Seurasin Lahden kaupungin talousarviokokouksen 22.11.2021 muodollisuuden useampaan kuuntelu- ja katselukertaan. Siinä byrokratia eli kaupunginjohtaja, kaupunginhallitus ja valtuustoryhmät kukin yhdellä edustajallaan maalailivat kuntalaisille, minkälaisiksi he kaksi seuraavaa vuotta aikovat meille päättää nautittaviksi ja veroeuroillamme kustannettaviksi.

Ennen seuraavaa valtuustokokousta (13.12.) käsittelen kaupunginjohtajamme, kaupunginhallituksemme sekä kahdeksaa eri valtuustoryhmää edustaneiden henkilöiden käyttämät puheenvuorot. Teen niistä perustellut yhteenvedot enkä sääli myöskään heidän esiintymisvalmiuttaan, josta esitän mahdollisimman tasapuolisen arvioni.

 

Ensimmäisen puheenvuoron piti mahdollisimman perinteisen budjettiprotokollan tapaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Hänen seitsemänminuuttinen puheensa alkoi kovin pälyilevästi - lähikuvat kameralla otettuina ovat armottomia. Ikään kuin jossakin pelontunteessa Timonen esitti vuoroin pitkään alas edessään oleville muistipapereille puheensa tarkoittaen, niille katseensa luotuna, vuoroin katsomoon päin kasvonsa pikavilkaisuin suunnaten. Onneksi hän puheenvuoronsa lopussa vapautui heittelemään niukkoja tosin jo vanhentuneita visioitaan kuin uusina ajatuksina - samalla koko ilmaisun muuttuessa rennommaksi ja luontevammaksi.

 

https://areena.yle.fi/1-50628137  (Kuvakaappaus)

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut. Hyvää huomenta. Huomenta kokouspäivän aluksi.

Kaupungin kehittäminen ja kaupungin taloudesta huolehtiminen on pitkäjänteistä puuhaa.Vaikka tänään käsittelemme vuoden 2022 talousarviota, niin samalla se tulisi pitää mielessä seuraavat kolme vuotta, seuraavat viisi vuotta. Kaupungin kehittäminen ei ole tempoilevaa, vaan se on pitkäjänteistä tulevaisuuden rakentamista. Ja vaikka siis käsittelemme ensi vuoden talousarviota, niin kannustan kaikkia myös miettimään, mitä siinä olevat ja tehdyt ratkaisut tarkoittavat sitten jatkon ja tulevaisuuden rakentamisen kannalta. Ja ihan klassisesti mikä ero on investoinnilla ja kiinteällä menolla, mitä muutokset jos niitä tulee vaikuttavat pitkänajan tähtäimellä ja yleisestikin kuinka kestävällä pohjalla taloutemme on. Tässä pöntössä lukee Lahti kestäväksi tehty ja toivon, että se pätee myös ajatteluun siitä, kuinka kehitämme Lahden kaupungin taloutta ja talouden hallintaa.

On kiistatta harvinaisen epäselvä tilanne sen takia, että talousarvioon kohdistuu, niin kuin teille useita kertoja on sanottu, suuria muutospaineita, jotka tulevat vääjäämättä lähivuosina muuttamaan meidän talouden rakennetta ja talouden käsittelyä.

Ensi vuosi on viimeinen, jolloin vastaamme sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja niiden rahoittamisesta. Suurin palvelujen osto, joka meillä budjetissa on, poistuu. Samalla meidän veropohjaamme ja meidän verotulojamme leikataan.

Ja haluan tässä vielä muistuttaa, että vaikka julkisuudessa on esiintynyt erilaisia numeroita, niin lopullista päätöstä siitä, kuinka paljon leikataan, ei ole tehty, vaan ne riippuvat sitten valtion myöhemmistä laskelmista. Tällä hetkellä näyttää hyvin mahdolliselta, että se leikkaus on suurempi kuin aikaisemmin siitä julkisuudessa esiintyneet luvut, mutta niin kuin sanottu jää nähtäväksi.

Toinen tekijä on työllisyyden hoidon siirtyminen kaupungin vastuulle, minkä periaatteessa pitäisi antaa meille hyvät eväät saada vielä parempaa tulosta aikaan. Mutta se asettaa meille myös paineita, kuinka asian järjestämme ja miten hoidamme tulevat vastuumme jo nyt. Työllisyydenkuntakokeilu on ensi askel tällä tiellä.

