseen. Pelkkä sanahelinä, ei kuitenkaan riitä, vaan kirjoituksiin on saatava faktaa, kirjoitusten aiheista on tehtävä aloitteita virallisiin päätöskoneistoihin, esityksiä ja mielipiteitä. Usein on vaivauduttava varsinaisiin tilaisuuksiin fyysisesti omin korvin, silmin ja aivoin asioita kokemaan. On kohdattava päätöksen valmistelijoita silmästä silmään ja käytettävä puheenvuoroja. On opittava lukemaan lakitekstejä, piirustuksia, karttoja sekä visioimaan ja ennustamaan, minkälainen tuleva ratkaisu on ihan käytännössä.

 

Olen pystynyt vuodatuksillani kyseenalaistamaan itsestäänselvyyksiä, puuttumaan nopeasti yksilöitä aliarvioiviin päätöksiin, esim. omaishoitokysymyksiin, työpaikkakiusaamiseen, virheellisiin erottamisiin, koulutusorganisaatioiden kehnoon toimintaan. Laitosten ja yksittäisten henkilöitten toimiin ja päätöksiin olen sananvapauslain puitteissa uskaltanut sanoa mielipiteeni ja saanut asianosaisilta tukea, muutamiin kirjoitelmiini suorastaan mielipiteitten ja kantaaottavien kommenttien runsauden. Taiteista olen esittänyt useasti oman, yksinkertaisen ihmisen käsitykseni toistenkin luettavaksi ja politiikasta olen lausunut suoria sanoja ilman taustamutinoita. Olen saanut myös päättäjiltä ja kirjoitusteni kohteilta arvostusta aina ulkomaita myöten ja myös aina välillä tarpeellista sapekasta vastarintaa.


 

Kansalaisaktivistin loppusanat

Kansalaisaktivistina pidän edelleenkin puhetta, suullista viestintää ja kaikenlaista keskustelua kansalaistoiminnan luontevimpana, hienoimpana, herkimpänä ja vaikuttavimpana muotona. Adressin nimienkeruussa keskustelut allekirjoittajien kanssa ovat vähintään yhtä suuri asia kuin itse allekirjoitus: sekä nimien kerääjälle että allekirjoittajalle rohkaiseva, välitön lähimmäisen kohtaaminen edustaa sympaattista, harvinaista, luottamusta lujittavaa sosiaalista rikkautta.

Kansalaisaktivistina olen saanut oppia ja alkanut vähitellen ymmärtää luonnon ja taiteen ylivertaisen merkityksen ihmismielen elämänvoiman lähteenä. Olen huomannut monen sivilisaatiotoimenpiteen, kuten luonnon hävittämisen, pelkkään talouteen ja pörssimaailman ahneuteen perustuvan päätöskulttuurin jättävän yhä useamman kansalaisen tyhjän päälle, pinnalliseksi, elämänkokemuksiltaan juurettomaksi, vaille lähimmäisten tärkeää päivittäistä yhteyttä.

Uskon internetin vaikutukseen ei vain 2010-luvun, vaan myös lähitulevaisuuden merkittävimpänä kansalaisten vaikuttamisen areenana, ihmisten lähentäjänä, henkisen voimavaran, luovien ihmisten ja persoonallisuuksien uustulemisena.
 

Lähteet

Www-linkit

1) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

2) http://valtioneuvosto.fi/tietoarkisto/aiemmat-hallitukset/vanhanen/hallitusohjelma/ohjelma/fi.jsp

3) http://www.verkkotietokeskus.fi/index.php/component/content/article/89-paeijaet-haemeen-kunnat#kunn

4) http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/www/konserniyhti%C3%B6t

5) http://fi.wikipedia.org/wiki/Puhdas_Laune

6) http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/355C6BD56EDC2F91C22575DE0049E416

7) http://liekkiyhdistys.wordpress.com/

8) http://tarmon.vuodatus.net/


Lis%C3%A4liite.jpg