Võru- ja Setumaa

 

1243676365_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1243518781_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

                                                                                   retkipäivät     22.5.  23.5.

Võrumaa on pyöreästi mitaten noin 60 km pitkä ja 30 km leveä maakunta. Asukkaita on 45000, joista lähes 15000 asuu Võrun kaupungissa, joka on majapaikkamme ja retkipäiviemme lähtöpiste.

Koko maakunta on upea luonnon aarreaitta: suuri Haanjan luonnonsuojelupuisto ja monet luonnonsuojelualueet, suojellut suot ja luontopolut sekä pienemmät puistot, lähes 200 järveä sekä korkeat harjumuodostumat ovat harvinaista Viron luontoa.

Setumaa on piirroksessa punaisella ympyröity setukansan asuinalue, osa sitä on Venäjän puolella. Alkuaan Setumaa jakautui 12 pitäjään. Setukaismaalla on säilynyt omaperäinen kieli, kansallispuvut, käsityö- ja kansanlauluperinne sekä ortodoksisuus.

 

Pari kuuta sitten aloitin viron kielen elämäni toisen alkeiskurssin(edellinen oli 40 vuotta sitten). Tiesin, että kurssin aikana on tarkoitus tehdä retki Võrumaalle, eteläiseen kaakkois-Eestiin.

Helatorstaiaamuna jo kello 5 istun 34 muun Lahden seudun vironkieltä ja kulttuuria harrastavan kanssa bussissa kohti satamaa, laivaa ja Eestin bussia.

Leili Kujanpää, kielikurssimme opettaja, on matkan johtaja.

Kun neljä päivää myöhemmin palaan tänne Lahteen, olen kokenut valtavasti kaakkoisen Viron kulttuurista, historiasta, tavoista, nykyajasta, ruokakulttuurista, maan harvinaisista maastomuodoista, erikoislaatuisista nähtävyyksistä ja hieman  virolaisista ihmisistä, heidän monivaiheisesta elämästään.

1243542345_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kieli- ja kulttuurimatkalaisia matkanpäällä Võrumaalla

Matkan kokonaisuuden erinomaisesta järjestelystä olen jo täysin hämmentynyt: esimerkkinä ruokajärjestelyt, -paikat, -listat. Ihailumme opettajamme Leilin täsmälliseen, huumorintäyteiseen, asiantuntevaan, toimivaan ja huolelliseen, äärimmäisen mielenkiintoiseen retkitoteutukseen ei löydä enää suomen- saati vironkielen sanoja.

21.5.

1243545084_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ensimmäisenä retkipäivänä saavumme Võrun kaupunkiin hotelliimme. Matkaa on taitettu yli 300 km.

1243570987_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Hotellimme Tamula ja sen

1243521584_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

ikkunoista avautuva haltioittava Tamulajärven rantamaisema kilometrisine hiekkarantoineen



Võrunkielistä naurua

Tulolounaan alku on hauska tuokio, jossa kansanlaulunomaisia lauluja, meidät mukaansa temmaten, lehahtaa ruokasaliimme tulkitsemaan paikallinen seurue. Hauskat tarinat kutkuttavat nauruhermojamme. Kielestä ymmärrän ehkä yhden sanan kymmenestä. Hulvaton esiintyjien meno ja ote on yllätyksellinen, vapauttaa jopa matkan rasittamat ja kangistamat jalat mukaan rytmeihin ja laululeikkeihin, juomalauluunkin.



Kävelyilta Võrussa

 

1243521823_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Võrun kaupunkikeskustan tutustumiskävelyä

Leilin johdolla teemme kevätillan kävelyretken Võrun keskustaan. Maan suurin kuulu Karma -antikvariaatti valtavine, hämyisine tiloineen, monine menneen ajan tarve-esineineen, käsimankeleineen, pläkkiastoineen, vanhoine kirjoineen, lasiastioineen, lamppuineen, työkaluineen laventaa näkökulmaamme virolaiseen menneisyyteen ja yhdistää omaa arkikulttuuriamme Eestiin.