Eli. Tässä vaiheessa, kun katsomme sinne pidemmälle, ei meidän kovin pitkälle tarvi katsoa vaan ensi vuoden yli. On paljon sellaisia kaupungin talouteen liittyviä asioita, joihin meidän on vastattava emme tiedä. Ei tiedä kukaan muukaan.

Kaupungintaloudessa on aina epävarmuutta, mutta nyt taloudellinen rakenne muuttuu sitten aika radikaalisti tuossa ensi vuoden jälkeen. Itse ajattelen niin, että tällaisessa tilanteessa usein maltti on valttia. Yhä merkityksellisemmäksi taloudessa korostuu elinvoiman merkitys. Meidän tulojen merkitys, miten se kehittyy, miten Lahden kaupunki saa tuloja.

Ja tässä on tapahtunut isoja asioita ihan muutaman vuoden tähtäimellä. Yliopistokaupungiksi tulo, Lahden kaupungin nousu Euroopan ympäristöpääkaupungiksi, nousu MAL -kaupungiksi. Ne kaikki kolme Lahden kaupungin kannalta historiallisia asioita. Nyt kysymys kuuluu, kuinka hyödynnämme ja maksimoimme sen, mitä olemme saavuttaneet.

Ja kun pohdimme taloutta, varojen käyttöä, elinvoimaa, niin peruskysymys tietenkin on se, mihin meidän tulee satsata ja investoida, että me kehitymme voimakkaammin ja nopeammin kuin aikaisemmin. Ja ehkä tässä vielä hyvä muistuttaa vanhasta viisaudesta: Jos teet kaikki asiat samalla tavalla kuin olet ennenkin tehnyt, saat sitä samaa mitä ennenkin sait. Elikkä muutos on välttämätön. Ja muutosta nämä kolme asiaa minusta hienosti edustavat.

Meillä on nyt paremmat eväät kuin vielä joitakin vuosia sitten. Kysymys kuuluu, miten maltamme hyödyntää ja pitkäjänteisesti miettiä, kuinka näistä Lahden elinvoima ja sitä kautta Lahden elinvoima ja tulopohja, yritysten aktiivisuuden, paremmin tienaavien lahtelaisten tänne muuttamaan haluavien ihmisten kautta Lahti voimistuu.

Eli. Vaikka näyttää yksi tavallinen vuosi Lahden kaupungin elämässä, tosin varsin alijäämäinen sellainen, on tässä yhteydessä hyvä sanoa, että se alijäämätaso, minkä olemme nyt todennäköisesti hyväksymässä, ei ole tietenkään kestäväksi tehty periaatteeltaan. Se on ymmärrettävää, tässä tilanteessa monella tavalla perusteltavaa, mutta tätä alijäämätasoa me emme kestä kovin pitkään. Eli tuo kestäväksi tehty tässä pöntössä toivottavasti pysyy, kun katsomme pidemmälle perspektiiviin.

Lopuksi. Kaupungin talousarvio ei ole sen enempää eikä vähempää kuin kaupungin toiminnan kuvaus numeroina. Se kertoo siitä, mitä resursseja meillä on käytettävissä ja mihin ne käytetään. Asioiden sisältö ja merkitys on jossain muualla.** Nämä ovat vain, arvoisat valtuutetut, vain numeroita. Kuitenkin niiden numeroiden takana piilee se, mikä Lahden kaupungin tilanne on, mihin se on menossa ja millä eväillä se parempaa tulevaisuutta rakentaa. Näillä epävarmuus- ja tulevaisuusluottavilla luottavuuden sanoilla kannustan teitä tänään hyvään keskusteluun talousarviosta ja samalla pohtimaan, ei vain sitä ensivuotta, vaan myös sitä pitempää kaarta, jonka pohjalle Lahden kaupungin talous jatkossa rakentuu. Näillä eväillä haluan toivottaa teille talousarviokeskusteluun hyvää ja antoista päivää.

 

Käyn läpi Timosen puheen pääheitot, joita hän suuntasi tulevien vuosien talouden kohentamiseksi.

