Lahtelaissyntyisen ja Lahden taideoppilaitoksessa kolmekymmentä vuotta opettaneen taidemaalari Ritva Leinosen pastelli-liitutyö

http://tarmon.vuodatus.net/blog/1515480/mestarisnaisen-hieno-nayttely/

 
Artikkelin kuvamateriaali on Alma Median Vuodatusjärjestelmässä  tapahtuneen kaatumisen ja kuvien häviämisen vuoksi konstruoitu uudelleen, mutta pystytty palauttamaan vain kolmasosakokoon alkuperäisestä.

Lahden ammattikorkeakoulun koulutuslaiva on purjehtimassa karikoille, joilta voisi välttyä katselemalla tervein silmin todellisuutta. Todellisuutta tosin voi tarkastella sekä laajalla kokonaisvaltaisella näköalaperspektiivillä objektiivisesti tai sitten - niin kuin Lahdessa valitettavasti jälleen - suppeasti yksipuolisen pienisieluisesti omasta insinöörin neulansilmäreiästä asiaa tiiraillen.

Minulla ei ole insinöörejä vastaan sinänsä mitään, tunnen Lahdessa henkilökohtaisesti heitä tusinan verran ja muutaman kanssa olen yhteydessä usein ja monissakin asioissa. Hämmästelen vain sitä, että juuri vain joillakin valituilla insinööreillä olisi kompetenssia ymmärtää, mitä on kuvataide tai esittävän musiikin ja instrumenttimusiikin opiskelu, sekä päättää kaupungissamme niiden opiskelemisesta ja olemassaolosta.

Suomen kansainvälisesti menestyneimmän elokuvan ohjaaja Kari Juusonen on valmistunut Lahden Muotoiluinstituutin Elokuvalinjalta, jonka Päijät-Hämeen koulutuskonserni tänä vuonna lakkautti.

Yhdelle karikolle Lahden ammattikorkeakoulussa on jo karautettu typerästi ja lujaa Lahden maine lommouttaen. Muotoiluinstituutin Elokuvalinjan lopettaminen on kaupungin kulttuurifiasko, joka on kiireimmiten korjattava.

http://tarmon.vuodatus.net/blog/2790963/lahden-elokuvakoulutus/

 

Suomen korkeakoulutetut työttömät

Kun valtakunnallista korkeakoulutettujen eri ammattien työllisyystilannetta tarkastelee viimeisen vuoden perusteella, lentää selälleen Lahden ammattikorkeakoulun ja sen sateenvarjo-ohjurin Päijät-Hämeen koulutuskonsernin supistusehdotuksiin liittyvästä täydellisestä tietämättömyydestä. Kun lasketaan mukaan yliopistollinen koulutus ja ammattikorkeakoulutasoinen koulutus, maassamme oli vajaa vuosi sitten työttömiä korkeakoulukoulutettuja:

-Tekniikan alalta ( insinöörejä+diplomi-insinöörejä) yli 5000

-Kaupalliselta alalta (ekonomeja, tradenomeja ja kauppatieteilijöitä) noin 4000

-Humanisteja noin 3600

-Yhteiskuntatieteilijöitä 460

-Filosofeja 200

**

Lahtelaisesta kulttuurialan koulutuksesta Lahden ammattikorkeakoulussa on tänä vuonna 827**' koulutuspaikkaa (valtaosa Muotoiluinstituutin opiskelupaikkoja).

Tiedämme ja opetusministeriökin tietää, että yksin Musiikinlaitoksen koulutuksesta valmistuneiden työllisyysprosentti on reilusti yli 90 ja kuvataidekoulutuksesta valmistuneiden työllisyys runsaasti yli 80 prosentin.

Suomen valtio ja koulutusasioista vastaava opetusministeri on kiinnostunut näistä työttömyysluvuista koulutuspaikkoja pohtiessaan, samoin työministeri, sillä  työttömyyskorvaukset maksetaan valtion verovaroista. Lahden ammattikorkeakoulun hallintoa työllisyysasia ei tunnu kiinnostavan.

  

 

 

Lahdessa koulutetaan aloille, joissa on suurin työttömyys

Tämä artikkeli keskittyy Lahden ammattikorkeakoulun päivänpolttaviin koulutusasioihin. Otettakoon sen koulutustarjonta todelliseen syyniin.

 

Miksi Lahdessa kuluvana vuonna juuri tekniikan alalla koulutetaan lisää 1076*** insinööriä, siis ammatteihin, joiden työttömyysluvut ovat maan korkeimmat.