1243519043_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Suggeroivan monipuolinen, harvinaislaatuista virolaista tasokasta antiikkia satametriset hyllyt notkuva Karma -antikvariaatti

 


Käynnit paikkakunnan kahdessa kirkossa

1244084503_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Võrun luterilainen Katariinan kirkko

1243521003_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Võrun ortodoksisen Ekaterinan kirkon iltavigilia


1243519229_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kalevipoegin kirjoittajan, Võrussa pitkään myös lääkärinä vaikuttaneen Fr.R.Kreutzwaldin patsas

 

1243571994_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Estonia -onnettomuudessa 17 võrulaista sai surmansa: vaikuttava muistomerkki kaupungin keskuspuistossa

sekä keskeisillä muistomerkeillä täydentävät ensikosketuksen kauniiseen, siistiin, vanhaa rakennusarkkitehtuuria kunnioittavaan kaupunkiin. Retkipäivän pituus venähti 15 tuntiin.

 


22.5.

1.
Lahtelaisyrittäjän taikavoimaa ihastelemassa

Aamupäivällä saimme vierailla kaupungin lähellä Parksepan kylässä Lapi Metalli –teollisuuslaitoksessa. Vieraanvaraisen tarjoilun jälkeen teimme maallikkoakin valaisevan tehdaskierroksen modernissa, monenlaisia tuotteita valmistavassa tehtaassa.

1243539214_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tehtaan johtaja puhuu meille valmistusmääristä ja tehtaan tuotannosta - suomenkielellä! Taustalla ruostumattomasta teräksestä valmistettuja tuotteita.

 

1243572783_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Raimo Ratilainen (oik) kertoo muovituotannon aloittamisesta yli kymmenen vuotta sitten, kuvan keskellä juuri valmistuneita linja-auton istuinten runkoja Lahteen/Nastolaan lähetettäväksi, taustalla robotit työssään.

Alkuaan suuri, monensadan työläisen metallituotteiden valmistuslaitos oli saanut reilun kymmenen vuotta sitten uuden ilmeen. Lahden oma poika, matkaseurueemme jäsen - Raimo Ratilainen - muovituotannon yksi ykkösosaajia maassamme, alkoi yhteistyössä virolaisten kanssa varustaa tehdasta metallirakenteiden viimeistelylaittein. Tehtaalle kehitettiin modernit muoviaihioiden valmistusmenetelmät ja prosessilinjat. Tehdas on nykyisin virolaisten, entisten työntekijöiden omistuksessa. Konekanta on äärimmäisen nykyaikaista, työntekijämäärä on hieman alle sata. Tehtaan tuotteitten pääostajamaa on Suomi ja Lahti ympäristöineen on sen keskeinen kohde: esimerkiksi Lahden Autokorin  autojen istuinpenkit valmistetaan nykyisin Võrun Lapi Metallissa.

2.
Kaiken takana on pelko
Kun me suomalaiset luemme Sofi Oksasen tekstiä, tunnemme kuin naapurimaamme Venäjä-Neuvostoliitto olisi niissä kuvattu uskomattomana paholaisen valtakuntana.


Metsäveljet

1243524467_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Metsäveljien talossa (Metsavenna talu) Vaste-Roosan kylässä kerrotaan virolaisista metsäveljistä, jotka piiloutuivat Viron metsiin toisen maailmansodan jälkeen neuvostomiehityksen takia.
Mutta kun me vironkielenkurssilaiset saimme itse vierailla Metsavenna talussa, kuunnella talon Meelis -isännän kertomusta ja nähdä, miten raavas, yli tuhannen hehtaarin ja kolmensadan lehmän suurtilallinen kyynelsilmin kertoi isänsä vaiheista vuosien piiloutumisesta lähimetsiin, piiloihin, maanalaisiin kuoppiin, omina lapsuuskokemuksinaan, kyynelet meillä ja talon isännällä itsellään vuotivat yhteisinä entisen katkeruuden ja nykyisen onnellisuuden kanavista vuolaina tunteiden koskina.

