Viiskulman%20taidekilpailu.jpg

 

Pitkän elämäni aikana olen jostakin erityisestä lipsahduksesta saanut nauttia taiteesta ja tuottaa sitä jo kolmevuotiaasta alkaen. Sanalla taide olen elämäni varrella nähnyt ja kohdannut taidemaalareita, kuvanveistäjiä, laulajia, tanssijoita, näyttelijöitä, kirjailijoita, lausuntataiteilijoita, taikureita, sirkusartisteja, muusikkoja, orkestereita, teattereita, filosofeja, arkkitehtejä, toritaiteilijoita, kriitikoita, professoreita ja näiden tuottamaa taiteellista työtä - taideteoksia. Taiteilijapersooniin olen saanut ystävystyä, taiteilijayhteisöihin tutustua sekä myös olla monenlaisissa yhteisöissä jäsenenä mukana.

 

Suomalainen yhteiskunta arvottaa taiteen yhä urheilumaisesti voittaja-statuksella – järjestämällä erilaisia kilpailuja taiteenharjoittajien kesken. Myös muistomerkkien tai julkisten tilojen suunnittelun toteuttamisessa käytetään sanaa taidekilpailu.

 

 

 

Lahden julkiset tilat ja paikat alkavat täyttyä kehnotasoisista veistoksista, joiden mittasuhteet ja tarpeellisuuskin ovat kyseenalaisia. Sairaalanmäen leikkipuisto sekä sen viereisen entisen lapsenpäästörakennuksen edusta ovat malliesimerkit taiteeksi sanotusta epätaiteesta. Sen syntyyn ei ole vaikuttanut taiteen tuntemus tai taidekilpailujen palkintotuomaristot, vaan lahtelaisten tarve ilmaista kiitollisuutta sotiemme ja niiden seurausten tärkeille henkilöryhmille - suomalaisille naisille.ja sotainvalideille.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2008/05/patsastelua-ja-sananvapautta

 

 

 

 

Lahden museot, PL 113, 15111 Lahti, Lahti (2020)

 

Viiskulma

 

Nyt kuuluu kuitenkin toinen ääni kaupungin sivistysmenojen budjettikelloista.

 

 

Lahden kaupunki ilmoittaa - kuka lie aloitteen tekijä ja rahojen löytäjä - kaupungin nettisivuilla uudesta sivistystoimialan rahalla kustannettavasta taidekilpailusta.

 

Kun tarkoin lukee kilpailuilmoituksen, nyt tuhlataan 50000 meidän veronmaksajien euroja. Pääasiallisina kilpailun vastuuhenkilöinä ovat taidekilpailu-ilmoituksen allekirjoittaneet kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala ja aluemuseotutkija Elisa Lindell.

 

Jutussani pari viikkoa sitten tasavertaisuuden päivänä todistin, miten naisten ja miesten tasa-arvoisuus todellisuudessa Lahdessa ei toimi, vaan kaikki keskeiset kaupungin virat ovat luisuneet miehille. Nyt totean tämän kilpailun kohdalla olleeni täysin väärässä. Taidekilpailun palkintoraatiin on nimittäin nimetty yhdeksän henkilöä, kaikki naisia. Kaikenlaisia ammatteja edustava naisleegio on nyt ryhtynyt pohtimaan ammattinsa ja palkintojuryn arvovallan voimalla, mitä tuolle muutaman aarin kokoiselle, liikenteeltä suljetulle kadunpäädylle pitäisi tehdä. Kaksi ei-lahtelaista - palkintoraatiin kuuluvat kuvanveistäjät - on onneksi ainakin töittensä ja ammattitaitonsa perusteella eurooppalaista taiteentuntemuksen huippua.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2020/03/naistenpaivana-2020

 

 

Kilpailussa haetaan pysyväluonteisia teosehdotuksia Lahden Viiskulman aukiolle, joka sijaitsee Vesijärvenkadun, Kirkkokadun ja Päijänteenkadun rajaamalla alueella.

Kesällä 2021 Lahdessa avautuu uusi taide-, juliste- ja muotoilumuseo LAD. Museo sijoittuu Päijänteenkadulle Lahden Mallasjuoman vanhaan tehdaskiinteistöön ja sen yhteyteen rakennettavaan uudisosaan. Lahtelaiset sanovat Ladia Malskiksi.

