Kuninkaan%20puhe%20LKT.jpg

Kuningas Yrjö VI Teemu Palosaari

Lahden kaupunginteatterin Juhani-näyttämö on yksi Suomen suurimpia teatterilavoja ja sopivan haastava tila esittää neljäsosaa koko maapalloa hallinneen monarkkiperheen ja kuninkuuden sekä keisariuden tosipohjaista teosta, David Seidlerin näytelmää Kuninkaan puhe.

Näytelmässä eletään II maailmansodan alkumyllerrystä. Euroopan vallanhaluiset johtajat Hitler ja Stalin lietsovat sotaa ja taistelutahtoa ja maailmanvalloitukselliseen suuruuteensa paisunut Iso-Britannia on kriisien partaalla: Kuningas Yrjö V kuolee, kruununperijä Edvard VIII  (David) astuu valtaistuimelle ja huikentelevaisuudessaan haluaa naida kahdesti naimisissa olleen amerikkalaisnaisen, Wallis Simpsonin, joka jopa seurustelee fasististen henkilöiden kanssa.

Englannin kuninkuuden perimysjärjestyksessä hovi on siirtänyt toisen pojan (Bertie) pahan änkytyksensä vuoksi sivuun kuninkuudesta. Edvardin luovuttua viimein kansan ja hovin painostuksesta kruunusta Bertie eli Kuningas Yrjö VI joutuu kantamaan vastuunsa kansansa ja perheensä edessä. Änkyttävälle Bertielle kuninkuus on painajainen.

Radiokeksintö on levinnyt ja välittää hallitsijan äänen suorana lähetyksenä sivistyneeseen maailmaan. Kotimaassa ja toisella puolen maapalloa muodostuu kuninkaan puheesta kohtalon mittari. Eletään 1930-luvun vuosikymmentä, ja kansa kuuntelee radiota tarkoin tiedonvälittäjänä. Siksi puheen selkeys on ensi kertaa tärkeimpiä vaatimuksia hallitsijoille. Bertien rakastava vaimo Elisabeth löytää viimein puheenopettajan ja hankkii Kuningas Yrjö VI:n puheterapeutiksi australialaisen Lionel Loguen.

Kuninkaan%20puhe%20AL%202024.jpg

Puheenopettaja Lionel Logue ja Kuningas Yrjö VI - Tapani Kalliomäki ja Teemu Palosaari

Englannin maailmankuulu hallitsijanhovi, maailmanhistoriasta tutut ministerit ja valtiovarainministerit, ahdasmieliset kirkolliset heidän armonsa ja jo 1920-30 -luvuilla käytössä olleet moderneimmat ja tehokkaimmat radioviestinnät ympäri maailman puhkeavat siis tässä näytelmässä tarvittavaan suuruuteensa, maailmanmittakaavalliseen loistoon.

Näytelmällisen suurteoksen elokuvallisesti loistelias, suurilinjainen, upea on Milja Ahon lavastus, jossa koko suuren lavan täyttää katsojan ajatuksen pysähdyttävät milloin brittiyhteisön hallintomaailmaa viestivä kuninkaan linnan sali, neuvotteluhuone, milloin läheisen katedraalin viiteinteriööri, milloin vaikuttava ruhtinaallinen kuolleen Kuningas Yrjö V:n ruumissaatto beethovenisine surumarsseineen - kaikki vaikuttavaa, suurta lavastusmestaruutta: valta näkyy, tilaväljyys tehoaa, jokaisen verhon ja nurkan takaa löytyy uusi kohtaus, teatterin oman ihananpunaisen väliverhon lehahdus on usein tunnelmallisena tarinan juonen atmosfäärin luojana. Mielikuvituksemme saa tilaa tässä salien määrässä ja valtavuudessa - luo tehokkaasti odottavaa tunnelmaa esitykseen. 

Sen rinnasteena lavastus näyttää yhteiskunnallisen eriarvoisuuden - suuren lavan eturampista kohoaa erillisnäkynä nousevalle korokkeelle Lontooseen asettuneen australialaisen puheterapeutin Lionel Loguen vaatimaton, nukkavieru asunto sohvineen, kirjapinoineen, vaatekomeroineen, teepöytineen, pikkuesineineen, vuoteineen, puheen opetuksen aikansa vaatimattomine teknisine äänityslaitteineen. Nämä kaksi maailmaa, täysin toisiinsa vertautumattomat asujiltaan ja tehtäviltään kohtaavat tässä esityksessä vaikuttavasti. 