1.

Ympäristöpääkaupunki

Miksi jo päättynyt ja epäonnistunut pinnallinen mainetavoittelu pitäisi vielä kaivaa uudelleen Lahden yhdeksi tulevaisuuden päämääräksi.

 

Euroopan ympäristöpääkaupunkistatukseen nousu on asia, jonka me kaupunkilaiset monissa mutkikkaissa, noloissa vaiheissa tiedämme.

-Nousuksi ”kohoaminen” vaati kolmena eri vuonna valtavat määrät kiipeämistä valloittamaan tuota kyseenalaisen pinnallisen kunnian kukkulaa: hakemukset, erilliset palkatut leegiot hakijavoimaorganisaatioihin, tutustumiskäynnit edellisissä ympäristöpääkaupungeissa ympäri Euroopan, useiden henkilöiden yli kolmevuotiset työpanokset, anomukset monisatasivuisin kielikäännöksin, kartoin, kuvituksin, videoin, lausunnoin ja monet kollegiaaliset kokoontumiset joka vuosi, päätoimisilla hakijaorganisaation henkilöillä päivittäiset pähkäilyt ja ideakeksimiset yli neljän vuoden ajalta.

- Rahaa paloi jo pelkästään 13 päätoimisen lisähenkilökunnan palkka- ja kulumenoihin ja vielä lisäksi vakituisen työntekijäjoukon erottamiseen pois varsinaisesta Lahden työkuvastaan tuonne kunniankukkulalle nousun mahdollistamiseksi, siksi aikaa sijaiset tehtäviin nimittäen. Kuinka paljon niihin pelkkiä Lahden kaupungin veronmaksajien varoja siis uhrattiin - niin paljon, ettei kaupunkimme uskalla (avoimeen tapaansa) edes sen summaa kertoa.

 

 - Miten sitten koko vuosi toteutui kaikkine tulevaisuus-utopistisine täysosuma-onnistumisineen, maalailtuine, suurine maailmanlaajuisine kymmenmiljoonaisine turistivierasinvaasioineen Lahteen.

Surkeasti. Aluksi ivattiin jo vuonna 2020 Lissabonia, joka tuona vuonna oli voiton vienyt Lahden nenän edestä kilpailussa Euroopan ympäristöpääkaupunkitittelin ja joutui aloittamaan vuoden koko maailman saatua koronan. Lahti ja sen julkinen sana ESS oikein pääkirjoituksessaan vahingoniloisena ilkkuivat Lissabonin kohtaloa ja Lahden sattumallista onnea, kun se ei tullut valituksi: onneksi meille ei käynyt noin, onneksi valinta osui Lissabonille.

Vaan miten kävi meille 2021 samaan statusvoittoon valitulle Lahdelle? Lahti, Eurooppa ja koko maailma on viettänyt yhä tihentyneemmässä koronassa koko vuoden. Yleisövirrat, bisnes, matkailu tyrehtyivät. Turisteja ei ole Lahdessa näkynyt eikä miljoonia lisätuloja kaupunki saanut. Fiasko tuli ympäristöpääkaupunkistatuksen pinnallisuuden mukana.

Ja nyt koko status on ohi päättyneenä loppukaronkkana, johon vajaa sata lahtelaista kiiruhti yleisöksi. Miten kaupunginjohtaja Timonen voi väittää, että näin täysin tavoitteiltaan epäonnistunut idea voi vielä uudestaan nousta yhdeksi koko Lahden seuraavien lähivuosien kolmesta hienosta tulevaisuuden tavoitteesta. Hävetköön Timonen, jos tällaiseen on valtuutettujamme johtamassa.

Lahtihan oli ympäristökaupunki ennen Timosta ja kalliisti ostettua Euroopan ympäristöpääkaupunkistatustaan - kiertotalous, rikitön päästö, Helsingin yliopiston lahtelaissivuosaston luontokoulutus useine professoreineen, projekteineen, merkittävine tutkmusyhtiöineen, lukuisine tohtoriväitöskirjoineen, maan johtavine tutkijoineen - kaupunkiluonto, sen ainutlaatuiset hienot metsät ja harjut, vedet itseisarvona - kokonaisuus kuin paratiisissa.