Vastaus: nykyinen Lahden ammattikorkeakoulun rehtori ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimitusjohtaja ovat insinöörejä. Ammattikorkeakoulun hallinnon toinen opettajaedustaja on insinööri ja henkilökunnan edustaja on insinööri. Oppilaskunnan edustajat taas ovat kaupallisen koulutuksen opiskelijoita ( joille on 765 opiskelupaikkaa.****). Ei siis ihme, ettei insinöörikoulutusta tai kaupallista koulutusta supisteta.

Näin Lahden ammattikorkeakoulun hallinto toimii henkilökuntansa osalta täysin itseriittoisesti: henkilökunnasta on edustettuina vain alat, joilla on suuri oppilasmäärä ja suurin valtakunnallinen työttömyys.

 

Lahden ammattikorkeakoulun asioista päättävä hallitus:

Puheenjohtaja

Risto Ilomäki, rehtori

Lahden ammattikorkeakoulun johdon edustajat

Helena Karento, vararehtori
(varajäsen Juhani Nieminen, vararehtori)
Päivi Starckjohann, johtaja
(varajäsen Ulla Weijo, johtaja)

Opettajien edustajat

Rami Kivilahti, lehtori
(varajäsen Leena Haapola, lehtori)
Kari Lohko, lehtori
(varajäsen Helena Sillanpää, lehtori)

Muun henkilöstön edustaja

Neea Similä, harjoitteluinsinööri
(varajäsen Sanna Laitinen, johdon sihteeri)

Opiskelijoiden edustajat

Marianna Rantanen, opiskelija
(varajäsen Juha Lumme, opiskelija)
Sara Etola, opiskelija
(varajäsen Ayla Dincay, opiskelija)

Elinkeino- ja muun työelämän edustajat

Jukka Anttonen, toimitusjohtaja, Isku Invest Oy
(varajäsen Juhani Saario, toimitusjohtaja, Lahden Autokori Oy)
Erkki Karppanen, toimitusjohtaja, LAKES - Lahden alueen kehittämisyhtiö Oy
(varajäsen Lauri Ylöstalo, toimitusjohtaja, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy)
Eija Koskinen, henkilöstöjohtaja, L-Fashion Group (9.5.2011 alkaen)
(varajäsen Taina Ahlroth, DI) 

Hämmästelen, että ylläolevasta elinkeino- ja muun työelämän edustajien luettelosta puuttuvat tyystin musiikin ja kuvataiteen ammattiedustajat, vaikka Lahden alueella on mm. kaksi suurta musiikkikasvatusta antavaa musiikkioppilaitosta*~*, Kaupunginteatteri, suuri ja kuuluisa Sinfonia Lahti sekä lukuisia orkestereita ja yksittäisiä musiikkitaiteilijoita - kuvataiteissa Taidemuseo, toistakymmentä erittäin toimivaa galleriayritystä sekä maan johtava Pyhäniemen kartanon kuvataidenäyttelykokonaisuus. Muutenkin luettelo on puutteellinen, sillä osa siinä mainituista henkilöistä ei enää asu ja vaikuta Lahden alueella tai luettelossa mainituissa tehtävissä.

*~* Lahden Musiikkioppilaitos: päätoimista henkilökuntaa 27/ oppilaita n.700 ja Lahden Konservatorio:päätoimista henkilökuntaa 43/oppilaita n. 1000

http://www.lamk.fi/esittely/organisaatio/hallitus.html

http://tarmon.vuodatus.net/blog/3102342/avoin-kirje-12-12-2011/



 

 Käynti opetusministerin luona

 

 

Ohessa pieni yhteenveto Lahden ammattikorkeakoulun koulutuksesta huoltakantavan delegaation käynnistä kolmisen viikkoa sitten opetusministeri Jukka Gustafssonin luona: ministerille esitettiin kaikkien kulttuurikoulutusmuotojen säilyttämistä.

"Jäi sellainen kuva, että opetusministeri on suopea ja ymmärtäväinen Lahden ehdotuksille. Eihän hän voinut siinä mitään päättää. Päätäntävalta on siirtynyt tämän käynnin seurauksena Lahden ammattikorkeakoulun sekä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin johdolle. Pelottaa etukäteen näiden tahojen ymmärrys ns. luoviin aloihin, joiden merkitystä korostetaan hallitusohjelmassakin".

 

 

Lahden ammattikorkeakoulun Musiikinlaitoksen esittävän musiikinopetuksen saavutus, yksi sen suurtöistä, oli Mozartin Figaro-oopperan esitys tämän vuoden keväältä (2011).

