Mikko%20anttosen%20koruja.jpg

 

Shot10_2029.jpg

 

Lahden Muotoiluinstituutista valmistuneiden korusuunnittelijoiden ja vaatesuunnittelijoiden töitä maailmalla:

ylärivi Catharina Edenin oman Lontoon mallitoimiston puku, Samu-Jussi Kosken vaatesuunnittelua Marimekolle ja Harri Koskisen maailmankuulua kellomuotoilua

keskimmäinen kuvasarja Mikko Anttosen menestyvään kansainväliseen liikkeeseensä kierrätysmateriaalista valmistamia koruja

alin kuva kansainvälisesti kuulun monen pukutehtaan miestenpukusuunnittelija Anssi Tuupaisen pukusuunnittelusta

 

Maailmassa muotoilulla ymmärretään totuutta ja sen todistamista, laatua, tyyliä ja ammattitaitoa. Lahden kaupungissa muotoilulle on viime vuosina annettu täysin toisenlaiset kasvot. Sanan muotoilu nimeen valehdellaan korvat, silmät, äänihuulet, radiokanavat, tekstipäätösasiakirjat sekä mediapalstat täynnä päivästä toiseen. Miksi? Koska Lahden kunnallispolitiikassa muotoilu-sana löytyy kaupungin strategiassa: strategia taas on Lahdessa asiakirja, jonka nimeen voi kaupungissamme päättää tai olla päättämättä mitkä tahansa asiat.

 

Lahdessa on otettu käyttöön kaikki mahdollinen heppoisten gurukonsulttien viljelemä Lahden ulkopuolinen käännössanasto harhauttamaan päättäjät ottamaan todesta jo vuosia sitten muualla maassa ja maailmalla vanhentunut, valheelliseksi todettu muotoilukäsitteen yleistys. Tänään esimerkiksi Lahden kaupungin eri organisaatioiden muotoilusanastoissa palvelumuotoilun, kaupunkimuotoilun, terveysmuotoilun, liikennemuotoilun, kaupallisen muotoilun, puettavan muotoilun, infrastruktuurimuotoilun, immateriaalisen muotoilun, kierrätysmuotoilun, teknisen muotoilun, insinöörimuotoilun, aineettoman muotoilun väitetään uudistavan koko kaupungin toimivuuden ja (Lahden ammattikorkeakoulu)koulutuksen kaupungissamme, vain joitakin muotoilu-sanaa käyttävistä lahtelaishokemista mainitakseni.

 

Lahdessa on ollut vain yksi maailmankuulu, kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu oppilaitos, Lahden Muotoiluinstituutti, jota kohta ei enää ole. Tai oikeastaan se loppui olemasta alistuttuaan viime vuosikymmenellä kaksitasoiseen hallintobyrokratiaan, silloisen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja perustetun Lahden ammattikorkeakoulun laajan kaksivarjoisen yhteisen sateenvarjon alle niiden piiloon silvottavaksi, pala palalta hävitettäväksi.

Lahen uutisia on viimeisen kymmenen vuoden aikana selostanut monissa jutuissaan Lahden Muotoiluinstituutin tahallista alasajoa.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2009/04/muotoilu-lahden-vetovoima

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2016/12/pelastakaa-muotsikka

 

Lyhyt Muotoiluinsituutin historian kertaus:

1899 Lahteen perustettiin Itä-Hämeen maamiestyökoulu.
1971 Useiden eri vaiheiden ja nimenmuutosten jälkeen oppilaitos saavutti nykyisen laajuutensa, kun siihen yhdistettiin alunperin vuonna 1938 Helsinkiin perustettu kultaseppäkoulu.
1979 Tässä vaiheessa myös Lahden taideinstituutti kuului kokonaisuuteen, jota kutsuttiin nimellä Lahden taideoppilaitokset, kunnes oppilaitosten tiet jälleen erosivat.
1992 Lahden taideinstituutti ja Muotoiluinstituutti yhdistyivät jälleen.
1992-1995 Lahden Muotoiluinstituutti oli valtion omistama ja opetushallituksen valvonnassa toimiva käsi- ja taideteollisuusalan ammatillinen oppilaitos ja opettajankoulutuslaitos.
1996 omistajaksi vaihtui Päijät-Hämeen koulutuskonserni ja samalla uudeksi nimeksi tuli Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti ja Taideinstituutti.

