Suomenruotsalaisen pohjanmaalaisen Amerikkaan työn perässä emigrantiksi, kotiapulaiseksi muuttaneen Sally Salmisen kirjailijanura alkoi ryminällä, kun hän kolmekymppisenä voitti suuren kustantajan järjestämän pohjoismaisen romaanikilpailun ja julkaisi esikoisromaaninsa Katrina (1936). Katrina on arkielämää kuvaava teos, josta heti voiton jälkeen julkaistiin useita painoksia ja käännettiin parille kymmenelle kielelle. Tuon suomalaisittain merkittävän kirjallisuusmenestyksen arvo kuittaantui fennomaanisen kansanliikkeen jälkimainingeissa, jossa kaikki ruotsalaiset nimet suomennettiin - varsinkin vuonna 1935. Niinpä kansainväliseksi menestykseksi kohonneen Salmisen Katrina-romaanin suomentaminen annettiin professorille, joka kyllä kaiken suomensi, juhlarunot, laulujen sanat milloin millekin yhdistykselle tai kuululle henkilölle runoili - Aukusti Simojoen aikakauden suomennokselle on siis olennaista: kaikki kirjasuomeksi, muusta ei väliä. Siksi myös romaanin nimen hän ensimmäiseksi suomensi Katriinaksi.
Juha Hurme Volter Kilven Alastalonsalimaisen romaanikirjallisuuden, pohjalaisuuden ja merellisen maailman vallanpitäjien sekä käskyläisten suomalaispoeettana äkkäsi Sally Salmisen teokset. Tämä harvinainen suomenruotsalaisen naisen kiirjoittama Katrina sai uuden suomennoksen 2018. Vuosi sitten Tampereen Työväenteatteri teki romaanista suomenkielisen suurimuotoisen kansannäytelmäisen spektaakkelisen näytelmäteoksen. Musikaaleja Katrina-romaanin aihekokonaisuudesta on valmistettu moniakin ja niitä tulee ensi kesän tienoilla lisää - kaikki ruotsinkielisinä.
Suomalaista kulttuuria, sen kansallista kolmatta äidinkieltämme - ruotsia - teatterissa pitävät kunniakkaasti yllä mm. Svenska Teater Helsingissä, Åbo Svenska Teater, Wasa Teater sekä Helsingin Kaupunginteatterin LillaTeatern - ja niistä kolme viimeistä ovat syttyneet loistavaideaiseen yhteistyöhön tuottamalla ja esittämällä Kaisa Lundánin dramatisoiman ja Aili Järvelän säveltämän Katrinan. Teoksen ensi-ilta oli Lilla Teaternissa 31.1.2024.
Katrina-tarinan on hienoksi, monisävyiseksi, yhtä aikaa herkän kevyeksi ja syvyydeltään myrskyävän meren allegoriseksi, harvinaisen tyylikkääksi kokonaisuudeksi, vauhdikkaan hauskoiksi, liikuttaviksi, puhutteleviksi kohtauksiksi kirjoittanut Kaisa Lundán. Teksti on poikkeuksellisen luontevan, vapaan replikoinnin dialogiosumaista ja lauluosuuksissaan tavattoman kauniin runollista. Saamme olla kuin kevyesti tajunnanvirtaisessa Katrinan todellisessa elämässä ja menneisyydessä, sen pientä saaristossa elävää, sitkeää ihmistä ja perhettä repivissä suurissa murheissa ja yhteisvoimaa vahvistavissa vähäisissä iloissa. Teos on yhtä aikaa täynnä uskottavaa työtätekevän, lapsirikkaan ihmisen ja perheen leivänsyrjäistä, ankeaa ihmiselämää, työtä ja velvollisuutta ja sen arkisen aherruksen uuvutuksen vastapainoksi ihmismielen pettymykset purkavan ja palkitsevan rakkauden lämmön horjumatonta voimaa todistamassa.
Viides synnytys on menossa: (Tekijöiden oivallus synnytyksen kivuliaisuudesta.)