- Kaikki mitä kaupunkiorganisaatiomme sai aikaan ympäristövuonna 2021 oli pelkkää ympäristökaupunki Lahden alasajoa - vesibisnes kohti Kiinaa ja Dubaita maailman parhaalla pohjavedellä, puistojen mieletön karsiminen, turhat ja kalliit bunkkeriset kevytliikenneväylät ja arvaamattomat, tempoilevat metsänhakkuut tuhosivat koko ajan tätä luontaista, näkymiltään paratiisista kaupunkiamme. Asemakaavoitukset, kaavoitukset, epäonnistuneesti toteutuneet rakennusprojektifiaskot (Kytölä/Tela/ Konserttialo). Vain muutama noista ajattelemattomuuksista luetellen.

 

 

2.

MAL

 

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Sopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien keskinäistä sekä kuntien ja valtion välistä yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa.

 

Valtion puolesta sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä alueen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

MAL-sopimusten tapahtumahistoria:

1. Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen MAL-sopimusten aiesopimukset toteutettiin vuosina 2013-2015
2. Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen varsinaiset MAL -sopimukset allekirjoitettiin 9.6.2016. Sopimukset kattoivat vuodet 2016–2019.
3. Vuosiksi 2020-2031 Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen MAL-sopimuksista saavutettiin neuvottelutulos touko-kesäkuussa 2020. Sopimukset on hyväksytty kaupunkien ja kuntien elimissä, ja valtioneuvoston istunto hyväksyi sopimukset lopullisesti 8.10.2020
4. MAL-sopimukset laajenivat kuluvana vuonna Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille keväällä 2021. Laajenemisen myötä MAL-sopimusten piirissä on 55 prosenttia Suomen asukkaista.
5. Lahden kaupunkiseudun MAL-sopimus kattaa vuodet 2021-2031. Lahden kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa ovat mukana Lahti, Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä ja Orimattila sekä Päijät-Hämeen liitto. MAL-sopimus vahvistaa kaupunkiseudun kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion välistä yhteistyötä. Valtioneuvoston istunto päätti muodollisesti sopimuksista 23.6.2021. Lahden seudun lisäksi Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseudut pääsivät mukaan MAL-sopimuksiin. Kumppanuus kaupunkien ja valtion välillä on solmittu niissäkin vuoteen 2031.
6. Tosiasiassa siis 55 prosenttia suomalaisista kuuluu nyt MAL-sopimusten tuomaan ”etuun”. Lahti ei siis ole mikään merkittävä poikkeus tai satsaus valtiolta, vaan nyt viimeisessä erässä nokkimisjärjestyksessä sopimukseen päässeistä suurista kaupungeista.

- Rahoitusidea taas on tempoilevan kaupunginjohtajamme ja päättäjäeliittimme mieleen. MAL-sopimuksessa rahoitettava maankäyttö-, liikenne- tai asumisprojekti nimetään yhdessä kaupungin ja valtion kesken. Puolet MAL -kokeiluprojektin budjetista maksaa valtio, toisen puolen kaupunki. Lahtelaiset veronmaksajat maksavat siis ensin valtion veroina toisen puolen ja vielä kuntaveroäyreinä toisen puolen. Kustannamme siis MAL-projektit kokonaan. Eivätkä nuo yksittäiset sopimukset MAL-suunnitelmissa kovinkaan monta miljoonaa ole, saati juurikaan seutumme työllisyyttä kohenna.

- MAL-sopimuksista saatavat valtionrahat edellyttävät aina vastaavan toisen puolen rahoista löytyvän kunnasta, jota MAL- sopimus koskee. Näin menetellen on jo ennen MAL-sopimusta Lahdelle käynyt rahanhamuisessa projektivalinnassa köpelösti. Ahtialantien täysin turha 1,2 kilometrin maantiepätkä, betonibunkkerinen kevyenliikenteen kuuden miljoonan projekti, sai eri anomuksesta toisen puolen valtiolta. MAL-sopimusten projekteja voi siis keksiä mitä päähän pälkähtää, tuhlailevia ja täysin tarpeettomiakin eikä kovin vakuuttavia perusteluja niille tarvita. Riittää kun Lahti lupaa toisen puolen projektista maksaa.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2021/09/lahti-nayttaa-greencity-esimerkkeja-1

