Vaalikeskustelu Kino Iiriksessä 7.10.2012
Puheenjohtaja Atro Linnavirta, panelistit:  Petri Lagus, Birgitta Stjernvall-Järvi, Jari Pöyhönen, Leena Kaartinen, Ulla Leino, Päivi Granlund, Ari Tykkyläinen, Saila Lehtomäki, Sami Metsäranta, Ulla Koskinen-Laine, Maarit Peltomaa, Elisa Lientola, Unto Räsänen, Hannu Salminen


Kulttuuri taiteineen on käsite, jota kaikki Lahden valtuustoon pyrkivät puolueiden ehdokkaat ilmoittavat kannattavansa, pitävänsä hyvänä ja tarpeellisena jopa välttämättömänä, mutta kun sen tuottaminen ja ylläpitäminen on Lahden valtuuston talousarviokäsittelyssä, valtaosa valtuutetuista jälleen vaikenee ja hiljenee. Kulttuuri ja taide ovat juhlapuheiden ylväitä fraasihokemia, joista vastuu kuntamme budjettikäsittelyissä sysätään yhä useammin kolmannelle, vapaaehtoiselle, ilmaiselle sektorille.

Lahdessa järjestettiin Kino Iiriksessä yleisölle avoin kaupunginvaltuustoehdokkaiden tenttitilaisuus kulttuurista. Viitisenkymmentä lahtelaista oli rientänyt paikalle keskustelua seuraamaan, paljon enemmän olisi saliin mahtunut.
En tiedä, millä valintakriteereillä puolueet olivat sinne edustajansa valinneet tai ehdokkaat itse sinne pyrkineet. Puolueiden olisi pitänyt olla tarkempana: oletin panelistien edustavan kuitenkin kulttuurintuntemusta. Neljäntoista valtuustoehdokkaan kantaa kysyttiin ja he vastasivat parhaan taitonsa mukaan kymmeniin eri kulttuuriaiheisiin, kuten  prosenttiperiaatteeseen taiteen hankinnassa, tyhjentyvästä Hennalan varuskunnasta kulttuurin tyyssijana, kolmannen sektorin tehtävään kulttuurikentällä, sivukirjaston elinmahdollisuuksista budjetin karsintalistalla ja kulttuurilaitostemme nykytilanteesta.

Keskustelijat kriittisessä punnituksessani

Lahden suurimman puolueen, Kokoomuksen kaksi edustajaa tuntuivat puhuvan kulttuurin täysin epäolennaisista pikkupilkuista, vanhempi heistä, kultivoitunut eläkeläisopettaja haikaili mm. menneitten vuosikymmenten kulttuurisia keskusteluidyllejä, muotopuhtaita sivistysorganisaatioiden toimikuntia suppean seurakuntaelämän organisaatiomallien tapaan aktivoimaan taidetta ja kulttuuritilaisuuksia, nuorempi kokoomusehdokas hehkutti kaupungin keskustaeheytyksen markkinavoimia kulttuurin elävöittämiseksi; jälkimmäinen oli lipevässä puhetulvassaan suorastaan vastenmielinen tuleva poliitikko tyhjässä sisällöttömyydessään - lahtelaisesta kulttuuri-ilmapiirin todellisesta
tämän päivän kokonaistilasta kummallakaan ei ollut pienintäkään käsitystä.

Demarien alan lautakuntaedustaja ja valtuutettu oli tilaisuuden asiantuntevin kulttuurin ja taiteen monivuotisena tekijänä sekä niistä päättäjänä, kulttuurimäärärahatietoineen, menneitten valtuustopäätösten sisältöineen ja tulevien vuosien suunnitelmineen. Toinen demareiden edustaja, pitkälle kouluttautuneeksi teatteriammattilaiseksi itsensä esitellyt näyttelijätär, tuntui niin narsistiselta omassa etevämmyydessään ja tietämyksessään, että usko hänen asiantuntevuuteensa väheni monisanaisten puheenvuorojensa repliikki repliikiltä.

