Lahtelainen viron kieltä ja kulttuuria harrastava ryhmä teki viime viikonvaihteessa seitsenhenkisen junamatkan Lappeenrannan Taidemuseoon virolaisen taidemaalari Evald Okasin harvinaiseen, hänen, sukunsa ja perheyhteisönsä jälkipolven taiteen laajaan ja taatusti voimauttavaan taidenäyttelyyn.

Voidaan puhua jo Viron Okas-suvun taiteen dynastiasta: Okasin, hänen tyttäriensä, vävyjen ja tyttärien tyttöjen taiteesta, joka näyttelyssä antoi harvinaisen läpileikkauksen seitsemänkymmenen vuoden takaa aina tämän päivän modernin maalaustaiteen, lasitaiteen ja grafiikan merkittävimpiin virolaistaiteilijoihin ja heidän taiteeseensa.

 

 

Näin laajaa, monipuolisen tyylirikasta, huippulaadukasta ja vaikuttavaa näyttelyä Suomen sukulaiskansan taiteilijasuvusta pääkaupunkimme ulkopuolella tuskin koskaan ennen on koettu. Lappeenrannan Taidemuseon avarat ja kookkaat monihalliset näyttelytilat ovat nyt harvinaista, hyvin ripustettua ja pohdittua taidetta .mille tahansa taidemuseolle tai gallerialle Euroopassa ja meille taideyleisölle.

 

  

Evald Okas                                                              valokuva  ja omakuva

Evald Okasin (1915-2011) monipuolista taiteilijataivalta, hänen piirroksiaan, grafiikkaansa, maalauksiaan sekä taiteellisen työnsä suhdetta vallinneeseen valtiolliseen tilanteeseen voi lukea museon seinällä olevasta perusteellisesta seinälehdestä.

Okasin valmistuttua vuonna 1940 korkeakoulusta taidemaalariksi hänen tiensä Viron Valtion Taideinstituutissa ja neuvostoajan monenlaisissa konjunktuurisissa vaiheissa huipentui SSR:n valtion instituutin professoriksi 1954  ja viimein akateemikoksi. Okas oli Neuvosto-Viron korkeimman neuvoston jäsen vuosina 1963-1983. Neuvostoliiton akatemian akateemikon arvonimi avasi hänelle poikkeuksellisen lukuisia ulkomaanmatkoja vuosina, jolloin valtionrajat oli suljettu tavalliselta kansalaiselta: 1960-luvun matkat Japaniin, Intiaan, USA:han, Kanadaan, Italiaan, Kreikkaan ja muihin Euroopan maihin olivat hänelle ja hänen taiteelliselle työlleen merkittäviä ajanjaksoja.

 

Näyttelijän muotokuva

Evald Okas on yksi Viron monipuolisimmista taiteilijoista. Hän osasi luovia valtiokoneiston likvidointitaipumusten läpi taiteensa ja taiteilijakutsumuksensa avulla. Hänen töitään on kaikissa merkittävissä Viron taidemuseoissa, julkisissa tiloissa, valtion edustustiloissa sekä yksityiskodeissa Virossa ja ympäri Eurooppaa. Vasta nyt saatoin tajuta, että usein näkemäni Estonia Teatterin lähes 100-neliöinen kattomaalaus on hänen ja Elmar Kitsin sekä Richard Sakritsin munatemperatekniikalla vuonna 1947 maalattu yhteistyö - yhä häikäisevä kauneus.

 

 Mahtran sota

Yksi Viron maalaustaiteen monista merkkiteoksista on Evald Okasin maalama taulu Mahtran sota - vuodelta 1958. Viron Mahtrassa ja muissa Harjun alueen kartanoissa syntyi vuonna 1858 talonpoikaiskapina, jossa talonpojilla oli vain seipäät aseina oikeuksiaan puolustamassa - teos maalattiin Mahtran sodan 100-vuotispäivän kunniaksi. Okasin teoksesta näkee valtavan ihmisten kiihkon, sisäisen oikeudentunnon ja yhteisvoiman täyttämät kasvot ja tunnelmatäyden omankädenoikeuden välttämättömyyden ja raivon.