 

Lahden tulevaisuuden suunnittelussa päämäärää tai harkintaa ei ole kohta enää millekään asialle, joita kaupungin ylipaisunut suunnittelukoneisto suoltaa. Valtakunnallinen tietous Lahden tilanteesta karkottaa loputkin muuttoaikeiset tänne tulemasta.

 https://www.uusisuomi.fi/uutiset/timo-metsola-varoittaa-asuntosijoittajia-lahti-on-varoittava-esimerkki/5210cfeb-a4b5-4780-b2d9-96761a4f46e1

Varoittava esimerkki. ”Lahti on varoittava esimerkki siitä, että isokin, 120 000 asukkaan kaupunki voi hukata asuntomarkkinansa tasapainon, jos rakennetaan enemmän kuin asunnoille on tarvetta.”

 

Tällainen MAL on toinen kaupunginjohtajamme maalailemista kolmesta hienosta lähivuosien tulevaisuusnäkymästä: tuleva entistä suunnittelemattomampi kaupunki ja lahtelaisten kaksinkertainen projektimaksuvelvollisuus.

 

! ?

Entäpä sitten kaupunginjohtajan vihjaus hyvästä alusta tulevina lähivuosina kaupungin päästessä valtion työllisyyskokeiluun hoitamaan itse työllisyysasiat. Miksei muka olisi päässyt - näyttö tarpeesta oli Suomen vahvin.  On siis erittäin helppo Timosen luvata vielä parempaa tulosta aikaan työllisyysasioissa: onhan kaupunkimme johtava kunta Suomen työttömyysluvuissa, pitkäaikaistyöttömyydessä ja nuorisotyöttömyydessä.

- Ehkäpä kaupunginjohtaja halusi tässäkin luulotella meille kilteille kaupunkilaisille, että saimme Suomessa erityiskohtelun tähän kokeiluun päästyämme. Timonen ei halunnut kertoa, että tuohon valtion työllisyyskokeiluuun pääsi koko Suomi Helsingistä Rovaniemelle saakka. Kokeilussa on mukana kaikkiaan 25 Suomen kokeilualuetta ja niissä 118 kuntaa ympäristöineen. Ei tämä Lahdelle mikään autuus ole, varsinkin kun Lahden on pidettävä huolta vastuullisesti myös neljän suuren lähikunnan työllisyydestä kokeiluun liittyvän ministeriön määräyksen mukaan.

https://tem.fi/kuntakokeilualueet

 

 

3.

Harha omasta yliopistosta

 

Miltei joka viikko Lahdessa aikamme yliopistogloorian yksi korkeimmista yksilöllisistä saavutuksista saa päivänvalon, tohtorinväitöskirja. Nuo väitöskirjat koskevat useimmiten juuri ihmisen arkeen, elämään ja toimintaan liittyviä eri tiedekuntien tutkimuksia. Keskeisiä ovat niiden Helsingin tai muun laaja-alaisen suomalaisen yliopiston (Jyväskylä, Turku, Joensuu, Tampere jne) antamat tutkimusmenetelmät ja tietous mitä moninaisimmista asioista meille suomalaisille. Kaupunginvaltuustossamme istuu tänäänkin Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten mukaisia tohtoreita ainakin neljä.

Tuorein lahtelaisväitös lienee tämä 3.12.2021 väitöstilaisuus Lahdessa:

https://www.lifescience.net/events/51624/anne-maria-karjalainen-hyvinvointi-ja-kansalaisuus/

 

Lahti on saanutkin jo viisikymmentä vuotta nauttia Helsingin yliopiston sivuosasta - täällä sijainneesta sivutoimipisteistä - alkuaan kesäyliopistosta, nykyisin ns. Niemen kampuksella sijaitsevasta maankuulusta Helsingin yliopiston yliopistoyksiköstä.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/12/lahden-laajavaikutteisin-yliopisto

Aikaisemmin myös yksi Helsingin yliopiston huippuyksiköistä mm. eri tietieden täydennyskoulutuksiin koko maassa perehtynyt laitos Palmenia sijaitsi 15 vuotta Lahdessa, mutta kaupunki ei osannut eikä ymmärtänyt pitää sitä arvossa ja yliopisto siirsi sen varsinaiset tutkimustoimet takaisin Helsinkiin.