1243523793_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Tai kun iäkäs naapuri Eha kuvaili kouluaikojaan, joissa opettaja toisensa jälkeen lähetettiiin Siperiaan ja viimeinen laitettiin rautoihin oppilaiden edessä, neuvostovalta alkoi realisoitua, henkilöityä, koskettaa, raastaa.


Huvitav muuseum

1243539181_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Metsävenna-talo oli vaikuttava: täynnä aikaan liittyvää esineistöä, piiloja, kaksoisseiniä, kumpareet, lähimetsät maanalaisia bunkkereita, jokainen varauloskäytävin, varapiiloin suunniteltu lymypaikka.

1243540526_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

1244094436_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1243582807_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

1243540352_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Niiden löytäminen oli valtaapitävälle vieraalle isännälle lähes mahdoton tehtävä. Näin syntyi monenkymmenen kyläläisen metsäveljeys – vaivalloinen tapa välttyä Siperiaan karkottamiselta. Yleinen tuomiohan oli: kaksikymmentäviisivuotta Siperiaa ja päälle viisi vuotta vailla kansalaisluottamusta. Rikosnimike: virolainen.
Piilokorsussa saimme ymmärtää myös ripauksen elämän siedettävyyslohdukkeista: pontikka kylmän ja kostean piilopaikan lämmikkeenä kirvoitti nyt monen suomalaisturistin verisuonet tuleen ja silmät säkeneiseen yhteisisänmaalliseen hehkuun.
Metsäveljien muonasta, jonka isäntä lopuksi omassa pirtissään meille tarjosi, saimme makuhermoihin konkreettista tuiketta: kuorimattomia, maukkaiksi keitettyjä perunoita, voita, suolaa, mehua, halukkaat pienen tipan metsäveljen pontikkaakin.

1243524116_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Huimaksi vierailumme lopuksi lauloimme isännän säestäessä kitaralla sykähdyttäviä yhteislauluja  tuosta metsäveljien ajasta, joka toivottavasti ei koskaan enää palaa.
.

3.

Rõuge

 

Jaan -opas ottaa meidät haltuunsa. Luonnonmaisemat ovat äärimmäisen kauniit: korkealta kukkulalta avautuu alas laaksoon herkkä, vihreän kaiki asteet näyttävä virolaismaisema, alhaalla joki ja lampia, hevonenkin.

1243911853_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Katse kukkulalta toiseen suuntaan. Kaunis, virolainen kylä asumuksineen, kirkkoineen, vastakkaiselle kukkulalle kiemurtavine teineen. Maisemien korkeuserot ovat suuret: korkeita kukkuloita, syviä laaksoja.

1243912678_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

 

 

Kaarnakivi - patsas


1243682074_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Juhan Laik on Võrumaallla 1899 syntynyt kirjailija, lehtimies, runoilija, värikäs persoonallisuus. Separatistisista ajatuksistaan hänet karkotettiin  16-vuotiaana Venäjälle, mutta hän osallistui jo 1917 vapaustaistelijana ensimmäiseen maailmansotaan. Hän on toiminut Eestin kirjailijayhdistyksen sihteerinä, kirjoittanut Päivälehteen aikanaan runsaasti tekstejä võrun murteella.

Erilaiset hänen kirjoittamansa kansantarinat ovat levinneet ympäri Viron. Hän muutti myöhemmin Saksaan 1944 ja sitten Ruotsiin, jossa kuoli 1948.