Lue linkistä kilpailun kaikki tiedot:

https://www.lahti.fi/palvelut/aluehankkeet/ydinkeskusta/viiskulman-taidekilpailu

 

 

 

Kilpailuohjelman esittely on kuitenkin kovin virheellistä, se ei tunne Lahden karttaa eikä maisemakorkeuksia. Seuraavassa vain muutama huomio:

 

Viiskulman aukion taideprojekti on osa keskustan kehittämistyötä sekä taide-, juliste- ja muotoilumuseo LADin toteutusta. Teknisen ja ympäristölautakunnan kokeilupäätöksessä 27.3.2018 § 48 on Viiskulman aukio esitetty taidekohteeksi, joka johdattaa kulkijoita taide-, juliste- ja muotoilumuseo LADiin.

Lahdessa ei edes esikaupunkien asioista päätetä mitään, jollei sitä perustella keskustan kehittämisellä. Toriparkki, Aleksin muuttaminen yksisuuntaiseksi, Ranta-Kartanon keskustaa eheyttävä vaikutus ym. ovat kuuluja, kiistanalaisia ja keskeneräisiä kymmenillä miljoonilla toteutettuja saavutuksia.Hokemasta on tullut tyhjäsisältöinen, jolla koko kaupunkia jatkuvasti myllätään ja hyvää toimivuutta vaikeutetaan. Hektisyys ja arvaamattomuus on Lahdelle erittäin ominaista. Sama koomisuus ja tyhjänontto sisältö on sanayhdistelmällä Euroopan vihreä pääkaupunki Lahti - sen nimeen kaikki kelpaa nykyisin lahtelaispäätösten perusteluiksi. Tulos on sitten ihan eri asia.


 

Viiskulmaaa.jpg

Museolle johtavaa Päijänteenkatua kehitetään lähivuosina uuden museon tarpeet huomioiden. Viiskulman aukio toimii keskeisenä kulkuväylänä LADiin.

Viiskulma ei voi olla keskeinen kulkuväylä Päijänteenkadulle, jonka itäpäähän se sijoittuu: Viiskulmaan ei pääse moottoriajoneuvoilla tai joukkoliikennevälineillä, sillä kulku Viiskulmaan Vesijärvenkadulta on kokonaan suljettu. Sen sijaan Päijänteenkadun toiseen päähän, Lahdenkadun risteykseen sijoittuu pääasiallinen kulkuväylä Lad-museolle. Eri asia vielä on, miten tämä komean puistomainen kapea katutila, Päijänteenkatu, soveltuu liikenneväyläksi.

 

 

Viiskulmasta on tavoitteena muodostaa viihtyisä taideaukio osaksi Lahden taideakselia, joka alkaa Matkakeskukselta ja seuraa Rautatienkatua.


viiskulma%201.jpg

Viiskulma:  Vesijärvenkadulla ajaa auto, kolme betoniporsasta sulkee moottoriajoneuvoilta pääsyn alueelle .

Taideakselia korostavassa tekstissä unohdetaan, että Rautatienkatu seksikauppakeskittymineen, muutamine kelpo seinämuraaleineen sekä Lanun aukion ympäri vuorokauden möyryävine ja kiroilevine oluen juojineen päättyy pohjoisessa paljon ennen Viiskulmaa Kirkkokatuun ja Kirkkopuistoon. Museokävijän on Viiskulmaan päästäkseen laskeuduttava Kirkkokadun mäkeä alas tullakseen Päijänteenkadulle Viiskulmaan. Mikään taideakseli tuo reitti ei ole. Viihtyisääkään Viiskulmasta ei voi tulla, sillä sitä sivuten, sen ulkopuolella kulkee moottoriajoneuvoliikenteen vilkkaat kulkuväylät kaikkiin pääilmansuuntiin ja viihtymisen estää suuri liikennesaaste meluna ja pölynä.


 

Tarkoitus on, että aukiolle sijoittuva taide loisi paikalle ainutlaatuista identiteettiä, herättäisi kulkijan huomion ja opastaisi heidät Malskille ja museoon.

Malskille opastavaan tehtävään se ei siis sijaintinsa vuoksi sovi kuin kevyelle liikenteelle ja jalankulkijoille.