Näytelmän taustalla ovat siis historialliset maailman jännitteet, Englannissa lisättynä ja syvennettynä Winston Churchillilla ja kirkon merkittävällä läpikierolla arkkipiispalla. Kuninkaan puhe on kuitenkin tositarina kahden näin eritaustaisen miehen ystävyydestä ja kunnianhimosta oman elämäntehtävänsä onnistumisessa ja löytämisessä - miesten, jotka ovat oikeasti olleet olemassa.

 

Kuninkaan puheen (The King's Speech) vaikuttavan neljän Oscarin -elokuvan rinnalla Lahden kaupunginteatterin esitys ei kalpene, vaan sisäistyy sitäkin syvemmälle. Ohjaaja Tommi Kainulainen on taitavasti loihtinut suurelle lavalle taka-alalle kuningashovin sopivan vähätempoisen puheilmaisun ja tapahtumat. Edessä rampissa taas aivan yleisön kontaktissa replikoidaan vauhdilla ja intensiteetillä. Näin syntyy koko teokseen selkeät tasot ja taitavat vauhtimuutokset. Pohdittua, toimivaa ilmaisua ja hallittuja roolitöitä koko esitys väreilee kohtaustunnelmillaan.

 

Kuhninkaan%20puhe%20AL%202%202024.jpg

Miespalvelija, Yorkin herttuatar, Kuningas Yrjö VI ja Lionel Logue - Eerik Kuronen, Laura Huhtamaa, Teemu Palosaari ja Tapani Kalliomäki

 

Kuninkaan puhe keskittyy ennen kaikkea kahden eritaustaisen miehen ystävyyteen, heikkouksiin ja kunnianhimoon sekä taisteluun oman paikkansa löytämiseksi.

Puheenopettaja Lionel Loguena Tapani Kalliomäki tekee yhden koko näytäntövuoden ja Juhani-näyttämön eheimmistä, rakastettavimmista ja sydämellisimmistä roolihahmoista. Hänen rennon vauhdikkaalla, sympaattisella puheopettajahahmollaan, hurmaavilla yksilöllisillä opetustunneilla, luontevilla harjoituksilla, valloittavan velmulla huumorilla voisi moni änkyttäjä maailmassa hetkessä parantua. Kalliomäki on suvereeni kohtausten ajoittaja, reaktionopea vastanäyttelijä, herkkyydellä ja vaistolla tilanteet haltuunsa ottava ja meidät yleisön vaivatta mukaansa taikova. Kalliomäen Loguena pääsee ensi kertaa kurkistamaan hovietiketin ja kuninkaallisuuden ahdistuksen sulkeman ihmisen - Bertien - todelliseen minään ja avaamaan vallan asettamat julmat ja armottomat rajat - lopulta kahden ihmisen ystävyydeksi.

Änkytykseensä ahdistunut Kuningas Yrjö VI saa Teemu Palosaaren tulkitsemana vaikuttavan uskottavan, hienon hahmon, jonka kehityskaaren änkytyksestä selviytyjäksi hän näyttelee hätkähdyttävän herkästi, eläytyneesti, liioittelematta, teeskentelemättä. Hänen sulkeutuneisuutensa avautuu Lionelin terapiaistunnoissa koskettavan aidosti ja hänen kuninkuuteensa kasvatetut kuorensa murskautuvat vähitellen terapiaistuntojen edetessä. Miesten tunteella ja järjellä, upealla dialogilla näyttelemät kohtaukset ovat täynnä yhteisnäyttelemisen kohtaus kohtaukselta kasvavaa ihmislämpöä, heräävää luottamusta toisiinsa - todellisen ystävyyden rakentamista. Tuloksena tästä kahden eri yhteiskunnallisella portaalla toimineen ihmisen kohtaamisesta ja vuosia jatkuneesta yhteistyöstä muuttui valta Englannin hovissa ja syntyi todellinen ystävyys kuninkaan ja hänen puheenopettajansa välille koko elämäksi.

 

NÄYTELMÄN 15 ROOLIA esitetään Lahden kaupunginteatterin kuudella vakinaisella näyttelijällä, kolmella teatterialansa erikoisammattilaisella, kahdella taitavalla avustajanäyttelijällä ja ääninäyttelijät myös neljällä oman teatterin ammattilaisilla - kahdella teatterinjohtajalla, yhdellä ohjaajalla ja yhdellä näyttelijällä. Tuskinpa moista näyttelijäkapasiteettia, laadukasta sellaista enää noin vain yhteen suureen näytelmään voidaan monessakaan suomalaisteatterissa kiinnittää. Taito löytää, valita ja käyttää juuri rooliin sopiva näyttelijä on taiteellisesti kunnianhimoisen teatterin ja huippuohjaajan tunnusmerkki.

