Jari Litmasen – jalkapallofanien lahtelaisjumalan – ympärille pyritään tekemään sammuvalle tähdelle kunniasädekehä: patsas Lahden Suurhallin nurmikolle.

1241034324_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Kuvanveistäjä Satu Loukkola viime keväänä oman yksityisnäyttelynsä avajaisissa


Kuvanveistäjä Satu Loukkola teki reilut kaksi vuotta Lahden Reippaan patsaspuuhastelijoiden pyynnöstä, sopimuksesta ja tehtäväannosta alkanutta näköispatsasta täyspäiväisenä ammattityönä.

Tehtäväksiantoon liittyneet yksinvaltaiset, Lahden Reippaan patsasvetäjän oman kissanhännän nostamismotiivit hiivuttivat selvittyään patsastyön: alkuperäinen rahoitus pinssi- ym. vanhakantaisine rahankeräyksineen ei pelannut ja kuvanveistäjä joutui keskeyttämään työnsä. Ammattitaiteilijan kun pitää myös elää taiteellaan: suuri ateljee Askon entisissä, uusituissa tehdastiloissa on neliövuokrainen työtila, pienemmässäkin taiteilija voi leipänsä ansaita.

Nyt Lahden Reipas on jälleen patsaineen Jari Litmas -otsikoissa. Uusi patsashanke on käynnistetty.
Luonnokset ja vuosien työn tehnyt Satu Loukkola on potkaistu lajin tapaan sivuun. Tilalle on valittu nyt Harjulan kansalaisopiston kuvanveistopiirin ohjaaja Reijo Huttu.

Aika outoa taiteilijakollegoiden kunnioittamista ja yhteistyötä. Tosin Reijo Huttu ei kuulu ammattitaiteilijaliittoon vaan ns. Suomen taiteilijat -liittoon, jonka puheenjohtaja taas on lahtelainen hiusmuotoilija Martti Åhman.

 

Näköispatsaat eivät ole tätä päivää


Hutun Litmas-patsaan monet taiteelliset puutteet, sen selvästi virheelliset mittasuhteet ja kolmimetrinen koko pyritään korvaamaan valitsemalla paljastamispäiväksi suomalaisten kunnioittaman kirjailijan Aleksis Kiven päivä 10.10 2010. Ei ehkä muistettu innostushuumassa, että Kiven Seitsemän veljestä pelasivat kurraa, eivät potkupalloa.

Kun minulla ei potkupalloilijoista tietenkään voi olla mitään kokemusta saati omaa mielipidettä - niin hölmöä kuin minusta tuo urheilulaji onkin suurten joukkueiden juostessa potkimassa yhden ison pallon perässä tuntitolkulla - niin voin kuitenkin sanoa sanan taiteesta, siitä vähän enemmän ehkä ymmärrän.

Reijo Hutun taiteen leviäminen Lahden nykytaiteeksi on esimerkki lahtelaisesta taidekäsityksestä: söpöt ja pienet, halvat, taiteellisesti kyseenalaiset teokset ovat lahtelaisten mielestä muka sitä oikeaa taidetta. Ovathan ne kyllä halpoja, kun materiaalia säästyy. Kun taiteilijalla ei ole meriittiä, niin työkin on halpaa.

1268660913_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kahdeksan metrin päästä Harjulan setlementin Lounaan toimitalosta voi silmä juuri ja juuri havaita Reijo Hutun Tiedon jyvät -patsaan oikeanpuoleisen ikkunaristikon edessä.

Yllä oleva kuva kertoo, miltä nuo teokset sitten näyttävät. Se kuvaa tyypillisimmillään tällaista lahtelaista patsaskäsitystä: työ ei saa olla ainakaan luonnollista mallia suurempi tai yleensäkään täyttää mitään kuvataiteellisia normeja.

1268660571_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Reijo Hutun Vuosien tuki -patsas näyttää tällaiselta kääpiöminiatyyriltä viereiseltä jalankulkutieltä katsottuna.

Samoin Sairaalanmäellä sotainvalidien puolisoiden kunniaksi paljastettu Vuosien tuki -patsas: sekin kooltaan aivan liian pieni kääpiöveistos.

Ympäristössään tällaiset työt ovat noloja: ne näyttävät aivan liian pieniltä, kääpiöiltä, miniatyyreiltä. Ne antavat aiheestaan epäkunnioittavan vaikutuksen: tällaiseen meillä vain on varaa. Ne viestittävät tuleville sukupolville, minkä arvoisina me näitä asioita pidimme.

Jos taloudellisesti ei voida toteuttaa kunnon patsashanketta, odotettakoon aikoja parempia. Kun patsaat aina Leonardo da Vincistä
, Michelangelosta alkaen on tarkoitettu yleisön koettavaksi ja nähtäväksi, mallinsa tai asiansa ylistykseksi, ympäristönsä keskipisteiksi, on vastuuntunnotonta toteuttaa patsaita, jotka eivät täytä taideteosten pienimpiäkään laatuvaatimuksia.

 

Sivistystoimiala apuun

Urheilu ja taide kuuluvat Lahden kaupungin toimialajaon mukaisesti sivitystoimialaan.

Lahden sivistystoimialalla on paljon hankkeita vireillä, mutta tuskinpa mielipidettä tästä asiasta. Sivistystoimialalla pitää kuitenkin olla varaa Kuvanveistäjäliiton asiantuntijoihin ja velvollisuus pyytää heiltä lausunto. Onko otettu yhteyttä?


Lilliputti Litti on jalkautumassa Lahteen. Hävettää taiteilijoiden, rehdin urheilun, kunnon taiteen ja meidän lahtelaisten, jopa Litinkin puolesta.

 

 

Ennen ja nyt


2196776.jpg
Kyllä Lahdessa on ennen patsaita osattu pystyttää ja neuvotella tuloksellisesti niiden hankkimisesta.


1268661145_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Lahden Lyseon ja Lahden yhteiskoulun välisellä pienellä liikenneväylien väliin jäävällä puistikolla on nykyisille Lahden patsaitten pystyttäjäporukoille malliksi Lumisota-veistos vuodelta 1937. Se on Viktor Janssonin hieno, suhteiltaan ja sanomaltaan upea patsas. Sen lahjoitti Lahden kaupungille vuorineuvos J.Th.Lindroos.

1268660367_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Yhdestä kukasta kolari vei terälehdet.

Lahden kaupungin varoin, veistoskilpailun avulla elävöitettiin vuonna 1973 Kaupunginsairaalan pihaa kilpailun voittaneella Liisa Ruusuvaaran  veistoksella Kukkatervehdys.

Vuosi sitten kuorma-auto töytäisi tämän veistoksen yhden kukkapylväsaihion palasiksi. Veistoksen kunnostustoimenpiteet ovat jo pitkään lojuneet Lahden Teknisen viraston päätäntäkoneistossa. 

Köyhä on nykyinen kulttuuri-Lahtemme!