 

Kaarnakivi- Korpinkivi on tarina, jonka Juhanin naapurissa asunut karjapaimen Junts oli kokenut tai sepittänyt. Tämä kertoi, että oli kerran pienenä löytänyt todellisen korpinkiven. Korpinkivi on kivi, joka täyttää kaikki löytäjänsä toiveet. Korpinkiven voi löytää korpin pesästä munimisaikaan. Siksi on tarkoin seurattava korpin munimista. Junts onnistuikin näkemään korpin ja seurasi tarkkaan sen liikkeitä päivittäin. Viimein kiivettyään pesään Junts löysi kolme munaa. Hän kokeili niitä: yksi oli huomattavasti raskaampi kuin kaksi muuta. Junts otti tuon munan käteensä ja huomasi samalla, että housuista puuttuu nappi. ” Voi kun saisin tuohon uuden napin,” Junts lausui. Hämmästyksekseen hän huomasi samassa napin ilmestyneen housuihinsa. Junts riensi nopeasti kotiinsa, antoi kiven äidilleen ja kertoi löytäneensä oikean korpinkiven, joka heti täytti hänen toiveensa kadonneesta napista. Oikea korpinkivi täyttää vain pikkutoiveet.- kuten tuon housunnappitoiveenkin. Äiti toivoi, että kivi täyttäisi mahdollisimman monta toivomusta, sitten se saisi jäädä rauhaan.

Seuraavaksi äidin kädessä oli monta oikeaa kultarahaa. Sen jälkeen kivi hävisi niin kuin sitä ei koskaan olisi ollutkaan.

 


Muinaislaaksot

Rõugen 10 km pitkässä ja 52 m syvässä muinaislaaksossa on jokia ja seitsemän järveä.
Rõuge Suurjärvi, Viron syvin (38m) järvi, näkyy mäen toiselta puolen. Paikka on myös vesistöjen jakautumispaikka, josta joet lähtevät vastakkaisiin suuntiin. Järviä yhdistää  Rõuge-joki, joka kulkee muinaislaaksojen pohjaa pitkin, laaksoja on monia.



Satakielilaakso

1243541501_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Laaksoista kuuluisin on muinaisen linnamäen reunamilla sijaitseva 300 metrin pituinen ja 12-15 m syvyinen Ööbikuorg, Satakielilaakso, jonne laskeudumme. Lähteet pulppuavat suihkuina maan uumenista kirkasta vettä. Veden raikas pärske kertoo meille suuren vesirattaan menneisyydestä: ratas aiotaan taas saada käyttöön, nyt myös turistien ihasteltavaksi. 

Kuuntelemme muinaislaaksopolullamme tuomien kukkiessa satakielikonserttia.

1243539251_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Laaksosta noustuamme keinahdamme Satakielilaakson keinussa ja kiiruhdamme laulujuhlakentän keskiössä pyörivän modernin tuulimyllyn ohitse kylän naisten käsitöitä ihastelemaan.


1243539276_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jaan-opas ja retkenjohtaja Leili ihastelemassa võrulaista käsityötaitoa.

 .

4.

Suuri Munamäki

Suuri Munamäki on Baltian korkein kohta: 317,6 m ja näkötornin huipulta 346,7 m merenpinnasta.

Linja-autotie on ajat sitten päättynyt. Matkaamme nyt kävellen jyrkkää Munamäen rinnettä. Turisteille tarkoitettu kävelypinta nykyaikaista kivipintaa vaikka tanssikengin kiiruhtaa. Alkaa puuskututtaa: helpottaa kun täälläkin satakieli laulelee ja tuoksuvat tuomet kukkivat kuusiston kainalossa.

1243539320_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Näkötornista avautuu näkymät yli viidenkymmenen kilometrin etäisyyteen.

 1243539713_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Retkipäivän päätteeksi välittyy Munamäeltä kaakkoisvirolainen illanhämyisä, siintävä kesämaisema uljaimmillaan.

