Lionel%203.jpg

Kuva Lionel Smitin esittelyvideosta Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä

 

Menneitten lähivuosikymmenten kuuluisimpiin viimeisiin rotusorron linnakkeisiin kuulunut Etelä- Afrikka esiintyy nyt Helsingissä taiteensa kautta maailmaa syleilevän sovittelevana Lionel Smitin teoksilla.

Jo pelkkä matka Lahdesta Helsinkiin, sitten merimaisemat Munkkiniemen kaupunginosan läpi, Kekkosen Tamminiemen paistatellessa merenlahden toisella puolen, kohti Kuusisaarta ja Didrichsenin taidemuseota on kokemus, vaivatonkin vaikkapa bussilla helpoin jatkoyhteyksin Helsingin keskustasta..

Matka luo odotuksia ja ainakin muistumia valtiotasoilla Afrikan eteläkärjen ja Suomen, maailman pohjoisimpien kolkkien kulttuurisista kohtaamismahdollisuuksista - aikanaan Martti Ahtisaari ja Nelson Mandela viitoittivat meille maailman ihmisten kanssakäymistä yhteisellä elämäntyöllään valtiollisella tasolla.

 

Lionel%20Smit.jpg

Näyttelyn julistekuva

Ensi kertaa tämä nuori maailmanluokan taiteilija Lionel Smit  (s.1982) on tuonut teoksensa maahamme nähtäväksi ja näyttely on avoinna 9.9.2016 - 29.1.2017, siis vielä tämän viikon.

Didrichsenin museokin on useimmille lahtelaisille tuntematon, sinne kannattaa siis mennä, kokea meren henki talvellakin ja todellisen, viimeisen päälle kultivoidun taiteen maailmanluokan taika.

Yksi kiinnostava taiteen harvinainen esimerkki Lionel Smit on myös siinä, että hän taiteilijaisän poikana tämän jälkiä ja työtä pienestä asti seuraten, vieressä opetellen pystyi helposti omaksumaan häneltä kisällimäisesti olennaiset taiteen perustat: tekniikan, visioinnin, tunnelmien luomisen ja viimein oman ajatuksen herkkyyden löytämisen.

 

Kuusisaari%20Smith2.jpg

Veistos Tyttö, hartsia. lasikuitua, automaalia 2010

 

Se, mihin Smitin teoksissa kiinnyin ihastuneena, on taiteilijan löytämä ja vahvasti monin teoksin esittämä perusajatus luoda Etelä-Afrikan monikansallisesta, monesta maanosasta muuttaneen kansanaineksen synnyttämä oma identiteetti, fyysinen olennainen kuva, kansansa kasvot ja niiden ilmentämät kansalaisen ominaispiirteet, ajatukset, mielialat ja luonteen. Näihin kasvotutkielmiin Smit on kerännyt Kap-maan malaijiyhteisön naisten kasvonpiirteet, jotka vuosisatojen eri maanosien etnisenä sekoituksena täyttävät taiteilijan käsityksen maan kasvoista - identiteetistä.

Smitillä on meille annettavana uudenlainen, tuoreilmeinen herkkyys- värit ja koko. Sarjamaiset maalaukset täyttävät parhaimmillaan suuren seinän kokonaan ja samojen kasvojen useammat kasvoveistokset varioivina sarjaketjuina tai suurina julkisina taideteoksina viestivät monumenttitaiteen tätä päivää.

 

Smit.jpg

Lonel%202.jpg

Yllä veistoksia ulkona - museon edustalla ja museon uima-altaassa

On nerokkaan rinnastavaa odottaa Didrichsenin taidemuseon seuraavaa näyttelyä (8.2.-28.5.2017), jolloin Juho Rissanen, todellinen suomalaisuuden kuvaaja, tuo suomalaisen kansankuvauksen 1900-luvun alun kasvot museon seinien valtiaiksi.

http://www.didrichsenmuseum.fi/etusivu/