Helsingin yliopiston  yksi merkittävin, kansainvälinen tutkimustoiminta Helsingin yliopiston Ekosysteemit ja Ympäristö –tutkimusohjelma, (Bio- ja Ympäristötieteellinen tiedekunta) on kansainväinen kaupunkimme rikkaus tieteellisessä ainutlaatuisuudessaan ja monissa hankkeissaan, tohtorikoulutuksissaan.

 

- Se, että ajauduttiin vuoden 2017 elokuussa saamaan maan pienimmästä, kapea-alaisimmasta yliopistosta siivu tulevan oman yliopiston alkuviipaleeksi - Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta - oli mielestäni ajatuksellinen ja arvostuksellinen virhe Lahden tulevaisuuden kannalta. Kun vielä asiaan saatiin presidentin nimityksessä kirjaimet LUT - kuviteltiin sen olevan Lahdelle oma yliopisto - jopa valtuustomme taputti tästä tiedosta ja toteutuksesta itselleen.

- Kaupunginvaltuusto ja sen asettamat neuvottelijat Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa eivät ilmeisesti tienneet mitään yliopistojen koskemattomasta autonomiasta. Lahdessa LUT-kirjaimet tarkoittavat Lappeenrannan teknillistä yliopistoa ja kaikki yliopiston päätökset ovat Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja sen kollegion määräämiä. Lahdella ei ole mitään sananvaltaa opetuksen ja sen suunnittelemisen järjestämisessä Lahdessa, vain toiveita Lahti voi esittää.

- Samalla menetettiin myös valta päättää Lahden itsenäisestä ammattikorkeakoulusta, joka samaisessa ylireagoivassa harhaluuloisessa yliopistohengessä alistettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston alaisuuteen. Omalle yliopistolle ja Lahden ammattikorkeakoululle Lahti otti suuren taka-askeleen kulttuurin periferiaan liittyessään Suomen pienimpään, suppea-alaisimpaan kaikesta korkeakulttuurista etäisimpään yliopistoon ja sen kapea-alaisten tiedekuntien päätösten alaiseksi. Muutosta tarvitaan, julistaa kaupunginjohtaja puheenvuorossaan, mutta ei itse huomaa, että tämän yliopisto-asiankin kohdalla Lahden suunniteltu ja päätetty muutos on paremmasta kohti huonompaa vaihtoehtoa!

Lukijani voi tutkia asian lukemalla alla olevan linkin artikkelin:

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2018/09/yliopistovaki-nauraa-makeasti

LUT on kaupunginjohtaja Timosen kolmas harhaluulo Lahden kaupungin lähivuosien kolmesta uudesta tulevaisuusnäkymästä.

 

 

Käsitteillä Ympäristöpääkaupunki, MAL, Oma yliopisto kaupunginjohtaja Pekka Timonen perustelee  Lahden ja sen lähivuosien budjettia, koko kaupunkimme lähitulevaisuuden kehittämistä. Ainoan uskottavan tiedon, tosin jo tietämämme, hän puheessaan välitti:

"On paljon sellaisia kaupungin talouteen liittyviä asioita, joihin meidän on vastattava: emme tiedä. Ei tiedä kukaan muukaan."

Timosen kaupunkiamme, sen päättäjiä ja lautakuntia johdatteleva sanahelinä paljastui päämäärättömäksi, lyhytnäköiseksi Puuha-Peten pinnalliseksi puuhasteluksi (kuten hän itsekin myönsi puheessaan) asioilla, jotka on jo toteutettu ja joiden merkitys meidän lahtelaisten elämän, arjen ja tulevaisuuden kannalta ei ole luomassa tai tuomassa mitään vakavasti otettavia uusia kehityssuuntia. 

 

PS

Seuraava artikkeli ruotii kaupunginhallituksen, Sosialidemokraattien, Kokoomuksen, Perussuomalaisten, Pro Lahden, Vihreän liiton, Suomen keskustan, Kristillisdemokraattien  ja Vasemmistoliiton puheenvuorot - mutta kaikki huomattavan lyhyesti ja kursoorisesti  - ennen valtuuston ensi maanantain kokousta.