Sommarboken.jpg

 

Pieni harvinainen esityskokonaisuus saa suomenkielisen kantaesityksensä Lahden kaupunginteatterissa. Tove Janssonin Kesäkirjasta tehty esityssovitus, ohjaajana Laura Jäntti, näyttelijöinä Eeva-Kirsti Komulainen ja Seija Pitkänen tuo Pipsa Longan sovituksen yhteistuotantona Kuopion ja Lahden kaupunginteattereihin.

 

 

Etukäteistutustumisena tarjoiltiin katsojille ohjaaja Laura Jäntin ja säveltäjä Markus Fageruddin esittely teoksen synnystä sekä pieni näyte tulevasta esityksestä.

 

Laura%20J%C3%A4ntti.jpg

Laura Jäntti esitteli näyttelijät kahdeksi jo kypsässä iässä hehkuvaksi frouvaksi, joiden tulkittavana on alle 7-vuotias Sofia ja hänen noin 70 vuotta vanhempi isoäitinsä. Tai oikeastaan he välittävät näiden kahden täysin eri ikäpolvessa elävän kirjan henkilön tunteet - lapsuuden vilpittömyyden ja sadun hohdon sekä ehdottoman rehellisyyden ja sitten vanhuuden vaivat, elämänkokemuksen viisauden ja Janssonin teksteille tyypillisen ihmisten välisen ystävyyden lämpimyyden herkimmillään, myös kuolemankokemuksen luonnollisuuden. Heidän monivuotinen kokemuspiirinsä on yhteinen kesä meren saaristossa. Meren ulkosaariston luonto on läsnä koko kesätarinan aina yllättävänä ja puhuttelevana osapuolena. Näistä kahdenkeskisistä keskusteluista rakentuu Kesäkirja-esitys.

 

Eeva-Kirsti%20Komulainen%20bb.jpg

 

Eeva-Kirsti Komulaisen 16.9.19 esityksen syntyhistoriasta kertomaa:

"Miltei kymmenen vuotta sitten olin ensikertaa lukenut tämän Janssonin teoksen ja olin lukukokemuksestani niin innoissani, että soitin ohjaaja Laura Jäntille, että tämä teos pitäisi tehdä näyttämölle. Sain myötämielisen ohjaajan hyväksynnän. Sitten meni vuosia ja viimein otin yhteyttä Pipsa Lonkaan, jonka kanssa olimme tehneet Janssonin tekstin Kaksi naista ja meri neljä vuotta sitten Lahden Eero-näyttämölle, ja hän innostui heti asiasta. Puolitoista vuotta sitten Pipsa Lonka olikin tehnyt sitten sovituksen Lilla Teaternille, jossa se esitettiin ja nyt kun uusi puhelinsoitto Laura Jäntille vielä vahvisti, että hän tulee ohjaamaan sen tänne, niin asiasta esitykseksi saakka sovittiin.

Esitys kertoo hyvin vanhan ja hyvin nuoren henkilön elämästä kesäsaarella. Siinä pieni tyttö Sofia ja hänen isoäitinsä viettävät kesää ulkosaaristossa. Siinä näillä kahdella ihmisellä on vahvasti ainutlaatuinen yhteys ja ymmärrys luontoon ja toisiinsa. Molemmilla on vahva oma tahto ja oma ymmärrys, uskallus riidellä ja taistella sekä pohtia ja sopia.

Kesäkirjassa on vahvasti läsnä vanheneminen ja luopuminen. Teksti vapauttaa sovinnaisuuksista pohtia elämää ja kuolemaa, sillä sen tunteet ja tuntemukset ovat niin lämpimän luonnollisia, täynnä omafilosofista pohdintaa kokemuksista ja havaintoja elämän monista yksityiskohdista - ja sen kieli niin nautittavan kutkuttavaa.

Tähän Kesäkirja-näytelmään liittyy vielä oman teatteriurani mielenkiintoinen yhteistyö Kuopion kaupunginteatterin kanssa, jonne olin tullut neljäkymmentä vuotta sitten nuorena näyttelijänä. Nyt teos esitetään myös siellä, ensin Lahdessa nyt keväällä ja sitten Kuopiossa syksyllä."

 

Seija%20Pitk%C3%A4nen.jpg

Seija Pitkänen

Näyttelijät kertoivat myös yhteistyöstään teoksen syntyyn - sen, että molemmat esittäjät ovat jo uransa loppupuolella, yli 40 vuotta sitten valmistuneet teatterikorkeakoulusta ja siellä jo syntyjään kuopiolastyttöinä tavanneet, olleet ammattinäyttämöllä koko ikänsä, mutta nyt ensikertaa näyttelevät samassa teoksessa. Molemmat ovat jo perillä vanhuuden monista vaivoista ja pienistä taatuista iloista omien läheistensä kautta. Molemmat myös muistavat oman lapsuutensa aina nostalgista hehkua ja vilpittömyyttä, koetuilla lapsen ehdottomuudella, järkevyydellä ja tunteilla.

 

Säveltäjä Markus Fageruddin ajatukset valmistuvasta teoksesta tuntuivat jälleen mielikuvituksellisen tuoreilta.

 

MARKUS%20fgerudd.jpg

 

Nykyisin teknisesti teatteritilassa on mahdollisuus saada ääni kuulumaan kaikkialla yhtäaikaa tai erikseen - niinpä vaikkapa lintuparven lentopyrähdyksen tai yhden linnun sirkutuksen voi aistia jollakin kohden katsomoa tai kuulla tuulen puhaltelevan katsomon läpi. Ikäänkuin äänimaailma uudenlaisena megahenkilönä keskustelisi tarinassa mukana. Mitään perinteisiä ääniefektejä teoksen läpisävelletty musiikki ei sisällä, vaan kaikki äänet soivat sävelissä tunnelmoiden - silti ketään saati näyttämöpuhetta häiritsemättä, vaan tarinassa dialogimaisesti sävelääninä keskustellen.

 

 

Miten tuo kirjan lukemisesta välittyvä kerronnan taika, tarinoiden voima ja luonnon suuri mahtavuus löytyvät näyttelijätyön voimin? Hieman oudoksuen tietenkin pohdimme tätä vieraannuttamisefektin toimivuutta, jossa esittäjät lukevat eeppiset paranteesitkin sanatarkasti. Ja sitäkin, että näyttelijät vuorottelevat pitkin esitystä näytellen vuorotellen pikku Sofian ja isoäidin hahmot.

 

Vuodesta 1972 Ruotsissa ja  Suomessa jo monen sukupolven ajan suosittu elämänfilosofisen viisas kirja maailmasta saa dramatisoidun ensi-iltansa Lahden Eero-näyttämöllä 16.1.2020.

 

 

Lue myös

 

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2014/07/taidetta-koko-elama

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/02/kaksi-naista-elaman-merella

 

https://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/produktio/244/kesakirja

 

Lis%C3%A4liite.jpg