Laura Huhtamaa näyttelee Kuningas Yrjö VI puolison (Yorkin herttuatar) valoisaksi, miehensä tueksi ja kannustajaksi. Hän valaa näytelmään sielukkuutta olemuksellaan, luottamuksellaan mieheensä. Huhtamaan herttuattaresta heijastuu lisäksi sopivan veikeää hauskuutta, uutta kokemusta hänen kohdatessaan Loguen tavallisen perheen arkisine väittelyineen.

Aki Raiskio luo varman, vanhan Yrjö V -kuninkaan hahmon, ikäänsä nähden ronskilla temperamentilla, uhkean äänimateriaalinsa voimalla, suurpiirteisen tarkoittavilla eleillä ja suorasukaisella puhetavalla, repliikkiensä terävällä ajattelulla - seuraajiensa tilannearviolla hän on selvästi yhä kiinni vallankahvassa. Hänellä on huoli myös sodan merkeistä, joita nouseva Saksan Hitlerin fasismi, Italian Mussolini ja Stalinin Venäjä pitävät englantilaisille vihollisuuksina yllä.

Canterburyn arkkipiispana, monarkkisen vallan kirkollisena vihkijänä ja siunaajana Jori Halttunen taitaa jumalaisen mahdin oveluuden kautta myös brittihovin moraalisena määräilijänä, salaa ja julkisesti. Hänen äärimmilleen ikiliero, laskelmoiva luonteensa on varmaan monissa kuningashoveissa tavanomaista hallintoa järkyttävää tai tukevaa valtiomahtia - taitavasti luonnosteltu, pieni näyttelijätyö.

Mikko Jurkka luo jo fyysisesti hahmollaan, sikarillaan Winston Churchilliä miltei imitoivan hahmon suurella kehomassalla, särkyneen voimakkaalla bassoäänellä ja vallan häikäilemättömällä suorapuheisuudella merkittävää historian tuntua todellisiin Englannin maailmanhistorian tapahtumiin. Jurkalla on taito sähköistää pienetkin kohtaukset - jälleen nautin.

Eerik Kuronen, hoviin kuin kiinni kasvaneena palvelijana ja Olli Paakkanen pääministeri Baldwinin roolihahmossa liittyvät hyvin hovin taustatapahtumiin kiinteästi.

Saara-Elina Partanen tuo esitykseen liikkeen ja tanssin uuden aikakauden järkytykseksi hoville Wallis Simpsonina kera Joni Leponiemen näyttelemän kruunusta luopuvan Walesin prinssi Davidin. Tanssien tämä englantilais-amerikkalainen hovietiketistä ja hallitsijakahleista riippumaton vapaa pari oli sopivan kärjistynyt hyvien tapojen murskaaja taitavilla tansseillaan pitkin linnan saleja liihotellessaan.

Krista Putkonen-Örn Lionelin vaimona näyttelee esitykseen lämmminhenkisen, railakkaan, arkisen puolisohahmon.

 

Kuninkaan%20puhwe%203a.jpg

Kuningas Yrjö VI ja puheenopettaja Lionel Logue

 

Kyn%C3%A4%20%C3%B6.jpg

David%20Seidler.jpg

David Seidler 1937 -

Kuninkaan puhe (The King's Speech) elokuvan käsikirjoittaja

 

Euroopassa riehuvasta sodasta ja kohtalokkaasta laivamatkasta Atlantin yli alkaa David Seidlerin lapsuusperheen elämän kovat koettelemukset jo 3-vuotiaana 1940. Pakomatkalle Englannista Atlantin yli lähteneistä laivoista Seidlerin perheen laiva oli ainoa kolmesta, joka selvisi saksalaisten U-veneiden torpedoilta. Tämä kauhumatka laukaisi pienessä Davidissa pahan änkytyksen, jota hän kantaa mukanaan yhä tänä päivänä.

Elokuvien käsikirjoittajana sittemmin hyvin menestynyt David Seidler lisäsi vuonna 2010 Kuninkaan puhe -elokuvansa dialogiin tuntemuksia änkytyksestä, jotka tuntuivat vaivanneen historiankirjoituksen mukaan myös Kuningas Yrjö VI puheita. Lapsena häntä änkytyksen lisäksi piinasivat tiukka isä, kielletty vasenkätisyys, pihtipolvien kivulias hoito, vanhempaa veljeä suosiva lastenhoitaja sekä pikkuveljen, prinssi Johnin ennenaikainen kuolema.

 

Artikkelin kuvat: Kuvakaappaus ohjelmalehdestä, Tommi Mattila, Tiina Hauta-aho, Lahen uutisia -toimitus

Arvio ensi-illasta 27.1. 2024

https://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/tuotannot/