Emma Klingenbergin roolityö Katrina on kevään huipputeatteria Suomessa. Hänen eläytyvä, valoisa, rakkaudellinen henkilökuvansa on tarinan uhrautuvan, työtä raatavan, karun ulkosaaren, yksinäinen merimiehen vaimo, joka elää elämänsä lapsikatraineen, meren ja sen vaarojen sekä aikakauden puutteen, nälän ja köyhyyden maailmassa. Emma Klingenberg on täydellinen laulajatähti, jonka äänenväri on tavattoman kaunis. Katrina laulaa hänessä niin antaumuksella, että jo alkutahdeista lumoudumme seuraamaan hänen elämänsä vaiheita. Hänen näyttelijätaitonsa on suurta, jäljittelemätöntä luonnonlahjakkuutta, vaatimattomuus ja eläytyminen, voimakkaatkin reaktiot syntyvät näyttelijättären sielun sopukoista ja viestivät meille jokaiselle rakkaudesta voimana elää koko elämä.
Aili Järvelä taitaa sävelkielen dramaturgian koko skaalan. Se on täynnä raadollista realismia, mieltä liikuttavaa tunnetta, sydänsuruista myrskyistä merensuolaisen elämän, omenapuun kukkien aina läsnä olevaa rakastamisen ihaniin unelmointeihin saakka. Järvelän sävellyksen, Lundánin dialogin sekä Jakob Höglundin taiturillisen kokonaisohjauksen yhteismitallinen, raikkaan ilkikurinen, älykäs huumori elää silmää iskien pullisteleville talonpoikaiskapteeneille, pitäjien mahtimiehille ja pomottajille raskaan, loputtoman työnteon, saaristoasukkaan köyhyyden sitkeydenkin, merimiehen perheen aina odottavan yksinäisyyden maailmassa. Tekstin kohtaukset luovat henkilöille musiikin sävelkuluin, joskus vain parin, useimmiten monin kymmenin pikku nyanssein, soittimilla tunnistettavat ominaishahmot värittää kymmenet esityksen karikatyyrihahmot hämmentävällä tarkkanäköisyydellä. Luonnon äänien verrattoman yksinkertaiset äänipiirrot sekä kansanlaulumainen kauneus liikuttaa, kansanmusiikkinen keveys ja trilliset oktaavihyppy-hauskuttelut, narinat, koputukset tuovat tämän modernin sävelkielen taitavasti tähän päivään.
Aili Järvelä, Emma Klingenberg, Ulriikka Heikinheimo, Senni Valtonen
Aili Järvelä, Ulriikka Heikinheimo ja Senni Valtonen kansanmusiikista ja kansanperinteestä kumpuavina muusikkoina soittavat orkesterina teoksen genren aivan hämmästyttävällä soitinosaamisella. Viulut, puupuhaltimet, sähköpiano, kanteleet, kymmenet lyömäsoittimet, haitari, harmoni ja rumputasojen liuta tai vakkapa puukappaleet, lavastepaalut, jopa ihmisen iho saavat aikaan äänimaailman, hurmaavan viehättävän, monivärisen orkestraalisen tunnelmien kirjon. Samalla nämä tähtimuusikot laulavat ja väliin tanssivat, rooliosia vaihdellen, triona tai kvartettina, yksin ja kaksin koko musikaalin libreton. Ja mikä ihmeellisintä näyttelevät koko esityksen tunnelmat, kohtausten nousut ja laskut, ohjaajan nerokkaiden ratkaisujen mukaisesti, hallitusti kuin sormiaan napsautellen, moniksi eri roolitöiksi äkkiä itsensä loihtien - laulavat kaikki niin omaperäisesti, sävelpuhtaasti, jopa eri rooleihinsa sävelalansa ja eläytymishetkensä muunnellen.