Autossa paluumatkalla tavoittelen päivän kertosäkeen melodiaa:

Võrumaa, Võrumaa, kõge ilosamp sa, sinnu kitä ma egalpuul ollõn,sükäv Ööbikuorg, korgõ Munamäe torn minnu terütas minnen ja tullõn.

Kevätyön eestiläinen käki kukkuu.

 

 

 

 

23.5.

Markkinat

1243545084_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1243665621_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Hotellimme lähellä on jo varhain aamulla ääntä ja liikettä. Viereiselle kentälle on pystytetty myyntipöytiä, kojuja. On keväiset markkinat.
Taimimyyjät ovat levittäneet vihertävät ja värikkäät, kiinnostavat tuotteensa pitkin kenttää, on kirjamyyjää, vaatemyyjää, häränmakkaramyyjää, karamellinmyyjää, kenkäkauppiaita, vihanneskauppiaita.



Virolaisen kulttuurin voimamies

1243917151_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1243957428_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


Friedrich Reinhold Kreutzwald
1803-1882, lääkärinä 1833-77 Võrussa. Kreutzwald on 1800-luvun Viron merkittävin kulttuurivaikuttaja, virolaisen kansallistunteen, kansalliskirjallisuuden perustaja ja kansalliseepokseksi nostetun Kalevipoegin luoja.


Teoksia: Kalevipoeg 1857-61, Virolaisia satuja ja tarinoita, Kettu repolainen, Kotilääkäri, Virun laulajan lauluja, Lembitu..

1243666193_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tänään käymme tutustumassa Fr. R. Kreutzwaldin kotimuseoon.
Vanha, kaksikerroksinen puinen museorakennus suorastaan houkuttelee sisätiloihinsa (joissa valokuvaaminen on kielletty).

1243665580_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Museon opas tervehtii meitä museon pihalla. Hän kyselee pariin kertaan tulkkia. Vastaamme, että me kuuntelemme ja osaammekin eestinkieltä.
Astumme viehättävän kalustetun lasiterassin kautta talon eteiseen, kurkistamme lääkärin työhuoneeseen, jatkamme suureen saliin, jossa flyygeli ja monet muut Kreutzwaldin perheelle kuuluneet esineet siirtävät meidät vaivatta 150 vuoden takaiseen silloisen kaupunginlääkärin elämäntavan tunnelmaan. Keittiö runsaine esineistöineen viestii, miten paljon palveluskuntaa suuri talo toimiakseen tarvitsi. Oppaan kehotuksesta kokeilemme flyygelin sointia – se on vireessä. Museon eteistilasta johtaa kapeat portaat talon yläkertaan, kirjailija Kreutzwaldin työhuoneeseen. Se on sisustettu ajan patinoimin kalustein, esinein ja tietenkin muutamin kirjallisin näyttein. Koko kierroksemme ajan oppaamme kertoo Kreutzwaldin elämäntyöstä sekä elämästä ja elämänmuodosta menneenajan Võrussa.
Siirrymme avaralle, aidatulle sisäpihalle. Yhdessä sen aittarakennuksista on laaja kirjallisuusnäyttely, jossa perusteellisesti ymmärtää Kreutzwaldin kirjailijatyön laajuuden.
Pihaa kehystävät vielä navetta, talli, sauna, kellari ja kaivo. Astun savusaunarakennuksen hämyisään tilaan, tunnelma on valmis.

1243916298_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Käännyn ja lyön pääni matalan oven kamanaan. Näen võrulaistähtiä.

 

1243918016_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Oppaamme siirtää meidät ulkopihalle. Siellä tervehtii paratiisimainen, täydellinen, hoidettu, kaunis, laaja, monipuolinen lääkärin kotipuutarha. Sen kasveina on monikymmenlajisten kukkien lisäksi kaikkien mahdollisten yrttikasvien kirjo.