 

Kierreltyäni monikymmenisten suurten ja vain toisinaan pienikokoisten Okasin teosten tunnelmissa tajusin hänen maailmantuntemuksensa ympäri maapallon tehneen hänestä klassikon, modernin, konstruktiivisen taiteilijan, jonka teokset ovat äärimmäisen ajankohtaisia ja tilittäviä tänäänkin kuvittamaan Eestin ja koko yhteiskuntamme sielunmaisemaa.

 

Alastonmaalaus on yksi Okasin suurista teemoista, niitä on tässäkin näyttelyssä esillä runsaasti upean kookkaina ja punaista väriä sykkivinä. Evald Okas rakasti kuvata taiteellisia kohtauksia teatterista ja musiikista sekä myös muuntuvia, arkkitehtuuri-, teollisuus- ja kaupunkiteemoja.

 

Mallisommitelma vuodelta 1990

Okas maalasi 1970-luvulta lähtien aistillisia alastonkuvia ja kirkkaanvärisiä teatterihahmosommitelmia. Hän toi grafiikkaan virolaisen maalausperinteen ja aistillis-eroottisen lähestymistavan nykyajan naiseen esittäen sekä eksoottisia naisartisteja kaukaisista maista tai avoimesti eroottisia naisimprovisaatioita ja kuvitelmia.

 

Kaksi erilaista nuoruutta

Hänen naishahmoissaan on myös usein ihmiskohtaloita esittävää puhuttelevaa sanomaa, hänen viivansa herkkyys ja teho on huipuillaan hiushienon herkkää, hänen vedostaiteensa on pelkistettyä, suuren taiteilijapersoonan ilmaisua.

 

Lappeenrannan Taidemuseon toisessa, suuren aulan erottavassa osassa on Evald Okasin jälkipolven taiteen vuoro ihastuttaa meitä vielä modernimmalla, pelkistetymmällä ja moneen suuntaan kokeilevalla kokonaisuudella.

Taidemaalariksi syntynyt on myös Evald Okasin vanhin tytär Mari Roosvalt (1945),  jonka olemme useammankin kerran saaneet tavata Tallinnan näyttelyissä, samoin hänen miehensä Uno Roosvaltin kohtaamiset näyttelyissä ja taiteilijapariskunnan kotona, jopa heidän ainutlaatuisen laajaan puutarhaansa tutustua.

Valo

Hämmästyttävän voimakkaat tyylilajit, tekniikat ja aiheet ovat Mari Roosvaltille tyypillistä. Muutaman vuoden välein hänen töitään kokiessa, ei voi arvata kenen työstä on kysymys.

Luontoaiheet, kukat ja viimeisimmäksi kookkaat kollaasit kaupunkien ja eri historiallisten aikakausien tunnelmista ovat kypsää, komeaa taidetta.

Haapsalu

Töitä hallitsee myös suuri koko ja väriskaalan rajattomuus sekä ennen muuta omaperäisen tarkka ja yhtä aikaa fantasiaa luova tekniikka ja ilmaisu. Mari Roosvalt on kokeilunhaluinen, aina uusiin taiteen suuntiin heittäytyvä tekijä, joka on tehnyt teoksiaan useilla eri tekniikoilla ja tyyleillä. 1990-luvun lopulta saakka hän on keskittynyt kollaasin eri mahdollisuuksiin sekä tekniikkana että sommitteluperiaatteena yhdistäen niihin öljy-, akryyli- ja akvarellivärejä.

 

Näyttelyssä Mari Roosvaltin puolison Uno Roosvaltin (1941) esillä olevat monumentaaliset piirustukset ja grafiikan aiheet ovat usein eri maiden luonnon tai perinnerakennusten, kalliomaisemien aiheisiin kytkeytyneitä: aikakauden tai poikkeuksellisen luontokokemuksen verhon modernilla tavalla ne yhteen sulkien.

Norjan kalliot

Eräänlainen kiehtova yksityiskohtia tyylittelevä monistaminen on Uno Roosvaltin kynän ja siveltimen täysin omatyylinen menetelmä, esimerkkinä Viron, Suomen, Islannin, Skotlannin ja Norjan luonnosta tuo tekniikka saa omaperäiset teokset puhuttelemaan meitä luonnonvoimaisen väkevästi. Mari ja Uno Roosvalt ovat pitkään olleet virolaisen kuvataiteen tukijalkoja toimiessaan eri tehtävissä Viron taideakatemiassa ja taiteilijajärjestöissä.