Heini Maarasen hurjat mittakaavat ovat lavastuksen silmänkääntömagiaa. Vain isännillä ja herroilla on suuret saappaat tallata ympäri maita mantuja, palkollisten asumuksiakin. Tai miten syntyy rotta ihan tuosta vain, entäpä kaikki lavastuksen interiöörit, pelkillä näiden neljän näyttelijän voimilla suomalaisesta puusta ja puuelementeistä muunnellen tai pienoiskoossa veneinä, taloina, perheiden ja tarinan saaren ihmisinä. Teatterisavukin elementtinä saa monikäyttöisen tarkoituksensa - milloin usvana, milloin taas merenmyrskyjen sisäänsä tempaisseena haaksirikkoisena ihmisparina, saati Katrinan loppukohtauksen puhuttelevan herkkänä taivasnäkynä.
Vaatteet (Samu-Jussi Koski) löytävät myös lähtökohtansa saaristolaisuusasujaimiston asusteista niin rikkaan kuin köyhänkin, mutta teatterilliselta tyylillään ja käyttömuodoillaan modernin teatterin taitavasti muunneltuna kekseliäisyytenä.
KATRINA on valloittavaa nykyteatteria, uusmuotoinen suomalainen musikaali kymmeniin vuosiin. Se on luotu täyden sinfoniaorkesterin ja säveltäjän detaljirikkaudella, taitavan dramaturgian ja ohjauksen mielikuvilla, korkeatasoisten musiikkiammattilaisten inspirointimestaruudella ja vallattoman taidokkaan, sympaattisen näyttelijätyön voimalla sytyttäväksi, raikkaaksi ja koskettavaksi musiikkiteatteritapaukseksi.
KATRINA
Katrina-musikaali
Rakkaus houkuttelee nuoren Katrinan muuttamaan kotiseudultaan Pohjanmaalta Ahvenanmaalle merimiehen vaimoksi. Vaikka hänet jätetään yksin pitämään taloa ja suurta perhettään, elämä koettelee, hän onnistuu kerta toisensa selättämään vaikeudet ja voittamaan itsensä. Katrinan ylpeys ja oikeudenmukaisuus luovat pohjan, jolta hän ponnistaa haastaessaan yhteiskunnan normeja ja naisen roolia.
Katrina on klassikkoromaani, joka ilmestyessään vuonna 1936 teki kirjailijastaan Sally Salmisesta maailmankuulun. Kirjaa pidettiin vallankumouksellisena ja se käännettiin yli kahdellekymmenelle kielelle. Kaisa Lundánin dramatisointi ja Aili Järvelän uusi sävellys herättävät Katrinan koskettavan tarinan uudelleen eloon.
Ulriikka Heikinheimo, Aili Järvelä ja Senni Valtonen sekä näyttelijä Emma Klingenberg laulavat Katrinan sydäntä raastavan tarinan, jonka sanoma on ajankohtainen vielä tänäkin päivänä.
Kirjailija Sally Salminen, dramatisointi Kaisa Lundán, sävellys ja sovitus Aili Järvelä, ohjaus Jakob Höglund, lavastus ja tarpeiston suunnittelu Heini Maaranen, pukusuunnittelu Samu-Jussi Koski, valosuunnittelu Tobias Lönnquist, äänisuunnittelu Antero Mansikka, naamioinnin suunnittelu Pia Kähkönen, dramaturgi Henna Piirto.
Esityskuvat: Cata Portin
Katrina, ensi-ilta 31.1.2024 Lilla Teatern, Yrjönkatu 30, 00100 Helsinki
Ensi-illan aikaan liput tulevat myyntiin Turussa Åbo Svenska Teaterissa ja Vaasassa Wasa Teaterissa keväällä 2025 esitettäviin esityksiin.
Ruotsinkielisen esityksen kääntämiseksi suomeksi oli Lilla Teaternissa tarjolla maksutta kännykän kokoinen laite, josta katsoja saattoi seurata näytelmätekstiä suomeksi. Keksintö toimi totuttelun jälkeen erinomaisesti !
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.