1243916322_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 
Pyydän opasta lausumaan minulle vielä pari säettä Kalevipoegista. Hän käveleekin aivan vierelleni ja varoen kuiskaa korvaani:

Aga ükskord algab aega, Kus kõik piirud kahel otsal  Lausa lähvad lõkendama; Lausa tuleleeki lõikab  Käe kaljukammitsasta - Küll siis Kalev jõuab koju Oma lastel´ õnne tooma, Eesti põlve uueks looma.

(Kalevipoegin viimeiset säkeet)

 

 

5.

Obinitsa
Automatka. Saavumme Obinitsaan, jo yli 1000 vuotta sitten asuttuun setukansan keskukseen. Ajamme todella kapeita kujamaisia teitä, näemme museokeskukseksi entisöityjä setukaiskortteleita.


Lauluimät

1243539397_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pysähdymme setulaisten lauluäitien muistomerkkimäellä. Muistokiviin on hakattu merkittävien kansanlaulajanaisten nimet, Setumaan kansanperinteen laulajakuuluisuudet. Patsaan muodon on saanut kansanlaulaja Hilana Taarka.

Kansanlaulaja Hilana Taarka
Vuosina 1856-1933 elänyttä Taarkaa pidetään setujen eli setukaisten ja setojen kulttuurin äitihahmona. Hänen tarinansa muistuttaa monien taiteilijoiden kohtaloa: hän ei voinut solmia avioliittoa, sillä hänen vanhempansa olivat liian köyhiä setuperinteen edellyttämiin hopeakoruihin ja myötäjäisiin. Hän joutui elättämään niin itseään kuin lapsiaankin kiertävänä laulajana ja kerjäläisenä.

Suomalainen kansanperinteen tutkija Armas Otto Väisänen matkusti aikanaan keräämään Setumaalle lauluperinnettä. Matkallaan hän kohtasi ympäristönsä hyljeksimän Taarkan. Väisänen lumoutui Taarkan lauluista jopa niin, että hän järjesti setulaulun äidin esiintymään Suomeen. Taarka sai laulaa myös mm. presidentti Ståhlbergille. Väisäsen järjestämän matkan ansiosta Hilana Taarkasta tuli arvostettu taiteilija myös kotiseudullaan, Kaakkois-Viron Setumaalla. Kylähulluna ja kerjäläisenä pidettyä Taarkaa alettiin kunnioittaa setujen laulukulttuurin äitinä.

1243539365_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Luonnonmaisemat ovat äärimmäisen komeat: korkealta lauluäitien muistomerkkimäeltä avautuu huima näky alhaalla olevalle järvelle. Olemme jälleen jääkauden jättämissä sieluahivelevissä, suurten korkeuserojen maisemissa. Viimeinen jääkausi,15 000 vuotta sitten, synnytti tänne Setumaalle ulottuvan monien pikkujärvien ja laaksojen ketjun.

 

 

6.

Värska

Reilu puolen tunnin ajomatka: saavumme aivan Venäjän rajalla olevaan Värskaan, joka on kuuluisa ihmeitä tekevästä erittäin kivennäispitoisesta, terveellisestä vedestään. Automme kiertelee Viron kuuluisimman -Värskan terveyskylpylän - laajat rakennukset ja alueet.

1243959338_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

"Parannamme luonnonhoidoilla mahahaavoja, sappiteiden tulehduksia, lasten kroonisia hengityselinten tauteja. Meillä on myös pitkä kokemus hermoston, nivelten ja gynekologisten tulehdusten..."

Kuuntelemme Leilin lukemaa eestinkielistä kylpyläesitteen tekstiä. Tänne meidän jokaisen on tultava parantumaan! Auto kuitenkin kurvaa jo kohti seuraavaa kohdetta.



Värska kirik

1243999032_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

"Tulge tagasi inimese lapsed!"

Ainutlaatuinen Värskan  kirkko ihastuttaa  poikkeuksellisella kivirakenteellaan, kauneudellaan. Odotamme hyisen tuulisella kirkkomaalla papin saapumista.