 

Evald Okasin nuorempi tytär Kai Koppel (1952) on kuulunut jo pitkään Viron tunnetuimpiin lasitaiteilijoihin. Hänen teoksensa ovat syntyneet jo 1980-luvulta lähtien kuumalasin lasinpuhallustekniikalla, missä lasinpuhallus tapahtuu ilman sabluunoita.

Rauha

Kaikki Kai Koppelin työt ovat siis valmistuessaan täysin uniikkeja niin muodoltaan kuin usein hänen käyttämänsä sattuman tuottamalta väritykseltäänkin.

Tallinnan Vanhassa kaupungissa Katariina käik -käytävällä on hänen 2000-luvun alussa perustamansa työpajastudio sulatusuuneineen ja myymälöineen yleisölle toimivana, avoinna ja koettavana.

 

 

Kai Koppelin nuorempi tytär Mara Ljutjuk (1978) on tämän näyttelyn oma mielitaiteilijani, hurmaava, uuden tulevaisuuden ja puhuttelevan taiteen taidemaalari. Hänen maalauksensa ovat suuria, ajatukseltaan jokaista katsojaa koskettavia - kuin kanssamme keskustelevia.

Hän edustaa Okasin suvussa suvun taiteilijoiden jatkumista aikakautemme persoonallisen maalaustaiteen ihmismieltä pohtiviin ja filosofisiin ajatuskokonaisuuksiin suuntautuneisiin teosten aiheisiin, niitä tulkiten selkeän teemallisin maalauksin.

Pidetty

Maalaukseen Pidetty Mara Ljutluk laittaa lämpöä ja hellyyttä, joka kumpuaa henkilöstä, joka rakastaa lasta.

 

Läpikäynyt

Mara Ljutjuk ei maalauksillaan yritä maalata jotain kauniimpaa tai rumempaa. Kaikki on niin kuin hän sen näkee. Onko se uudenlaista kauan kaivattua rehellistä, ihmisen sisäistä realismia?

 

 

Evald Okasin poika Jüri Okas (1950) on arkkitehti, installaatiotaiteilija ja taidegraafikko, mutta ei ole tällä kertaa mukana näyttelyssä.

Kai Koppelin vanhempi tytär Üla Koppel (1976) on myös arkkitehti ja hän on toiminut tämän Lappeenrannan Taidemuseon Taiteen voima -näyttelyn näyttelysuunnittelijana.

 

 

Evald Okasin (1915-2011) museon kesänäyttely valottaa keskeisen 2. kerroksensa ja porraskäytävän osalta Okasin monipuolista taiteilijataivalta, hänen piirroksiaan, grafiikkaansa, maalauksiaan sekä taiteellisen työnsä suhdetta vallinneeseen valtiolliseen tilanteeseen. Okas-museo perustettiin Haapsaluun v. 2003 Evald Okasin hankittua museota varten kiinteistön keskeltä kaupunkia.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2018/06/lahtelaisten-eesti-klubin-kymmenes-kevatmatka

 

Juuri vähän ennen Viron uutta itsenäistymistä ja Neuvostoliiton hajoamaista vuonna 1991 Lahden lasten kuvataideoppilaitoksella ja Viron Tallinna laste kunstikoolilla syntyi taideopettajiensa yhteyksiä ja mahdollisuus vierailla Lahdessa ja Tallinnassa. Molempien koulujen opettajat perheineen kävivät toistensa vieraina (tosin suurin tullitarkastuksin, perusteellisin vierailuanomuksin ja hankalin viranomaisjärjestelyin ne urheasti järjestellen). Myös vieraiden majoittaminen omiin koteihin Lahdessa ja Tallinnassa hoidettiin. Täällä Lahdessa myös järjestettin Mariankadun silloisessa taidetilassa Tallinna kunstikoolin opettajataiteilijoiden ensimmäinen länteen pystytetty näyttely molempien taidekoulujen rehtoreiden organisoimana ja lasten perheiden aktiivisten vanhempien talkootyöllä - taidemaalareille, graafikoille ja keramiikkataiteilijoille heidän töidensä näyttely.