 

Lahden Muotoiluinstituutti hävittämisen kohteena

 

 

Alasajon varsinaiset toimeenpanijat ovat olleet Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimitusjohtajat ja Lahden ammattikorkeakoulun kaksi rehtoria - Arvo Ilmavirta molemmissa tehtävissä ja Risto Ilomäki jälkimmäisessä. Ilmavirran pääkoulutusala oli vesi- ja viemäri-insinööri, Ilomäen autoinsinööri. Muotoiluinstituutissa edellä mainittuja herroja kiinnosti vain oppilaista saatava valtionapu, ei taide eikä muotoilu. Siksi herrat insinöörikoulutuksensa mukaisesti ehdottivat Opetusministeriölle kaiken Lahden ammattikorkeakoulun alaiseksi liitetyn taidekoulutuksen lopettamista ja Lahden Muotoiluinstituutin supistamista linja kerrallaan sekä samalla insinöörikoulutuksen laajentamista. Lahtelaismedioissa he valehtelivat valtion tehneen lopettamispäätöksen, eivätkä kuntapäättäjätkään aina tienneet asioiden todenperäisyydestä - onneksi opetusministeriön asiakirjoissa asia on oikein dokumentoitu ja nähtävillä.

Herrojen Ilmavirta ja Ilomäki aikana Muotoiluinstituutista hävitettiin elokuva- ja tv-koulutus. Taideinstituutti ja ammattikorkeakoulun Musiikki- ja draamainstituutti saivat lakkautuspäätökset.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2011/01/lahden-elokuvakoulutus

 

Lahden Muotoiluinstituutin asiantuntijat (opettajahenkilöstö+ kaupungin hallintoelimien luottamusviranomaiset) olivat, pelastaakseen Muotoiluinstituutin näiden epävakaisen insinöörimafian alaisten vuosien aikana, päässeet hyvässä ratkaisussa pitkälle, allekirjoitusta vaille neuvotelleet valmiiksi Aalto-yliopistoon liittyvän aiesopimuksen sekä myös Lahden Muotoiluinstituutin siirtymisen suoraan Taidekorkeakoulun lahtelaisosaksi, Opetusministeriönkin antaessa tukensa asialle. Muotoiluinstituutti oli kuitenkin täysin ilman rehtoria, sen pätevimmät monivuotiset asiantuntijat oli potkittu pellolle ja häikäilemätön insinöörimafia sai useilla lisäirtisanomisilla ja väärinkäytöksillä torpedoiduksi hankkeet ja Muotoiluinstituutin hävittämisen jatkumaan.

 

Muotsikka%204.jpg

 

Kaikesta edellisestä oppineena Lahden kaupunginvaltuustosta valittu ammattikorkeakoulun järjestelystä vastuullinen poliittinen eliitti päätti sen uudesta autonomisesta hallintomuodosta äänestyksellä, siirtymisestä täysin omaksi ammattikorkeakouluosakeyhtiöksi, Lahden ja neljän lähikunnan valtuuston siunatessa hankkeen. Sen piti tuoda pelastus yksinvaltaiselle ja asiantuntemattomalle kaupunkimme ylimmän ammattikoulutuksen järjestelylle.

Toisin kävi. Edelleen Lahden Muotoiluinstituutti on yksinvaltaisen, vain rajallisesti kokonaisuutta hahmottamaan pystyvän rehtorin käsissä ja Lahden ammattikorkeakoulu edelleen Lahden Muotoiluinstituuttia kaikin voimin säätelevä, vähättelevä ja supistava hallitsija.

 

Muotsikan%20seminaari%201.jpg

Lahden ammattikorkeakoulun nykyinen rehtori-toimitusjohtaja Outi Kallioinen ja kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta tuntuvat useissa tilaisuuksissa puhuvan kuin samasta suusta. Tässä he istuvat Askon säätiön Suomi-100 Muotoiluseminaarin avauksessa 1.3.2017, tilaisuudessa, jossa Lahden Muototiluinstituutin alumnit esittelivät menestystarinoitaan maailmalla.