 

Ei opetus- ja kulttuuriministeriö halua määrätä, mitä koulutusta Lahdessa supistetaan

Meille lahtelaisille tarjoillaan paikallismedioissa totena sitä, että Opetus- ja kulttuuriministeriö määräisi, mikä koulutus esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulussa lopetetaan, mitä supistetaan ja mitä laajennetaan. Olen ollut kahdenkeskisessä yhteydessä  opetusministerin pakeilla käyneen lahtelaislähetystön lahtelaiskansanedustajaan, opetusministeriön ammattikorkeakoulutuksen koulutusraporttien laatijaan sekä kulttuuriministeriin. Pötyä puhuvat lahtelaiset ammattikorkeakoulutuksesta vastaavat virkamiehet. Täällä Lahdessa on päätösvalta koulutuksen osalta niin supistuksissa kuin laajennuksissakin.

 

Lahden ammattikorkeakoulun hallitukselle valmistelee esitykset kaksi lahtelaisjärjestelmän ylintä virkamiestä,  ammattikorkeakoulun rehtori ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimitusjohtaja. Nyt he esittävät perustelematta mm. seuraavien kulttuurialan koulutuspaikkojen lakkauttamista:  

1)Esittävän musiikin, instrumenttiopetuksen ja varhaisiän musiikkikasvatuksen koulutus lakkautetaan  (20 aloituspaikkaa).

Kun juuri näiden esittävän musiikinkoulutusten avulla saadaan valmiudet ja taidot suuntautua musiikkiammatteihin sekä myöhemmin myös musiikkiteatterityöhön (jonka he esittävät säilytettäväksi) ja koulutukset ovat erittäin merkittävässä symbioosisessa yhteistyössä musiikin ammattilaisen monipuolisessa koulutuksessa, esitys tuntuu suorastaan ala-arvoiselta, maakunnalliselta musiikkikoulutuksen alasajolta, farssilta  ja hämmästyttävän asiantuntemattomalta supistamisehdotukselta.

 2)Kuvataiteen koulutusohjelma lakkautetaan (12 aloituspaikkaa).

Tämä esitys on suorastaan valtakunnallista pilkantekoa, taiteen täydellistä aliarvioimista. Siksi pieni kertauskuvaus asiasta:

 

Lahden kuvataideopetuksen juuria

 

Taideinstituutti aloitti toimintansa 2.1.1971 Lahden taideoppilaitoksena. Professori Antti Hassin osuus sen synnyssä ja johtamisessa oli ratkaiseva. Tuolloin Lahden kaupungin omistamassa koulussa toimi rinnakkain taideteollisuuden ja kuvataiteen linjat. Myöhemmin taideteollisesta koulutuksesta vastaavat osastot siirtyivät valtion omistukseen ja Lahden taideinstituutti jäi edelleen Lahden kaupungille. Nykyisin Lahden taideinstituutti ja Muotoiluinstituutti ovat Lahden ammattikorkeakoulun osia. Taideinstituutti vastaa tärkeältä osaltaan maamme kuvataiteilijoiden perus- ja jatkokoulutuksesta.

 

 

 

 

Outi Kirves 

Yksi suomalaisen kuvataiteen ja kuvataidekoulutuksen ykkösnimistä on taidemaalari-graafikko Outi Kirves. Hän on opiskellut kuvataiteilijaksi Lahden taideinstituutissa ja nykyisin opettaa siellä.

Aaro Matinlaurin tämänvuotisen näyttelyn kasvotutkielma

Aaro Matinlauri tunnetaan monipuolisena taiteilijana sekä muotokuvamaalauksen mestarina Suomessa. Parhaillaan hän työstää Lahden kaupungin tilaamaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajan muotokuvaa. Matinlauri on opiskellut kuvataiteilijaksi Lahden taideinstituutissa. Hän on myös opettanut siellä.

 

Lahti kuvataiteen mekka

 

Lahden kaupunki on harvinainen kuvataiteen suomalainen mekka ja kuvataide täällä on tähänpäivään asti ollut myös yhteiskunnan arvostama. Kuvataide on toteutunut monin eri tavoin juuri Lahden kuvataidekouluissa. Lahden Kilpiäisiin Teemu Hiltusen aikana rakennettiin 1970-72 kokonainen taiteilijatalo ateljeineen seitsemälle taiteilijalle. Talo toimii edelleenkin huipputasoisine taiteilijoineen ja on osoitus kunnallisesta kuvataiteen arvostamisesta.