Keskustapuolueen ainoa edustaja, istuva valtuutettu, paljastui tilaisuuden kulttuurista ymmärtämättömimmäksi panelistiksi: hänen tuhatsanaisen tuntuinen puhekoneensa jauhoi mm. rakennettavien lahtelaiskoulujen kymmenmiljoonaisbudjetteja ja todisti, ettei niiden tiukkoihin loppusummiin hänen päätöksillään taide tai kulttuuri mahdu. Ai miksei, hämmästeli häntä parisataaprosenttia prosenttiperiaatteesta tietävämpi yleisö.

Vihreiden sympaattisenoloinen miesedustaja pystyi pokkana pitämään pitkiä, myönteisiä puheenvuoroja sanomatta mitään – taito se on sekin, ainakin politiikassa.

Vasemmistoliiton kuvataiteilijalla oli kokemusta ja vankkaa tietoa ynnä erinomainen vastaustaito taiteen lahtelaisesta nykytodellisuudesta, sitä vastoin hänen miespanelistikollegansa, mainari-isäksi esittäytynyt ehdokas, ilmoitti heti kättelyssä, ettei tiennyt mitään kulttuurista: puheenvuoroissaan molemmat tuntuivat paneelin rehellisimmiltä.

Kommunistisen puolueen näyttelijä vaikutti taiteen kokonaisvaltaisella tietämyksellään, yhteiskuntatietoisuudellaan asiantuntijalta hänkin, joskin aika lannistuneen kyyniseltä koko kulttuuriin ja sen tilaan sekä taiteilijakatoon Lahdesta Helsinkiin.

Piraattipuolueen edustajan selkeä sanavalmius tuntui taidealan käytännön kautta opitulta ja kulttuurista (ei lahtelaiskulttuurista) edes jotain tietävältä.

Kristillisten kaksi kunnioitettavan iäkästä naisedustajaa, toinen valtuutettu, tuntuivat puhuvan pelkästään omista, eläkeläisten taideharrasteluista ja iän mukanaan tuomasta maksullisista taidenautinnoista syrjäytymisestä, kulttuurin kokonaiskentän ymmärtämisestä ja lahtelaisen taideopetuksen katastrofisesta tilasta he tuntuivat olevan tietämättömiä.

Perussuomalaisten miesedustaja tunsi musiikkikulttuurin soitinrakentajana ja jonkinverran edustamaansa musiikkikulttuurilajia, naisedustaja kertoi keskittävänsä kulttuuriharrastuksensa kirjastoon, muuten hän miltei kaikissa paneeliäänestyksissä liputti veromarkoin ylläpidettävää ammattikulttuuria vastaan.

Mitä tällaisesta kahden tunnin paneelisesta tenttitilaisuudesta opimme tai keitä meille jäi valtuustoon valittavaksi. Ainakin tilaisuus sujui laatuisasti ja lämminhenkisen raikkaasti, sillä keskustelun juontaja oli  - ehdokas hänkin – asiantunteva ja veti keskustelun luontevan varmasti, kuulijoita kunnioittaen, huumoria viljellen. Hänelle oli annettu monta arkillista kysymyksiä panelisteille vastattavaksi: kysymysten laatuvirhe oli niiden monisanaisuus ja epäselvä sisältö sekä aivan liian suuri määrä. Selkeimmän ja paljastavimman kuvan panelistien ajattelusta antoivat aika niukasti käytetyt kyllä/ei lippuäänestykset.
Tärkeän ajankohtaiset Mallasjuoman kulttuurikokonaisuus ja Konservatoriomme tilanne jäivät kokonaan vaille huomiota. Yleisön osuus supistui tavanomaisen syyn - ajanpuutteen - vuoksi liian vähäiseksi, vain kirjasto ja populaarimusiikin asema kirposivat pieniksi hetkiksi paneelikeskusteluun saakka.

Kauno ry:n järjestämä tilaisuus läpivalaisi paneelissa esiintyneiden ehdokkaiden kulttuuritietämyksen summana heppoiseksi – tällaisiin käsiinkö meidän on annettava demokraattinen päätösvalta kulttuurista kaupungissamme... Kas siinäpä pulma on jyyri.