Lahden kaupunki on sivistystoimeltaan laitosvoittoinen: kulttuuriveromarkoistamme valtaosa menee koululaitoksen, kaupunginorkesterin, kaupunginteatterin, kirjaston ja museon toimintojen ylläpitoon. Kulttuuritoimessa on pieni yksikkö kulttuuripäälliköineen ja ohjaajineen vastaamassa vapaaehtoisesta kulttuurista, ja kaupungin avustukset musiikkioppilaitostemme toiminnan ylläpitoon ovat merkittävät.
Yksityisten kulttuuriahertajien monivuotinen työ on kovin usein huomaamatonta: tekemistä, taustallaoloa, kannustamista, harjoittamista, ohjaamista, taloudellisia riskinottoja hurjien ideoiden toteuttamiseksi. Tunnustusta ei Lahden kaupunki tai muut viralliset instituutiot heille anomatta anna.
Huomionosoituksia ansioituneille lahtelaisille on muutama:
Lahti -seuran (jonka johdossa on vain ei -lahtelaissyntyisiä uuslahtelaisia) Vuoden lahtelainen, Etelä- Suomen Sanomien Aukusti-patsas (lehden oma valinta), Lahden kaupungin Lahti-mitali (päätös ainakin tänä vuonna tavalla, jossa perustelut eivät pitäneet paikkaansa) ja Lahden kaupunkikulttuuriseuran Vuoden kulttuuriteko -tunnustus.
Kulttuurin todellliset tekijät
Lahden kaupunkikulttuuriseura on perustettu vuonna 2001. Seura on kiinnostunut kaupunkielämän ilmiöistä yleensä ja aivan erityisesti lahtelaisesta elämänmenosta. Se poimii ja nimeää vuosittain joitakin kiinnostavia lahtelaisia ilmiöitä vuoden kaupunkikulttuuriteoiksi. Ensimmäiset kunniakirjat jaettiin vuonna 2003. Kulttuuritunnustuksen saaneille on yhtenä kriteerinä, että heidän tekojensa myönteinen vaikutus ylittää monin verroin sen äänen, jota he pitävät itsestään.
http://www.kaupunkikulttuuri.net/
Tuulikki Norrlin
Yksi ajan merkki on maan ainutlaatuisen Tarina –kirjakaupan tarina: tänään se on tullut parivuotisen tiensä päätökseen ja sulkee ovensa. Asiakkaat kun ostavat kirjansa suurten markettien sisäänheittohintojen perusteella maidon, lihan ja leivän yhteydessä.
Erikoiskirjakauppaan lahtelainen ei ole löytänyt. Kirjakaupan yhteydessä kuukausittain pidetyt monet kirjallisuusmatineat,
konsertit ja keskustelut eivät vetäneet lahtelaisia kuin kourallisen kerrallaan – ja taloudellisesti tuo toiminta ei tietenkään mitään tuota. Olisi siis oltava miljonääri voidakseen toteuttaa ja jatkaa Tarinan kaltaista, tuottamatonta, asiantuntevaa kirjallisuuden aarreaittaa.
Jos Tarinan omistavalle Tuulikki Norrlinille, kaiken aikansa ja kellonympärituntinsa uhranneelle kulttuurimesenaatille, oman idean lopettaminen on raskasta, niin raskasta se on lukemisesta kiinnostuneelle lahtelaisellekin, samoin monille pienkustantajille ja omakustanteille. Vain koko siis ratkaisee lahtelaisen kirjallisuusbisneksen.
Lasse Kantola
Lahden Tutkijoiden yö -tapahtumassa 25.9.2009 vieraili Galaxista saapuneita humanoideja (oikealla Lasse Kantola).
Lasse Kantola on yksi lahtelaisen esittävän taiteen, sanankäytön ikoneista. Hänen monivuotinen, innostava ja tasokas työnsä koulujen teatteriohjaajana, nuoriso-ohjaajien koulutuksensa monissa ammattikorkeakouluissa draaman ja ilmaisun parissa, monet televisio-ohjauksensa tv-taltiointien yhteydessä, lukuisat sympaattiset juontamistehtävänsä, lastenkonserttien kokonaisohjauksensa ja mukanaolonsa ryhmineen aina siellä, missä kulttuuri tuoksuu, ovat kaupungillemme ainutlaatuisen persoonallisia, puhuttelevia, hauskoja, korvaamattomia.
Yksi Lasse Kantolan monistakymmenistä ohjauksista tältä vuodelta: Lahden taidelauantaina suomalaisista perustaideteoksista kertova installaatio Lahden historiallisen museon pihalla
Tuija Kakko
Opetustehtävissään Lahden koululaitoksen äidinkielen opettajana Tuija Kakko toimi määrätietoisesti ja väsymättä äidinkielen monimuotoisen ilmaisun pedagogina. Hänen työnsä Lahden erilaisten runotapahtumien primus motorina, väsymättömänä ideoijana ja ahertajana jatkuu edelleen työuran jälkeenkin vahvana, idearikkaana ja uhrautuvana.
Alla Tuija Kakko Lanun aukiolla lukemassa runoa Lahden Runoviikolla 2009
Alli Kantola ja Anja Kuhalampi
Salpausselän kirjailijoiden tuoreehko, ahkera puheenjohtaja Alli Kantola ja sanataidekouluttaja Anja Kuhalampi ovat niinikään Lahden kaupunkikulttuuriseuran tunnustuksen ansainneet.
Kaikille edelläkuvatuille viidelle lahtelaiselle tänään - Kirjakauppa Tarinan päättäjäisissä - annetut vuoden kaupunkikulttuuriteko -tunnustukset nimettiin samalla tunnustuksiksi sanataiteelle. Onnittelumme!
Missä Lahti-kaupunki ?
Sanataiteen perusopetus antaa kielestä, kirjoittamisesta ja lukemisesta kiinnostuneille lapsille ja nuorille mahdollisuuden kehittää ja syventää kirjallista harrastustaan. Sanataiteen opetuksen tavoitteena on kielellisen ilmaisun ja mielikuvituksen rikastuttaminen. Kirjoittamisen ja kirjallisuudentuntemuksen avulla kehitetään ajattelutaitoja ja eläytymiskykyä, laajennetaan ilmaisuvaroja ja autetaan etsimään persoonallista ilmaisua ja vahvistetaan oppilaan identiteettiä.
Näin tekstittää maamme Opetushallitus AD 2009!
On outoa, ettei kaupungissamme ole yhtään tuon määritelmän täyttävää, valtionapuun oikeuttavaa, toimivaa sanataiteen ryhmää.
Uinuuko sivistystoimialamme tietämättömyyden makeassa unessa?
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.