Olavi Lanu omassa Kariniemen Lanu-puistossaan työnsä vieressä

Lahden kaupungissa vaikuttaa huomattava määrä kuvataiteilijoita, tässä vain esimerkinomaisesti heistä muutama luonnehdinta.

http://tarmon.vuodatus.net/blog/2758930/tuomon-sielun-vakeva-messu

Lahden kaupunki ja Suomen valtio ovat kunnioittaneet Lahden alueen kuvataiteilijoita ja heidän saavutuksiaan myös julkisella arvostuksella: kaikkiaan neljä taideprofessoria vaikuttaa täällä: professori Mauno Hartman, professori Olavi Lanu, professori Matti Koskela ja professori Reino Hietanen. Kaikki he ovat myös olleet Lahden taidekoulun pitkäaikaisia opettajia. Harvalla kaupungilla on näin monta taiteen professoria. Kaikkien professoreittemme teoksia on valtion taidekokoelmissa, ulkomailla sekä myös Lahden kaupungin omistuksessa.

 

Jukka Lehtisen komea teräsveistos Oma maa mansikka

Lahtelaisen taiteilijan teos komeilee myös parlamenttirakennuksemme, Eduskunnan Pikkuparlamentin edessä. Nykyisin Lahden taideinstituutissa opettajana vaikuttavan ja siellä aikanaan kuvataiteilijaksi opiskelleen kuvanveistäjä Jukka Lehtisen teos edustaa komealla paikalla lahtelaisen kuvataideopetuksen huippua.

Anssi Kasitonni puolisoineen presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla 6.12.2011       Kuva MTV:n ohjelmasta.

Tämänhetkistä kuvataiteiljoiden valtakunnallista huippua edustaa Lahden taideinstituutista valmistunut tämän 2011 vuoden arvostetuimman kuvataidepalkinnon Ars fennican saanut kuvataiteilija Anssi Kasitonni.

 

 

 

Häpeän

 

Siis maankuulu, Sibeliusakatemiatasoinen musiikin instrumenttitaiteilijoiden ja musiikin opetusammattilaisten koulutus aiotaan lopettaa sekä Lahden maailmanmainetta saanut ainutlaatuisen tasokas ja perinteikäs kuvataideopetus tyystin lakkauttaa.

Tällaisten kulttuurikoulutusten lopettaminen on nyt Lahden ammattikorkeakoulun rehtorin ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimitusjohtajan muovailemalla esityslistalla. Mistä johtuu heidän täydellinen tietämättömyytensä kulttuuriasioista?

Lahtelaisena häpeän silmät päästäni heidän noloakin nolompaa tietämättömyyttään.

 

 

**Työttömyystiedot valtio-opin professori Mika Ojakangas, Jyväskylän yliopisto, joulukuu 2010

 

*** Opetusministeriön koulutuksen rahoitukseen liittyvä tilasto maaliskuulta 2011  http://vos.uta.fi/cgi-bin/tiedot2.cgi?saaja=31696;tnimi=vos/v11/v04yt7s11.lis

http://tarmon.vuodatus.net/blog/3064617/kyltyyri-kyltyyri-tuo-huuto-on-suomessa-syyri/

 http://tarmon.vuodatus.net/blog/2608235/olemme-luottamuksen-arvoisia/

 

 

PS1

 

Lahden kaupungin korkeimman opetuksen tila

 

 

Lahden kaupunginvaltuusto on strategioissaan linjannut Lahden sekä ympäristökaupungiksi että muotoilun ykköseksi Suomessa. Niemen alueelle on sijattu ja rakennettu hieno ja toimiva ympäristöyksikkö (samalla koko kunnallispoliittinen ympäristötoimi on kahlittu teknisen viraston suuren sateenvarjon kahleisiin päättämättömäksi, hampaattomaksi). Lahden ammattikorkeakoulun ympäristöalan opetusta ei enää ole. Ei ole ihme, että Aalto-yliopiston ympäristöväki on jo jättämässä kaupungin ja siirtymässä kaksine professoreineen Helsinkiin, jossa sentään jotakin ympäristön hyväksi voi saada aikaan.

Muotoiluun sen sijaan on avokätisesti syydetty rahaa erilaisiin seminaareihin, professoreihin, projekteihin ja tapahtumiin niin valtavasti, ettei enää hahmoteta, mihin kaikkeen ja minkälaisia eri yliopistojen toimijoita ja asiantuntijoita muotoilun nimissä kaupungissamme häärii veromarkkamme palkkiokseen ahmien. Tässä Lahen uutisia -julkaisussa muotoiluasiaa on jo aikaisemmin käsitelty monesti ja runsain palstamäärin.

