Lahti on tyypillinen suomalaiskunta, jossa asukkaita koskevat palvelut ja niiden käytännöt ovat traditioina itsestäänselvyyksiä, joita ei haluta korjata tai oikaista. 

Miten on kaupunkimme omatunto - työttömien, asunnottomien, vammaisten, vanhusten, omaishoitajien osa? Ne, jotka jaksavat, taistelevat asioista päivittäin tämän byrokratiaviidakoksi muotoutuneen hallinnon kanssa.

Kaupungin rakentamisessa avainasemassa me veronmaksajat elätämme pariakymmentä kallispalkkaista arkkitehtia. Se ammattikunta on kunnallinen barrikadi, jota kaupungin asukas harvoin pystyy järjellä saati yhteisellä kaupunkilaisten edulla läpäisemään. Täysin keinottelijoiden haltuun uskottua alkuaan hienoksi yhteiseen käyttöön ajateltua Vesijärven rantamaisemaa, Rantakartanoa seuraa juuri nyt toinen suunnittelufiasko, Möysän kuuluisan uimarannan tuhoaminen ja sen rakentaminen äveryyttä arvostavien kansalaisten tirkistelyrannaksi.

 Arkkitehtien sutta tulee jatkuvasti jopa kaupungin katujen perusratkaisuissa, myöhemmin sitten niiden hoitamisessa ja tiedottamisessa. Tässä jutussa vain pieni esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun kaupungissamme kukaan eikä mikään huolehdi asioiden eettisestä, moraalisesta tai käytettävyyden toiminnallisesta vastuullisuudesta.

 

 

Keskellä kaupunkia, Paavolan kaupunginosassa on näin lumisena talvena lunta sielläkin. Lumijärjestelyjen epäonnistuminen on alkanut jo kaupunkimme katusuunnittelun arkkitehtien töistä. He ovat laatineet suuren parkkipaikan sekä päiväkodin ja kerrostaloasutuksen välissä kulkevan Laaksokadun niin kapeaksi, että bussit ja henkilöautot eivät pysty toisiaan kohtaamaan. Katu on liian kapea. Sen syntyvaiheessa useat kansalaiset ottivat yhteyttä kadun suunnittelijoihin, rakennusvaiheessakin vielä sen työntekijöihin: maallikotkin näkivät tulevaisuushankaluudet ja ottivat usein yhteyttä Lahen uutisia -julkaisuun. Viimeksi viime viikolla oikein ammattiliikennöitsijä taksi kolhaisi pysähtynyttä, vastaantulevan kaistan reunassa odottavaa linja-autoa, joka kerran tunnissa arkisin kuljettaa mm. kadun varren vammaisia ja vanhuksia kauppapaikoille tai lääkäripalveluihin kaupunkimme ydinkeskustaan. Nyt linja-auto on korjaamolla.

 

Samalla alueella on invalideille ja vajaakuntoisille tarkoitettuja yksityisiä sekä yhteisöllisiä hoitoyksiköitä ja niissä kaksi erillistä invapysäköintiruutua sellaisille henkilöille, jotka lääkärintutkimusten perusteella ja poliisin antaman erikoisluvan mukaan voivat mm. autoa ja itseään kuljettaa tänne keskustan hoitoyksiköihin ja liikuntaterapioihin.

Parkkiruudut risteyksen molemmin puolin ovat olleet koko kuluvan vuoden lunta täynnä, kun samanaikaisesti näiden parkkipaikkojen muut parkkeerausruudut on selvästi ainakin yritetty tyhjentää lumesta. Toinen on vieläkin lunta täynnä, toinen alueella järjestetyn yleisölle tarkoitetun esittelypäivän vuoksi tyhjennettiin lumesta pari viikkoa sitten.

 

Eikö vammaisasioiden ja liikenneasioiden hoitaminen kuulu kenellekään tässä asiassa vastuullisten ylimpien virkamiesten vastuulle.

1. Kysyin ensin Lahden kaupungin kehitysjohtaja Olli Alholta asiaa tämän oheisen valokuvan hänelle lähettäen. Hän vastasi nopeasti siirtämällä asian alaisensa Pasi Leppäahon vastattavaksi
2. Kysymykseni kuvineen siirtyi siis vastattavaksi kaupunkimme kunnossapitopäällikkö Leppäaholle sekä Alhon että Lahen uutisia -lähettämänä.
3. Vastausta odottaessani otin yhteyttä (kuva mukana) vammaisasioiden koordinaattoriin Sanna Virtaan. Hän hämmästeli itse asiaa ja pyysi minua ottamaan yhteyttä kaupungin nimeämään vammaisneuvostoon.
4. Lähetin Lahden kaupunginhallituksen asettaman vammaisneuvoston puheenjohtajille Saija Granlundille ja Tomi Honkaselle kehitysjohtaja Alholle esittämäni kysymyksen kuvineen ja pyysin heitä miettimään, mitä neuvosto voisi asiassa tehdä.
5. Odottaessani tulevia vastuuhenkilöiden asiaan liittyviä vastauksia, tiedustelin suomalaisten liikenneasioista vastaavan keskusviraston -Traficom - asiasta vastaavalta henkilöltä kuvan tilannetta samoin kysymyksin ja kuvin kuin edellä.

