Fellmanin%20pelto-normal.jpg

Vuosi 1918

 

 

 

Kun viikko sitten torstai-iltana Lahden museoiden järjestämä, vuoden 1918  tapahtumiin liittyvä kulttuuriluentosarja käynnistyi, runsas kuulijajoukko oli koostumukseltaan poikkeuksellista: enemmistö kuulijoista oli miehiä.

 

1448382.jpg 

 

1448383.jpg

Pieniä kameranvälähdyksiä Vuoden 1918 Lahden tapahtumiin liittyvän luentosarjan yleisöstä

 

Lahden kaupungin historiaan liittyy keskeisesti Hennalan varuskunta.

 

Hennala ja sen vuoden 1918  tapahtumat ovat myös osa koko Suomen kansalaissodan loppuselvittelyn surullisia historiansivuja suurine vankileireineeen ja teloituksineen.

 

 

 

 

 

 

Tunteeko Lahti menneisyytensä

 

1448385.jpg

Riitta Niskanen diaprojektorin valaistushämyssä

 

Yksi hyvä tapa puhua asiat selviksi ja halki on perehtyä niin virallisesti kirjoitettuun kuin todelliseenkin tapahtumien menneisyyteen.

 

Tämän halkipuhumisen  aloitti upeasti Lahden kaupungin museoiden luentosarja.

Lahden museon tutkija Riitta Niskasen mainiosta esitelmästä - Rakennukset, kuin sotilaan mahti ja voima - Hennalan varuskunnan rakentaminen - yritän muistinvaraisesti viestiä jotakin kuulemastani.

 

 

Punatauti, pilkkukuume, isorokko, lavantauti ja muut suolistosairaudet sekä tavanomaiset epidemiat

 

 

 

 

 

Jo Krimin sodan *(Venäjä vastaan Länsiliittoutuneet Englanti ja Ranska) vuosien 1853–1855 talvi paljasti julmalla tavalla puutteet liittoarmeijoiden huollossa, ja etenkin brittisotilaat saivat kärsiä loputtomia tuskia puutteellisen sairaanhoidon, vaatetuksen ja muonituksen takia. Länsiliittoutuman yli 60.000 kuolleesta taistelijasta runsas puolet kuoli tauteihin ja huonoon hygieniaan.

 

 

 

Euroopassa paneuduttiin miettimään sotilaiden oloja, majoitusta ja terveydenhuoltoa täysin uudella tavalla. Syntyi varuskunta-alueiden, sotilaskirurgian ja kenttäsairaaloiden uusi suunnittelukausi.  * Krimin sodan Suomea koskevat taistelut on nimetty historiassa Oolannin sodaksi.

 

 

 

 

Suurruhtinaskuntaan venäläisiä varuskuntia (1809 -1918)

 

Paljon ennen Ruotsi-Suomen aikaa varuskuntakaupungeiksi olivat muotoutuneet Hamina, Lappeenranta, Savonlinna sekä Hämeenlinna. Koko 1800 -luvun rakennettiin Suomeen pääasiassa puusta kasarmeja ja varuskuntia Venäjän puolustustarkoitusta varten: Helsinki (Katajanokka, Kaartinkaupunki), Mikkeli, Oulu ja Vaasa.

 

 Kun suomalaiset sotajoukot sortokauden yhteydessä 1901 lakkautettiin ja liitettiin osaksi Venäjän armeijaa, Venäjän keisarikunta tsaarin määräyksestä rakensi 1902–1915 Suomeen varuskuntia venäläisille joukoille.

 

Rannikko ja Helsinki-Pietari –rata

 

Venäjä oli hävinnyt Venäjä-Japanin (1904 -1905) sodassa suuren osan Itämeren laivastonsakin aluksia ja pyrki vahvistamaan rannikkopuolustustaan myös Suomenlahden pohjoispuolella rakennuttamalla kasarmeja sadan  kilometrin säteellä rannikosta.

Venäläisten tiilikasarmeja nousi muun muassa Tammisaareen (Dragsvik), Helsingin Santahaminaan sekä erityisesti Helsinki - Pietari rautatieyhteyden suojaamiseksi Lahteen, Riihimäelle, Kouvolaan ja Korialle. Myös vanhoja pataljoonien puukasarmeja täydennettiin tiilirakennuksilla.

 

Nuori ja lahjakas arkkitehti

Lahdessa toimi vuodet 1907-1910 yksi arkkitehti, jolla oli oma arkkitehtitoimistonsa kaupungissamme, ensimmäinen laatuaan. Hän oli tuottoisa ja käytetty arkkitehti. Alla muutama hänen suunnittelemistaan lahtelaisrakennuksista - kaikki tutustumisen arvoisia töitä ja pienen kävelymatkan päässä nähtävillä.