 

Viimeisimmän opiskelulinjojen hävittämisen toimeenpani nykyinen, Lahden ammattikorkeakoulun yhtiömuotoisen organisaation kaksi ja puoli vuotta sitten valittu uusi toimitusjohtaja-rehtori Outi Kallioinen. Hänen pohjakoulutuksensa on Helsingin Sihteeriopisto (HSO)

Valitettavaa on, ettei sen rehtori-toimitusjohtaja Kallioinen ymmärrä Lahden Muotoiluinstituutin kansainvälistä ja alan koulutusmerkitystä kaupunkimme imagon kannalta. Rehtori Kallioinen on paljastunut todelliseksi puoskariksi sivistyksen ja erityisesti taiteen ja muotoilun vakavassa opetuksessa. Kallioisen suustaan päästämä todistus omasta osaamisestaan  - kaikki ovat taiteilijoita, minäkin - kertoo hänen asiantuntijuudestaan olennaisen. Insinööriherrojen päättämät taidelinjat saivat mennä Kallioisen tekemättä mitään niiden varmaksi säilymiseksi.

Pöydälläni on toimitukseeni lähetettyjä useita dokumentteja, joista Lahden ammattikorkeakoulusta irtisanottujen taitavien opettajien tiilanneselvitykset kertovat, mistä todella on kysymys Kallioisen pätemisen kohdalla. Kun ammattikorkeakoulun valtionapu on viimeisenä kahtena vuotena riippunut ratkaisevasti niissä suoritettujen tutkintojen määrästä, Kallioinen on ratkaissut pienet, paljon käytännön ammattiopetusta vaativat Muotoiluinstituutin linjat lopetettavaksi ja siirtymisen suuriin neljän linjaväylän yksiköihin, joista löytyy helposti jokaiselle jonkinlainen yhdistelmätutkinto valmistumista varten.

 

Muotsikka%20kuvitusta.jpg

Muotoiluinstituutin taontaluokka

Tällä hetkellä maailmankuulut korumuotoilun ja vaatesuunnittelun linjavaihtoehdot Kallioinen on juuri tämän kuun alussa pyyhkinyt omatoimisesti yli Muotoiluinstituutin opetussuunnitelmista ja koulun painetusta ohjelmasta. Näillä linjoilla valmistuneille on aina löytynyt hyvin työllistäviä toimia ja elämismahdollisuuksia. Myös erinomaiset toimitilat Lahden nykyisessä Muotoiluinstituutissa ovat vertaansa vailla olevia, moderneja, juuri näille aloille rakennettuja ja sisustettuja.

 

Muotsikka%202.jpg

Muotoiluinstituutin pajaluokka

 

Pöydälläni on vielä lisää pöyristyttäviä todisteita, miksi Kallionen todella näin toimii.

Kun suurikokoisilta monikymmenoppilaisilta insinöörilinjoilta valmistumisprosentti alkoi olla heikkoa, Kallioinen irtisanoi mm. monikymmenvuotisen työkokemuksen omaavia opettajia, jotka tunnettiin tiukkoina, mutta pidettyinä, oikeudenmukaisina ja vaativina opettajina, mutta jotka eivät halunneet madaltaa opetustasoa Kallioisen ehdotuksen mukaisesti loppututkintojen suorittajamäärän nostamiseksi. Kallioisen toimet siis ulottuvat koko Lahden ammattikorkeakoulun tason häpeälliseen alentamiseen.

Tuloksena on tänään kaupungissamme suuri taka-askel, todellinen kaaos vaateteollisuuden maailmankuulussa vaatetusalan Luhta-kaupungissa. Myös Suomen Kultaseppien Liitto ry sekä alan asiantuntijat ovat kauhuissaan kannanotoissaan korumuotoilun lopettamisesta Lahdessa, kun samaan aikaan trendikäs mekaaninen kellotuotanto valtaa takaisin maailman kellomarkkinat ja siirtymisen niiden työllistämään korumuotoiluun. Lahdessa ei olla hereillä!