Virastosta vastasi Jussi Pohjonen seuraavaa:

"Vastuu kunnossapidosta on tienpitäjällä. En tunne paikkaa tarkemmin, mutta veikkaisin, että kyseessä on normaali katualue, jolloin vastuu kuuluu kaupungille. Liikennemerkeistä säädetään tieliikennelain liitteessä:

Lisäkilpi H12.7 Invalidin ajoneuvo:  "Invalidin ajoneuvo on ajoneuvo, joka on erityisesti varustettu vammaisen henkilön käyttöön tai kuljetukseen taikka jossa on liikuntaesteisen pysäköintitunnus." Liikuntaesteisen pysäköintitunnuksen myöntämisestä säädetään tieliikennelain 190§:ssä: "Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen myöntäminen:

Liikkumisesteisen pysäköintitunnus voidaan myöntää sellaiselle vaikeasti liikkumisesteiselle tai sellaisen vaikeasti liikkumisesteisen henkilön kuljettamista varten, jolla on näkövamma tai jonka vammasta aiheutuu haittaa liikuntakyvylle."

www.traficom.fi

6. Eilen illalla 12.3.22  sain seuraavanlaisen vastauksen Lahden kaupungin kunnossapitopällikkö Pasi Leppäaholta:

"Kohteesta ei tietääkseni ole tullut aiemmin palautetta. En juuri itse liiku "kentällä", mutta sattumalta pe aamuna huomasin saman. Näiden p-paikkojen talvikunnossapito kuuluu kaupungille. Tässä on käynyt niin, että uusittua Kannaksenkadun katutilaa ei ole viety kaupungin pohjakarttaan eikä omaisuusrekisteriin. En kuitenkaan osaa antaa sinulle selitystä, miksi inva-paikka on lumikasan alla, mutta kiekkopaikkoja on avattu.

Olemme pyytäneet urakoitsijaa poistamaan lumikasan inva-ruudusta. Teoriassa tämä voi toistuakin niin kauan kuin omaisuusrekisterimme on väärin. Tosiaan auraajat saavat koneisiin auraustiedot suoraan omaisuusrekisterimme mukaan. Ja jos omaisuusrekisteri tarjoaa auraajalle väärää tietoa, ei voi työn toteuttajaa osoitella. Toki teemme tämän rekisterimuutoksen mahdollisimman pian.

Onneksi inva-tunnuksen omaavat varmasti tietävät, että voivat pysäköidä myös viereisiin, 4h-kiekkoruutuihin. Inva-paikan sijainti on usein myös muuten liikuntaesteisten kulkemista ajatellen paremmassa sijainnissa kuin "normaali ruutu".

Leppäaho laittoi vielä kuitenkin vastaukseensa linkin, josta selviää asian ydin - vaikkei siitä käykään selville Lahden kaupungin vastuu ja velvollisuus asiasta.

https://www.invalidiliitto.fi/vammaisuus/liikkumisen-tuen-palvelut/pysakointi

 

Lopuksi:

Vastauksesta käy ilmi, että jonkun ulkopuolisen henkilön olisi asia havaittuaan otettava kaupunkimme byrokratiaan yhteyttä, vasta silloin asia ehkä hoidetaan. Lahdessa ei olekaan tapana hoitaa asioita kuntoon ja pitää asiat kunnossa ilman ulkopuolisten yhteenottoa tai huomautuksia. Leppäahon vastauksesta käy taas kerran ilmi kaupunkibyrokratian keskinäinen tiedonpuute - se tuntuu olevan kaikelle kuntamme arjelle ominaista.

Asiaan liittyy viikoittainen käyntini alueella ja myös tuttavani asiointi itäisen kaupunkimme periferiasta, jossa kaikki terveydenhoidollinen ja terapeuttinen järjestely aina neuvoloita myöten on lopetettu kaupungin toimivuuden lisäämiseksi ja siirretty ne tehokkuuden maksimoimiseksi tänne keskustaan. Liikuntarajoitteisen tuttavani mahdollisuus hoitaa - lääkärin tarkoin mittaamin edellytyksin ja poliisin myöntämin luvin - omalla autolla kulkemisensa inva-ruutuihin pysäköiden ja niistä edelleen muutaman askelen kohteeseensa kyynärkepein siirtyen on siis ollut koko kuluvan vuoden estettynä. Tällaista on kaupunginjohtajamme Pekka Timosen kuuluttama ja toitottama kuntalaisten omaehtoinen asioiden hoito todellisuudessa.

Sakkoja Lahdessa jakaa hyväpalkkaisen juristin johtama Lahden pysäköintilaitos, sen delegoima ulkoistettu lappuliisa- ja parkkipekkakatras. Miksei se sakota niitä kaupungin johtavia virkamiehiä, jotka joko ymmärtämättömyyttään tai tahallaan antavat lumille säilytystilat invapaikoissa.

Asia on invalideille ja vajaakuntoisille normaalin elämisen mahdollisuudet, päivittäiset hoidot ja terapiat täysin tukkiva este, häpeä sivistyneelle Lahdelle. Parasta on, että asiaan liittyvä koordinaattori Sanna Virta toisessa yhteydenotossaan vielä pyrki asiaa lisää selvittelemään. Myös odotan vammaisneuvoston kommentointia asian korjaamisehdotuksiksi.