 

PS2 19.12.2011

Lahen uutisia -toimitukseen on tullut kommentin muodossa seuraava tietokilpailu, jonka artikkelimme aiheeseen liittyen julkaisemme kokonaisuudessaan.TV

 

LAMK-TIETOKILPAILU

 

Vastaukset toimitetaan 17.2.2012 mennessä Galleria Kipinään Kymintie 1 15140 Lahti         (avoinna ti-pe 12-18, la-su 12-16).  Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan yksi Taideinstituutista valmistuneen työ.

1. Mikä on vuonna 2003 Taideinstituutista valmistuneen taiteilijan nimi? Hänelle myönnettiin toukokuussa 2011 Ars Fennica -palkinto ja hänen töitään on 9.1.2012 asti nähtävissä Helsingissä Amos Andersonin taidemuseossa. Taiteilijaa innoittaa populaarikulttuuri ja 80-luvun tv-viihde. Bonuspiste: tiedätkö taiteilijan syntymänimen! Vihje: Lahdessa on ollut samanniminen museon johtaja, jonka sukunimi alkaa ”He”.

2. Montako taiteilijaprofessoria Lahdessa on, ja kuka heistä toimi Lahden Taidekoulun rehtorina kahteen otteeseen, vuosina 1973 -1977 ja vuosina 1981-1982? Bonuspiste: kuka oli oppilaitoksen ensimmäinen rehtori?

3. Mikä lahtelainen oppilaitos sai loppuvuodesta 2011 Arte Tawastica -kunniamaininnan Hämeen Taidetoimikunnalta? Bonuspiste: Mille lahtelaiselle kuvataidejärjestölle samainen kunnianosoitus myönnettiin edellisenä vuonna?

4. Luettele ainakin neljä Taideinstituutin opettajaa ja/tai oppilasta, jotka tekevät parhaillaan väitöskirjaa.

5. Mistä laitoksesta on opettaja, joka on valtakunnallisen Kuvataiteen koulutustoimikunnan puheenjohtaja ja mikä hänen nimensä on? Vihje: alkaa ”Ne”.

6. Tiedätkö kenestä Lahden Taidekoulun käynyt ja talossa pitkään opettanut Aaro Matinlauri maalaa parhaillaan muotokuvaa?  Bonuspiste: osaatko sanoa, montako hänen sisaruksistaan on myös taiteilijoita?

7. Kuinka monessa liikkeessä myydään taiteilijatarvikkeita Lahdenseudulla, mukaan lukien ympäristökunnat? Bonuspiste: kenen lahtelaisen taiteilijan isoisä perusti Lahteen Torkkelin paperin?

8. Kuinka monta taidekehystysliikettä on Lahdessa? Bonuspiste: luettele kaupungin galleriat nimeltä ja kerro, missä niistä toimii Suomen vanhimman yhtäjaksoisesti toimineen taidelainaamon toinen piste. Lisäpiste: mihin tiloihin on sijoitettu artoteekin vanhempi piste?

9. Monilla Lahden Taideinstituutin käyneillä on toinen ammatti. Kuinka moneen ammattiin mielestäsi voi visuaalisen lisäkoulutuksen saanut taiteilija työllistyä? Bonuspiste: Kuka lahtelainen taiteilijaprofessori työllisti lukuisia taideinstituuttilaisia ja millä vuosikymmenillä?

10. Kuinka monta vaihto-oppilasta keskimäärin Taideinstituutti vuosittain ottaa vastaan? Bonuspiste: mieti kansainvälisen kulttuurivaihdon merkitystä Lahdelle, kaupungin näkyvyydelle ja matkailulle. Arvioi matkailun liikevaihdon menetykset vuositasolla, mikäli kuvataide Lahdesta tyystin poistettaisiin. Ota huomioon luonnollisen poistuman ja muuttotappion aiheuttama taiteilijoiden väheneminen Lahden seudulla.

11. Mikä on etunimeltään Lahden Taideinstituutista valmistunut kuvanveistäjä, joka voitti vuonna 1988 valtakunnallisen Lahden Mariankatu -veistokilpailun ja tiedätkö, onko teos pystytetty? Vihje: alkaa ”Me”. Bonuspiste: kuka Suomen kuvanveistäjäliittoon kuuluva taiteilija valittiin alun perin tekemään Lahden suuresta pojasta näköispatsasta? Osaatko sanoa tai oletko kuullut, miksi tekijä vaihdettiin?

12. Tiedätkö, kuinka monta vuotta Taideinstituutti täyttää 21.12.2011 ja miten syntymäpäivää juhlistetaan? Bonuspiste: Tiedätkö, missä hyväksyttiin kyseisen oppilaitoksen
perustamissuunnitelma?