Kolmessa vuodessa tämä lahjakas arkkitehti jätti Lahteen suuren määrän tyylikästä arkkitehtuuria. Näistä harvinaista puujugend -tyyliä edustaa Lahden purjehdusseuralle vuonna 1910 valmistunut Myllysaaren paviljonki.

1448389.jpg

Ylläkuvatut Uno Alanco -työt ovat tänäänkin silmäinnautintoa.

Lahti -kaupunkiimme tiedetään saapuneen kolmen pietarilaiseverstin ryhmän tämän kaupunkimme tunnetun arkkitehdin, kolmekymppisen Uno Alancon puheille. Venäläiset pyysivät Alancoa suunnittelemaan ja toteuttamaan Hennalan kasarmialueen. Alanco kieltäytyi isänmaallisista syistä tekemästä töitä venäläisille: pian hän päätti lopettaa  arkkitehtityönsä Lahdessa ja muutti Pariisiin taidetta opiskelemaan. Hänestä tuli yksi kuuluisimpia suomalaisia kuvataiteilijoita, merkittävä taiteenopettaja, taidemaalariliiton perustaja, professori. Niin - ja 1900-luvun suomalaisuusaatteen mukaan nimensäkin hän suomensi.  Uuno Alanko on hänen signeerauksensa.

 

 

Työllistävä rakentaminen

 

1448388.jpg

 

Hennalan päävartio. Kuva kaupunginmuseon kokoelmista.

Näin varuskunta-alue sai pietarilaisen sotilasarkkitehtuurin - sama arkkitehtuuri toimi määräävänä tekijänä muidenkin varuskunta-alueiden toteutuksissa 1902 -17.                  ..

 

Lahden osalta Venäjän puolustuksen vahvistaminen tarkoitti sitä, että Venäjän keisarillisen hallituksen Pietarin sotilaspiirin viides sotilasrakennuskomissiooni osti uutta varuskuntaa varten 10. kesäkuuta 1910 maata Metsä-Hennalan tilan alueelta. Alue oli savimaata. Kasarmin peruskivi laskettiin juhlallisuuksin 8. lokakuuta 1911. Maapohja siunattiin pyhitetyllä vedellä rukouksin.

 

Tämä venäläinen - sotilaan mahtia ja voimaa ilmentävä - sotilasarkkitehtuuri asemakaavoineen myös toteutettiin tarkasti ja yksityiskohtaisesti: asemakaava suunniteltiin maastoon sopivaksi ja varuskunta-alueiden rakennuskanta sisälsi identtisesti eri tarpeisiin suunniteltuja rakennuksia varuskuntapaikasta riippumatta. Kirkko ja tsasouna, sairaalarakennus sekä sotilaiden perheiden asuinrakennukset olivat kasarmirakennusten lisäksi tärkeitä. Tiili valittiin rakennusmateriaaliksi hygieenisyytensä ja kestävyytensä vuoksi. Varuskunnan rakennusten miehistötilat, tuuletus, vesihuolto, sairaalarakennus, keittiörakennus sekä käymälätilat ja muu hygienia suunniteltiin ja toteutettiin pikkutarkan huolellisesti.

 

Mukkulan tiilitehdas

Von Hausenien omistaman Mukkulan kartanon alueella oli jo pitkään toiminut tiilitehdas. Kun pietarilainen sotilasarkkitehtuuri valitsi perusmateriaalikseen juuri punaisen tiilen, käynnistyivät Mukkulan tiilitehtaan työt todelliseen suurtuotantoonsa. Lähiseudun muutkin tiilitehtaat laajenivat (Herrala/Okeroinen/Oitti) ja toimittivat tiiliä Lahteen. Tiilet tuotiin junalla Hennalan seisakkeelle. Junavaunuista ne siirtyivät rakennuspaikalle mies mieheltä pitkässä jonossa heitellen.

 

Rakennusurakka oli niin mittava, että se työllisti vuosiksi 3000 rakentajaa. Kun Lahden väkiluku vuosisadan alussa oli vajaa 6000, voi vain arvailla, miten kaupungin asukasmäärä nopeasti kasvoi rakentajista ja heidän perheistään, lähikuntien ja työtä etsivien suomalaisten kiiruhtaessa rakennustehtäviin Lahden Hennalaan. Oma isänikin Nastolasta oli aikoinaan Mukkulan tiilitehtaalla tiilenlyöjänä.

 

Hennalan varuskunta täyttyi nopeasti rakentamisen edetessä venäläisistä, enimmillään  yli 7000 sotilaasta. Vallankumouksen tuoksinassa vuonna 1917, marraskuussa venäläisjoukot poistuivat Hennalasta. Alue ei ehtinyt täysin valmistua ennen vuoden 1918 tapahtumia.