 

Lahden kaupungin Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman perusteella tulisi myös kaupunkiympäristön kohteissa toteuttaa laatulisää, ns. %-periaatetta. Tässä kohteessa tämä panostus taiteeseen on erityisen perusteltua.

 

Kukkatwer4vehdys%20aio.jpg.

Liisa Ruusuvaaran Kukkatervehdys-veistos voitti julistetun veistoskilpailun viisikymmentä vuotta sitten ja teos toteutettiin varaamalla rakennuskustannuksiin viisi prosenttia taiteelle. Veistoksen  uudelleen pystyttäjät 2019 eivät kuitenkaan ole ymmärtäneet patsaan vaativan ympärilleen muutakin kuin henkilöautoja ja liikennemerkkejä.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2018/11/mesenaattien-itsekorostuksen-sivistymattomyytta

 

Tuo prosenttisääntö taiteelle on ollut voimassa jo yli viisikymmentä vuotta Lahdessa - ei se ole Arkkitehtuuripoliittisen uuden ohjelman keksintö. Tuo viisi prosenttia saadaan Viiskulman kohdalla kieron ovelasti hoitumaan heittämällä tulevana kesänä 900000 lisäeuroa Päijänteenkadun kunnostamiseen (kunnostussummasta tuo 50000 euroa maksava Taidekilpailu on melko tarkkaan juuri tuo 5%).


 

Malski-museon avautumisvuonna 2021 Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki, European Green Capital, ja näin ollen teosehdotuksen tulee ottaa ympäristönäkökulmat huomioon.

Liikenteen solmukohdassa tämä tuhannen neliön suuruinen, kivetty ja asfaltoitu, monin liikennemerkein, infrastruktuuriverkostoihin liittyvin kiintein putkin ja betonirakennelmin varustettu alue on vähintään suuri haaste liikennesaasteisessa ja erittäin rauhattomassa sijaintikohdassa.

 

Viiskulma, kuten tiedetään on yli seitsemänkymmentä vuotta ollut lahtelaisten ongelma. Tosin viime vuonna sen koristeeksi hiabit nostivat valtavat jättimäiset kukka-astiat. Viimeksi kun siihen hamuttiin taidetta, se tehtiin jo valmiilla betonimohkuranappuloilla, joita jäi jouten Sibeliustalon tilapäisen parkkipaikan järjestelyissä. Hieno muka tuli, mutta tarpeeton rahallinen uhraus ja toimimaton kaikin puolin. Viiskulma on ollut alkuaan kaupungin irtolaisten, päihteiden, naiskaupan ja suoranaisen viinatrokauksen ja sutenöörien oiva lahtelainen maamerkki.Sittemmin hippiajan Negrita-baari ja sen seuraajakapakat muuttivat monen lahtelaisnuoren elämänsuuntausta. Ja ajan henkeen nykyisin sen läheinen Kirkkopuisto on huumepiikittäjien moderni, oiva ympäristö.

 

 

Täällä Lahdessa kaupunginjohtaja alkaa itse kerjätä valtiolta rahaa koronaepidemian kuluihin. Iitin kahden miljoonan hintainen moottoriratakroisosmöhläys, Euroopan ympäristöpääkaupungin valtavat kustannukset ja Lahti-konsernin jatkuvat henkilötyövoimasatsaukset erilaisiin vihreäkaupunki-projekteihin vievät veroäyrimme, saati oikein hienoista hienoimman Euroopan ympäristöpääkaupunkisäätiön perustaminen Lahteen. Niistä on puuttunut vain se tärkein, asukkaiden luottamus, keskinäinen yhteisöllisyys ja aito vastuu toisistamme.

 

Viiskulman taidekilpailusta paljastuu kaupunkimme johdon ymmärryksen vajavaisuus, näkemyksellinen köyhyys ja toissijaisuus yhteisen inhimillisen, terveydellisen ja sosiaalisen elämämme kannalta. Kulttuurin rahoittaminen julkisista varoista perustuu kulttuuriperinnön varjelemiseen ja kulttuurin elävänä pitämiseen, mutta poikkeusoloissa sitä ennen yhteiskunta tarvitsee ne elävät ihmiset.

Viidelläkymmenellätuhannella eurolla olisi Lahdessakin monia henkiä ja kaupunkilaisten elämää pelastava merkitys nyt - ja taiteen vuoro vasta sitten moraalimme säilyttämiseksi.

 

Lis%C3%A4liite.jpg