https://peda.net/lahti/koulut/lotila/m/ml:file/download/fc9c6f31e5b8fbd009b97b206877b2cbd9b95bf0/Esitteen%20kuva2.jpg

Lotilan musiikkiliuokkien laulajia (konserttiesitekuva).

Lahden kaupungin ykkösasioita on 2000-luvulle saakka ollut saada olla mukana eturivissä lasten yksilöllisiä kykyjä korostamassa rakennettaessa Suomessa oppivelvollisuuskoulua sekä muutettaessa sitä ajan vaatimusten ja yhteiskuntakehityksen mukaiseksi.

Ensimmäiset peruskoulukokeilut eteläisessä Suomessa aloitettiin 1960-luvun alussa (Launeen koulu) Lahdessa ja luokkamuotoinen erityisopetus sai Lahdessa alkunsa jo 1940-luvun lopussa (Ainopuiston koulu). Suomalainen musiikkiluokkakoulutus alkoi Lahdessa 1960-luvulla (Lotilan koulu).

Valtakunnassa 2000-luvun taitteen jälkeen alettiin kaikessa henkisessä yhteiskunnan kustantamassa palvelussa pyrkiä suuruuden maksimointiin. Suuret koulut saivat Lahdessakin otolliset asianajajansa. Perustettiin ns. kouluverkkotoimikunta, joka oli koottu muutamasta peruskoulun rehtorista, sihteerinä toimi silloisen Lahden koulutuspalvelukeskuksen suunnittelu- ja kehittämispäällikkö ja kouluverkkotoimikuntaa johti asiaan innostunut Launeen koulun rehtori.

 

Mihin se Lahdessa johti?

 

Kaupunkiin perustettiin keinotekoisia oppilaaksiotto-alueita aluerehtoreineen, alueet piirrettiin kartalle ja näin kaupunki saatiin näyttämään hienolta organisaatiokeksinnöltä ainakin maallikkopäättäjien ja kouluverkkotyöryhmän itsensä mielestä. Näin kaupungissa toteutettiin helposti kymmenien pienten koulujen lakkauttaminen ja muutaman koulun paisuminen muodottomaksi, levottomaksi ja hallitsemattomaksi massatuottajaksi, ainoana päämääränä oppivelvollisuuden suorittaminen mahdollisimman halvalla. Uutta oli lahtelaiskoulut vallannut yleinen levottomuus ja tappelut oppilaiden kesken sekä huoltajien ja koulun välillä aina käräjille saakka.

 

Nämä kouluverkossa omaa napaansa katsoneet rehtorit olivat silloisten Salpausselän yläasteen Markku Karjalainen, Tiirismaan yläasteen Tuula Virtanen, Launeen koulun Esko Taipale, Kivimaan koulujen Klaus Kähkönen täydennettynä Liipola-Kaikuharjun erityiskoulun rehtori Maritta Turusella sekä poikkeuksena Myllypohjan ala-asteen rehtori Auvo Niemisellä. Vaihtelevasti vuoroin kouluverkkotyöryhmän sihteerinä, vuoroin sen puheenjohtajana toimi suunnittelu- ja kehittämispäällikkö Marja Spoof.

 

Launeenv%C3%A4ist%C3%B6tilat.jpg

 

Kun katsotaan vaikkapa Launeen koulun todellista fyysistä ja yhteisöllistä tilaa tänään, voi vain todeta, että viisitoista viimeistä kouluvuotta tämä aikanaan 1960-luvun koko maan peruskoulukokeilujen ykköskoulu on joutunut toteuttamaan suurimman osan oppivelvollisuusopetuksesta oppilaiden ja opettajien terveydelle vaarallisissa tiloissa -parhaimmillaan vuokraparakeissa työskennellen. Kun näinä päivinä Launeen koulu on viimein saanut lahtelaisessa päätöksenteossa armon ja luvan rakentua vanhoille puretuille sijoilleen, tuntuu tulevaisuus entistä lohduttomammalta. Koulu rakennetaan kahdessa vuodessa tuhannen oppilaan mammuttikouluksi, maan alle rakennettavan valtatietunnelin myllätessä ja täristessä ja saastuttaessa yötä päivää, ja koulun maiseman muodostavat sen ympärillä valtavat liikekeskukset ja tieverkostojen liikenne. Tämäkö on Lahden tulevaisuusihanne modernin koulun sijaintipaikaksi.