 

Päätöskoneisto on Lahden ammattikorkeakoulussa syystä räjähtänyt levälleen: hallituksessa yritystoimintaa edustanut Fiskarsin, suuren kansainvälisen suomalaisyrityksen suunnittelutuotannosta vastaava kehitysjohtaja Petteri Masalin erosi juuri ammattikorkeakoulumme hallituksesta vastalauseena yksinvaltaisille, tuhoisille tapahtumille. Aivan kohta vaalikauden vaihtuessa myös ammattikorkeakoulumme hallituksen puheenjohtaja, valtioneuvos Kari Salmi jättää paikkansa ja myös Lahden kaikkeen kyllästyneenä. Lahden Muotoiluinstituutissa toiminnasta vastaavat enimmäkseen enää aloitteettomat, vaatimattoman ammattitaidon omaavat opettajat, joille riittää oma etu - pysyä virassa ja saada palkka.

 

Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta esiintyy 100-vuotisen Suomen kaikissa mahdollisissa kissanristiäisissä koko kuluvan vuoden kaikkien alojen tietäjänä. Jopa designtietäjänä paikallistelevisiossa, paikallismedioissa ja vielä henkihieverissä olevan Lahden Muotoiluinstituutin upeassa auditoriossa ja ulkoportailla hän itse suurena visionäärinä kertoi, minkälainen on Lahden Muotoiluinstituutin opetussuunnitelma tulevina vuosina ja aivan lähikuukausina. Mihin alan opettajat, paikalliset asiantuntijat, opetussuunnitelman valmistelijat olivat kadonneet tai piilotettu?

 

Iskuntehas.jpg

Iskun tehdashallit vuokrataan veronmaksajien rahoilla Lahden ammattikorkeakoululle.

Kaupunginjohtaja pröystäili Muotoiluinstituutin maineella. Muotoiluinstituutti on ollut hänen mielestään helppo myydä vaikkapa Lappeenrannan teknisen yliopiston nielaistavaksi: tosiasiassa hän on tuon myyntitempun jo allekirjoittamisia vaille huitaissut. Hän kehuu, että Muotoiluinstituutin maineella on helppoa tehdä koulutusyhteistyö laajemminkin. Puhepaperistaan hän lukee Muotoiluinstituutin kymmenen opetuslinjan vaihtuvan neljään väylään, jotka nykyisistä Muotoiluinstituutin toimivista ja erikoistuneista tiloista siirtyvät tulevina syksyinä toisenlaisiin, huonekaluteollisuusjätti Iskun tehdashalleihin.

Niissä muotoillaan samanaikaisopetuksessa satamääräisissä opetusryhmissä terveydenhoitajia, fysioterapeutteja, tradenomeja, insinöörejä ja arkkitehtejä, teollisia muotoilijoita, palvelumuotoilijoita, kaupunkimuotoilijoita, pakkausmuotoilijoita, immateraalisia muotoilijoita samanaikaiskursseilla ja tutkintovaatimukset helposti läpäistäviksi laadituin opetussuunnitelmin, oivallamme. Tähän on tultu, sillä kaupungin strategia on nielaissut koko muotoilusanan omakseen ja oksentaa sen nyt koko kaupunkia kattavaksi. Muotoiluinstituutista on pian tullut kaikkien alojen, henkisen ja ruumiillisen toiminnan askarteluopisto.

.

Kyn%C3%A4%20alas.jpg

Olen tuntenut henkilökohtaisesti kolmen eri sukupolven lahtelaisen huonekalusuku Vikströmin perheenjäsentä: asiallista, ahkeraa, viileän kohteliasta ja kauppiasmaisen nuukaa väkeä. Nykyinen Isku tarjoaa kaupunginjohtaja Myllyvirralle toisenkin strategian toteutettavaksi.

 

Iskun omistavalla Vikström-suvulla ei enää perinteinen suomalainen huonekaluteollisuus tuota entisenlaisesti voittoa, tuontituotteiden ja Ikean toimintakonseptin vuoksi. Suuret tehdashallit eivät täyty työntekijöistä, huonekalujen myynti on laskenut ratkaisevasti.