1243998999_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kävelemme hautausmaata ristiin rastiin: muovikukkaset kuuluvat tämän ajan koristuksiin, kahden eri valtakunnan setulaisia yhdistävät nuo ikikukkaset - meitä kulttuurihienohelmoja ne oudoksuttavat.

1243960894_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pappia ei kuulu. Selviää syykin: elämäntavat Jumalan palvelijoilla eivät joskus riitä esiintymiskelpoisuuteen.

1243960940_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Onneksemme kirkon vanhin saapuu odottelun jälkeen suuren avaimensa kanssa ja saamme pysähtyä kirkon häikäisevän upean  ikonostaasin edessä.



Setumaa

Setukaiset
Setukaiset on virolaisheimo, jonka jäsenet ovat vuosisatoja eläneet virolaisten, venäläisten ja latvialaisten asuinalueiden rajalla. Setumaa sijaitsee nykyisinkin kahden valtion, Viron ja Venäjän rajalla.

Setukaisten  lukumäärä vuonna 1885 oli 12 549  ja nykyisin hieman alle 20000, pääasiassa Virossa. Varsinaisella Viron Setumaalla heitä on noin 6000 ja Venäjän puolella enää muutama sata.

Setukaiset itse sanovat puhuvansa võro-seton kieltä. Sillä on monia suomelle yhteisiä sanoja sekä samantapainen vokaalisointu ja  väitetään, että suomalaisen on helpompi ymmärtää eteläviroa kuin pohjoisvirolaista viron kirjakieltä. Itse en ymmärtänyt võro-murteesta paljoakaan.

Setukaiset ovat ortodokseja. Muinaisuskontojen setukansan oma jumala oli Pekko.

1244000256_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pekko setumuseon pihapiirissä

 


Setutalu lumoaa

1243976267_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Setumuseossa saimme kohdata yhden maan mainioimmista museo-oppaista, joka suorastaan innoitti meidät kuuntelemaan, keskustelemaan, kokeilemaan ja näkemään.

1243975852_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

1243976052_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Hän kertoo museon koko laajan pihapiirin viestivän setukaisten elämästä 100 vuotta sitten. Nykyisinhän setulaiset elävät kuten ketkä tahansa muut ihmiset.

1243976393_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1243999585_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


Museorakennukset - maatalouden ja kalastamisen tilat ja esineet, talousrakennukset, vilja-aitat, nukkuma-aitat, paja, tallit ja tietenkin itse tupa - olivat mitä hienointa setukaisten menneen ajan, elämäntavan ja elämänpiirin näytteitä.

1243999754_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1243999724_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


1243976628_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


Museohenkilöstön kansallispuvut olivat harvinaisen kauniita, iloisia ja poikkeuksellisen omaperäisesti kirjailtuja: ne viestivät omasta, taiteeksi muuntautuneesta käsityötaidosta.

Setunaisten käsityötaidoista kertoivat myös nukkuma-aittojen neuleet, ja ruoka-astiat viestivät korkeatasoisesta keramiikan hallinnasta sekä puun ja nahkan käsittelytaidosta.

1243976550_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1244000060_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

Kun talon aidattu pihapiiri sisälsi kolmen sukupolven elämän arkea töineen, juhlineen, iloineen ja suruineen, siirtyivät tavat ja perinteet sukupolvelta toiselle.

1243976738_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Erilaiset paikat oli tarkoin määrätty: talon isännälle nähdä pöydän päästä kaikki pihaan johtavat portit ja aitoissa käyvät ihmiset - tai  naimaikäisen vanhimman tyttären

1243977463_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

ovensuunukkumapaikka, isännän ja emännän makuupaikat ja lasten nukkumapaikat keskenkasvuisten uuninpankkomakuusijoihin asti.