 

Tällä hetkellä Lahden kaupunki on koulutuksellisesti monessa asiassa kohtalokkaasti pudonnut kehityksen kyydistä. Kaupunki on viimeisen viidentoista vuoden aikana lakkauttanut yli kaksikymmentä koulua ja niiden yhteisölliset kouluilmapiirit – vanhempia, oppilaita ja opettajia kuuntelematta, heidän toiveistaan ja ajatuksistaan välittämättä. Kaupungin oman hierarkian sanelemalla yksinoikeudella täällä sivistyksestä vastaava ylin virkamies on aina oikeassa oleva auktoriteetti ja alaisten lojaalisuus häntä kohtaan on nykyajan nöyrää sanelukäskytykseen alistumista. Keskeinen syy huonoon yhteishenkeen ja koulutilanteeseen on aidosti työntekijöistä lähtevien koulu-uudistusten unohtaminen.

Lahtea on komentanut  ja sen opettamisvoimia johtanut perusopetusta tuntemattomien johtajien (kaupunginjohtaja + sivistysjohtaja + lasten ja nuorten kasvun vastuualuejohtaja) ylläpitämä Lahden voimakkaasti kasvanut  virkamiesbyrokratia. Tultaessa 2000-luvun alusta tähän päivään pelkästään uusien väliportaan hallintovirkojen määrä on yli kaksinkertaistunut, päälliköillä, johtajilla ja hallintosihteereillä. Kuitenkaan Lahden asukasluku ei samassa suhteessa ole merkittävästi lisääntynyt.
 

Lahden peruskoulutuksen organisaatiossa on viisiportainen hallintomalli: Sivistysjohtaja, lasten ja nuorten kasvun vastuualuejohtaja, väliportaana suunnittelu- ja kehittämispäällikkö sekä määräaikainen seitsemänhenkinen aluetasojohto, jossa kolme aluepäällikköä ja neljä sihteeriä, palvelupäällikkö ja sitten vasta viimeisenä jäljellä olevat peruskoulutuksen työntekijät,  27 rehtoria ja varsinaiset opetustyöläiset, lähes 850 opettajaa sekä 240 koulunkäyntiavustajaa.

Näin valtiovarainministeriön ja opetushallituksen yhteisesti myöntämät sivistystoimen määrärahat ja valtionavustukset liukuvat vähin erin budjettien paikallisessa lahtelaiskäsittelyssä kuin huomaamatta aina vain pienemmiksi  ja suuntautuvat varsinaisen opetuksen ohi, näiden palveluksi nimettyjen turhien väliportaiden syödessä lisähenkilökuntakiinnityksillään koulutukseen myönnetyt lisämäärärahat.

Oppilaskohtainen%20opetus.jpg

 


TILASTOKOE.jpg

Lahti sijoittaa myös varsinaisiin opetusjärjestelyihin vuosi vuodelta pienemmän oppilaskohtaisen euromäärän.
 

Oheinen tilastokaksikko on pieni lukusarja, mutta todistaa vakuuttavasti, miksi Lahti kituu väestökasvun paikallaan pysyvässä väkiluvussa ja miksi yhä useammat vanhemmat lapsensa oppivelvollisuuskoulun aikana joutuvat taistelemaan lastensa oppivelvollisuuden toteutumisen ja oikeuksien puolesta, kun niitä tällä hetkelläkin poljetaan jatkuvasti pienenevillä määrärahoilla ja ilman riittäviä opettajavoimia - verukkeena kaupungin muka niukka budjetti. Lahdessa lasten arvostus on rahanahneen sydämetöntä.

Kun vastassa on ylipaisunut byrokratia, ei ole ihme, ettei kovinkaan moni vanhempi enää jaksa tuota taistelua käydä. Eikä ole ihme, että varsinainen kaupunkimme koulujen kehittäminen polkee täysin paikallaan.

 

kyn%C3%A4.jpg

Esimerkki 

Lahden kouluelämässä on oikeastaan seitsenportainen hallintomalli. Epävirallisin niistä on Oppilaaksiottoalue- järjestelmä aluejohtajineen, projektipäällikköineen ja sihteereineen. Lahden järjestelmä on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka. Pelkät sen kuukausittaiset palkkamenot lisäkuluineen ovat 35000 euroa eli vuodessa noin 0,42 miljoonaa euroa. Käsitykseni mukaan järjestelmä on tarpeeton ja sen tehtävät voi hoitaa murto-osalla tässä esitetyistä kustannuksista ja henkilömäärästä.