Lahden ammattikorkeakoulu, jonka nyt yhtiömuotoisena omistaa Lahden kaupunki, on mainio vuokranmaksaja. Vikströmit ovat asian oivaltaneet, ehostavat tehdashallit koulutuskäyttöön ja me veronmaksajat pulitamme miljoonat veroeuromme ammattikorkeakoulun vuokrina Vikströmeille. Näennäisen työllisyyden lisääntymisen nimissä vasemmistovaltuutetutkin saadaan verovarojemme vuokratuhlailuun mukaan.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2014/11/ammattikorkeakoulumme-lahden-takapihalle

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14005684/lamk-oy-on-eteran-vuokralanen

Lars.jpg

Keskustan kehittämisyhdistys Lahti City ry:n toiminnanjohtaja Janne Viitamies ehdottaa, että Lahden ydinkeskustaan toteutetaan Taide- ja muotoilukeskus LARS, joka sijoitettaisiin tavaratalo Sokoksen kiinteistöön Aleksanterinkadulle. Se uudistaisi keskustan ilmettä ja parantaisi kaupungin elinvoimaisuutta, sanoo Viitamies. Alustava suunnitelma on tehty vapaamuurari Pokko Lemminkäisen johdolla ja Osuuskauppa Hämeenmaan suostumuksella!

 

Kun näitä koplauksia Myllyvirralla riittää (tietenkin niissä kaupunginhallituksen maallikot mukaan manipuloituina), niin kerron vielä vakuudeksi seuraavan. Kohta on siis vuorossa osuusliike, jonka keskustan Sokoksen tavaratalotoiminta ei enää sekään entisen lailla tuota, on poissa muodista. Osuuskauppa Hämeenmaan pitää saada tyhjentyvistä tiloistaan tuottoa. Mikäs siinä. Ammattikorkeakoulun rehtori Outi Kallioinen on jäsenenä tuon osuuskaupan hallinnossa ja yhdessä he Jyrki Myllyvirran kanssa ovatkin ilmeisesti asiantuntijoina rupeamassa kaupungin taidemesenaateiksi meidän veronmaksajien rahoilla. Tavaratalon yläkertaan on siis tulossa Lahden taidemuseon Taide-ja muotoilukeskus LARS. Hyvin maksava vuokralainen tämä Jyrki Myllyvirta on meidän Lahden asukkaiden verokertymillä. 

 

Otan lopuksi tarkasteluun Lahden kaupungin alkuaan itse hallinnoimien tilojen kysymykset ja tiedossa olevat osatotuudet niistä.

 

Veronmaksajien kustantamat tilat kaupungissa

 

1.Lähimenneisyys

Lahden kaupungin eri toimialojen tiloja hallitsee, arvioi, selvittää, vuokraa, ostaa, myy, mitoittaa ja kunnostuttaa kaupungin Tilakeskus: sen tehtävänä on huolehtia kaupungin omistamasta toimitilakannasta. Tilakeskus on suoraan kaupunginhallituksen alainen taseyksikkö, jossa alun muutaman työntekijän määrä on kasvanut  jo yli kolmeenkymmeneen "asiantuntijaan".

T%C3%B6yrykatu1-normal.jpg

Vajaan 300 metrin päässä Lahden Muotoiluinstituutista seisoo ylväänä pieni puutalokoru, Töyrykatu 5.

 

Lähes yhdeksän vuotta sitten, kun Tilakeskus perustettiin, tämä asiantuntijuus testattiin ja todistettiin perusteellisesti.

Neljän eri yhdistyksen kansalaisaktivisteja kokoontui yhdeksän hengen voimin Tilakeskuksen johtajan Mauri Koistisen uuden uutukaiseen toimistoon Aleksanterinkatu 24, 5.kerros. Asiana oli selvittää paikallisessa kaupungin ilmoituslehdessä ollut urakkatarjous purkaa harvinainen Lahden lähihistoriaa edustava pieni puurakennus Paavolassa, Töyrykatu 5. Tilakeskuksen johtaja Koistinen ilmoitti rakennuksen olevan täysin purkukunnossa. Me kaikki 9 paikalla ollutta olimme eri mieltä, koska olimme rakennukseen kattoa, perustuksia sekä kellaria myöten tutustuneet: Töyrykatu 5 oli mitä tervein pieni puurakennus kaupungin omaisuutta säilytettäväksi muistoksi menneen vuosisadan alun lahtelaisrakentamisesta. Tästä alkoi kansalaisten ja Tilakeskuksen sekä kaupungin teknisen toimen virkamiesten välinen taistelu, joka kesti yli kolme vuotta, kunnes viimein Lahden kaupunginhallitus päätti, että rakennus säilytetään perustuspaikallaan.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2010/01/ihmeitten-aika-ei-ole-ohi

 

.