Pukeutuminen jo sinänsä viesti ihmisen siviilisäädyn ja arvon.


1243976845_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Opas Külli havainnollistaa hauskasti nukeilla erilaisen pukeutumisen kertovan setulaisen siviilisäädystä.

Museon yhteydessä on tyylikäs, suuri Tsäimaja, jossa saa Setumaan perinneruokaa. Lautaset, kupit ja kipot ovat aitoa setukansan astiastomallistoa.

 

 

7.

Piusan hiekkaluolat

1244003101_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Piusan aseman lähellä on ainutlaatuiset ihmisen toiminnan tuloksena syntyneet luolat, joista aikanaan kaivettiin lasihiekkaa. Vierailijoille ovat avoinna Museo- ja Pylväsluola. Kaivoksen luolastoon on vain lepakoille meno sallittu.


1244003225_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Maanalaiset kaivaukset aloitettiin vuonna 1922. 1970-luvulla siirryttiin avokaivauksiin. Luolien takana avautuu Piusan hiekkalouhimo. Louhimossa paljastuvat devonikauden punaiset ja valkoiset hiekat ovat erityisen vaikuttavia, alueelta on löydetty yli 350 milj. vuoden ikäisiä kalafossiileja.

1244027498_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Oppaamme (toinen vas) kertoo fossiililöydöistä

1244003189_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Muutaman sadan metrin päässä on alueen keraamikkojen työpaja ja myymälä aistikkaine, käytännöllisine käsityövalmisteineen.

1244007293_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


 

8.

Meremäen torni

1244003309_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kiipeämme vielä Meremäen näkötorniin,

1244003265_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

josta on vaikuttavat näkymät aina Venäjälle, Petserin luostariin saakka.

 

 

9.

Vana-Vastseliin

1244003345_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Saavumme vanhan piispanlinnan raunioille. Sen edessä on museokohteen esittelytaulu. Taitavasti olennaisen kertova esitetaulu antaa vierailijalle oivallisen kuvan rakennuksen merkittävyydestä aikanaan, sen nykyisestä restaurointivaiheesta ja tulevaisuudesta. Tällaiset kaksikieliset museotaulut olivat monissa matkamme kohteissa edustavasti ja tyylikkäästi laadittuina yleisesti nähtävillä.

1244003391_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jyrkän mäen päällä olevasta linnasta näkyy koko seutu jokaiseen ilmansuuntaan kilometrien päähän. Alhaalla kuuluu mäkeä kiertävän joen kosken kohina.

1244003414_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Raunioiden restaurointikunnostus turvalliseen yleisökäyttöön on suuri ja ammattitaitoa vaativa työ. Nämä rauniot  on kunnostettu meitä varten: tunnistaaksemme edes hivenen menneisyyden maailmanpiiriä, sen asujia ja valtarakenteita.

Päivän päätteeksi nautimme tunnelmallisen ravintolaillallisen Vana-Vastseliinan Piiri Kõrts-ravintolassa.

Vuodatukseni alussa kartalla näkyvä Võrumaan ja Setumaan kierros päättyy - tähän Värskassa syntyneen runoilijan luuletukseen:


LIIVANE RADA

Otse värava vahelt ta algab -
nõmmele viib...
Lapsena kõrvetas pisikest talda
tuline liiv.

Räsitud männid...Neis ilu on vähe.
Kadak ja kask.
Liiva keerutab silmi ja pähe
tuulispask.

Kanarbik sumiseb mesilastest.
Piniseb sääsk.
Aialatile rinnule lastes
mõtlema jään:

"Armsaks ning koduseks saanud on kadak,
männid ja liiv...
Kuidas küll sama, kuum, liivane rada
ellu mind viib?"

Paul Haavaoks 1956

 

24.5.

Kieliopiskelijaryhmämme palasi Suomeen Tarton kulttuuri-ilmapiirin nykyisyyttä ja menneisyyttä tutkistellen.