 

Jatkuvat ympäripyöreän sisällöttömät tiedotteet oppilaan tuki -asiasta kaupungin nettisivuilla, jopa sivistyslautakunnan puheenjohtajan nimellä allekirjoitetut naivit vastineet valtalehdessämme paljastavat vastuullisten päättäjien tietämättömyyden. Lupaukset ministeriön lisärahoista ovat asian tahallista vetkuttelua ja hautaamista maton alle. Aluejohtajien kyky hoitaa uudenlainen erityisopetus kaatuu heidän täyteen asiantuntemattomuuteensa, ja vastuualuejohtajan jatkuva, kyllästyttävä höpötys ei auta Lahden lasten hätään, vanhempien huoleen, koulujen työrauhakaaokseen, jotka vaativat korjauksen nyt eikä huomenna.

 

Olen myös havainnut oppilas- ja palkkatilastoista, että kaupunkimme eri puolilla asuvat kuntalaiset ja opetustyön tekijät alkavat olla opetusjärjestelyissä, kohtalokkaasti eri asemassa.

Koulukohtainen opetustilakelpoisuus, varustus, tuntimäärä, opettajien edut ja velvollisuudet samasta työstä tuntuvat järjestyneen kovin eritasoisiksi kaupungin eri puolilla.

 

Kevään pikkulinnut ovat jo pari vuotta laulaneet, että pienet facebook-piirit ovat tulleet byrokratiaamme jäädäkseen ja kaivertaakseen omat tuttavakäytävänsä lisätehtäviä, lisäpalkkauksia sekä mahdollisia Lahden tulevia virkaylennyksiä varten.

Home, joka on näiltä lahtelaisbyrokraateilta jäänyt vakavasti pohtimatta ja hoitamatta Oikeuskanslerin Tilakeskukselle antamista huomautuksista huolimatta, on iskenyt miltei jokaisen oppivelvollisuutta käyvän lapsen ja nuoren kouluaikaan. (OKV/1588/1/2013, OKV/637/1/2015).

 

Koko maan ykkösenä Lahti yrittää byrokraattiensa avulla näyttää jo kaikkialla muualla maassa tuhoon tuomitun (Helsinki, Tampere, Turku ym) inkluusiomenetelmän sujuvan kaupungissamme hyvin, kaikista toisenlaisista lahtelaisten vanhempien, asiantuntijoiden sekä lahtelaisopettajien enemmistön huomioista ja kokemuksista välittämättä.

Nyt  Lahdessa ollaan selvässä luottamuspulassa kaupungin peruskoulusta vastaavan johdon, lastensa koulunkäynnistä vastuussa olevien vanhempien ja yksityisen opettajan tehtävien näkökulmasta oppivelvollisuuden tasa-arvoisessa toteuttamisessa jokaiselle ainutkertaiselle, yksilöllisesti lahjakkaalle lapselle ja nuorelle.

 

Artikkelikuva.jpg

Parahin lukijani, annan Sinulle tehtävän. Jos jaksat, kuuntele Lahden kaupungin sivistysalan lasten ja nuorten kasvun vastuualuejohtaja Lassi Kilposen vastaukset Ylen ohjelmassa 16.1.2018.

Haastattelijana on yksi kaupunkimme kokeneimpia radiotoimittajia, Marjo Pirilä. Hän yrittää saada Kilposta vastaamaan rehellisesti kysymyksiin, joihin koko Lahti, tuhannet vanhemmat ja koulujen henkilökunta, haluaa saada viimeinkin suoran vastauksen. Kysymys on erityisopetuksesta ja erityistä tukea tarvitsevien lasten sekä  enemmistön oikeuksista opiskella häiriöttä ja tuloksellisesti lahtelaisissa oppivelvollisuuskouluissa.

 

Ylen kuva

 

Ohjelma kuuluu allaolevasta linkistä

https://areena.yle.fi/1-4333790

 

LUE LISÄÄ

 https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2016/10/lahden-kouluelama-mutapainissa:

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2016/11/lahden-kouluelama-mutapainissa-2

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2016/12/lahden-kouluelama-mutapainissa-3

 

Lis%C3%A4liite.jpg