2. Kokemus kertoo asiantuntijuuden

Tilakeskusta pidetään siis asiantuntijaelimenä kaupungin päättäjistössä ja sen eliittielimessä kaupunginhallituksessa. Jo ensimmäinen Tilakeskuksen asiantuntemus paljastui kuitenkin näin täysin olemattomaksi ja todellisuudesta tietämättömäksi. Myös useat myöhemmät Tilakeskuksen arviot mm. hometiloista, selvitykset Lahden eteläisten alueiden koulutilatarpeista ovat osoittaneet Tilakeskuksen huonoksi asiantuntijaksi ja epäluotettavaksi. Tällä hetkellä suuret parakkikylät korvaavat Launeen, Kivimaan, Mukkulan, Salpausselän sekä Tiirismaan yläkoulun mammuttikoulurakennuksia.

 

On siksi otettava uuteen katselmukseen juuri vireillä oleva ulkopuolisten arkkitehtien kampusajattelu Paavolassa, erityisesti kampuksen suunnitelmassa esitettyjä käyttäjiä ajatellen.

Tiirismaan lukion hyvä yhteishenki suojelee koulun toimimaan missä vain: koulun yhteistoiminnallisuus kantaa vaikeuksienkin yli, kuten nyt täysin tilapäisissä tiloissa Aikuiskoulutuskeskuksen rakennuksessa. Ylioppilaskirjoitusten tulosten vertailussa Tiirismaan lukio sijoittui lahtelaislukioiden ykköseksi – tilapäistiloissakin!

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/02/tiedonjyvasia-alamaisille

 

 

3. Lahden keskustan koulutustilaratkaisut avoinna

Paavolan Kampussuunnitelmaan kuuluu mm. nykyiset hienot ja toimivat Lahden Muotoiluinstituutin tilat, jotka suunnitelmassa on ajateltu Tiirismaan lukion ja Wellamo-opiston käyttöön.

Kaupunginvaltuuston yleiskeskustelussa viime syksynä on vain sivuttu Tiirismaan lukion ja Tiirismaan yläkoulun sijoittumista entisille sijoilleen Ursan kentän takana oleviin homeraunioisten vielä purkamattomien koulutilojen paikalle. Puhetta on ollut uudisrakennuksista ja selvityksistä perusteellisesti uudelleen rakennettavista koulutiloista. Valtuustossa asiaa ei ole päätetty. Asiaa ei myöskään vielä ole perusteellisesti selvitetty.

Kuitenkin Tilakeskuksen laskelmissa on saatu laskijasta riippuen milloin minkäkinlaisia kustannuseroavaisuuksia kahden ratkaisun vertailussa:

a) Tiirismaan molemmille kouluille uusi koulu vai

b) Tiirismaan koulujen sijoittaminen Paavolan kampukseen. Ensin ero oli vain miljoonaluokkaa uuden koulurakennuksen tappioksi, nyt jo 10 miljoonaa.

 

 

4. Muotoiluinstituutti toimisi vähintään seuraavat 10 vuotta saamani asiantuntijalausuman mukaan erinomaisesti nykyisissä sille suunnitelluissa toimitiloissaan.

Muotsikka%207.jpg

 

Tässä asiatietoa Lahden ammattikorkeakoulusta, Lahden Muotoiluinstituutista sekä Lahden kaupungista, erityisesti ammattikorkeakoulumme toimitusjohtaja-rehtori Kallioisen ja kaupunginjohtaja Myllyvirran otteista kaupunkimme muotoiluasioissa. Lahden kaupungin poliittisten päättäjien eliitti eli kaupunginhallitus kokoontuu näitä asioita pohtimaan ja niistä päättämään maanantaina13.3.2017. Lähetän tämän vuodatukseni myös heille tiedoksi.

 

Lis%C3%A4liite.jpg