 

Nykyisin nämä varuskunta-alueet ovat valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä, joista puolustusvoimien käytössä ovat vielä Lahti (Hennala), Riihimäki ja Santahamina. Hennala on aikakautensa parhaiten säilyneitä varuskunta-alueita

Kansalaissota jatkuu vieläkin

Suomen Punaisen Kaartin Lahden Rykmentti perustettiin Hennalassa 27. tammikuuta 1918.

 

Lahdesta käytiin taisteluita 19. huhtikuuta1. toukokuuta 1918. Hennalassa valta vaihtui kolme kertaa Lahden Rykmentin ja 3000 saksalaissotilaan muodostaman Osasto Brandensteinin kesken. 

 

 

 

 

 

 

 

 

1448391.jpg

Ohikulkijalle avautuva näkymä Hennalan yhdestä kasarmeista eilisenä, sumuisena kevätpäivänä

 

 

Puhumattomuus ja vaitiolo kansalaissodan tapahtumista on leimannut suomalaisia ja heidän yhteiseloaan. Punaisten  ja valkoisten jälkipolvet jatkavat edelleenkin tuota vaikenemisen ja keskinäisen puhumattomuuden perintöä, kantavat sen taakkaa: juhlivat ja muistelevat omissa piireissään tapahtumia. Kuinka kauan?

 

 

1448404.jpg1448403.jpg

 

Lahden punavankimuistomerkki Fellmanin puistossa sekä valkoisten joukkojen tunnus Mannerheim Rautatieaseman edessä realisoivat sijaintipaikoillaan kansalaissodan tapahtumia Lahdessa.

 

 

Omaa tietämystään Lahden menneisyydestä voi laajentaa Lahden historiallisen museon näyttelyssä Taistelu Lahdesta 1918 . Näyttely on avoinna 10.8.2008 saakka.

 

Näyttelyyn liittyvästä luentosarjasta on jäljellä

Torstai 10.4.2008
Vuoden 1918 kuvia Kansan Arkiston kokoelmissa
tutkija Marita Jalkanen, Kansan Arkisto

Torstai 17.4.2008
Lahden kartano ja kevät 1918
tutkija Marianne Koski, Lahden kaupunginmuseo

Torstai 24.4.2008
Vankien karkaamiset Hennalan vankileiriltä
amanuenssi Hannu Takala, Lahden kaupunginmuseo

Luennot  klo 17-18

www.lahdenmuseot.fi/main.php?id=8#historiallinen_museo

 

 

Lahden päättäjien menneisyyden arvostus  tänään

 

Lahden kaupungin päättäjät väheksyvät kaupunkimme menneisyyttä eivätkä tunne kaupunkimme juuria. Pitkäjänteinen ja tuloksellinen työnteko on päättäjillemme vierasta - projektit ja jatkuva muutos vain ovat tärkeitä, päämäärästä ei ole väliä kunnallispolitiikassamme. Papereissa puhutaan hienosti kaupungin strategiasta, mutta toimiva käytäntö on havaittavan lyhytnäköistä ja lyhytkestoista.

1448524.jpg

Lahden Teknisen toimen virastotalossa päätetään kaupunkimme kulttuurista ja kaupunkimme virallisesta menneisyydestä

Viimeisin esimerkki on Lahden teknisen toimen virastotalo Vesijärvenkadulla. Tuskin missään kaupungin omistamassa kiinteistössä on tehty muutaman vuoden sisään niin paljon muuttoja, väliseiniä rakennettu ja taas purettu, virastoja muutettu kerroksista toisiin, työntekijöiden toimipisteitä vaihdettu. Ja virastoja arvotettu, ylennetty toisia ja muserrettu toiset. Ja saatu menemään monia miljoonia seiniin. Pahinta on, että osaavimmat henkilöt ovat ymmärtäneet häipyä tästä öykkärisestä, menneisyyttänsä häpeävästä, kulttuuriköyhästä kaupungistamme.

Myös Lahden museon rakennuskulttuuriyksikkö on saanut häädön toimivine arkistoineen ja työskentelytiloineen.Tämä huippututkijain yhteisö tekee myös maakunnallista tutkimustyötä ja esittelee avoimesti kulttuurihistoriallisesti säilytettävää arvo-omaisuuttamme meille kaikille, valtakunnallisessa yhteistyössä museoviraston asiantuntijoiden kanssa.

Yksikön johtaja, syntyperäinen lahtelainen, tutkija, tohtori Riitta Niskanen sanoutui protestiksi irti tehtävästään pari viikkoa sitten.

Taas olemme yhden, korvaamattoman asiantuntijan verran itseämme ja menneisyyttämme  köyhempi kaupunki!