Kauppinen.jpg

Päätoimittaja Perttu Kauppinen haastattelutehtävässä Taidelauantaina 2017

 

Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoituksessa (17.9.17) kaupunkimme Taidemuseosta kerrotaan, että museoihin liittyvän taiteen kannalta seiniä tärkeämpi on itse taide. Kannanottoansa kirjoittaja perustelee sillä, ettei kaupungillamme olisi varaa rakentaa kunnon taidemuseota.

 

Taidemuseon lainmukainen päätehtävä on pitää esillä taidetta kansalaisten nähtävänä. Me taidetta vain rajatusti ymmärtävät suomalaiset vaivaudumme kovin harvoin muihin Euroopan kansalaisiin verrattuina taidemuseoihin. Sinne ryntäydymme vasta hyvin järjestettyjen retkien sivuohjelmien muodossa - Ateneumiin, Kiasmaankin saati Tallinnan Kumuun - kaikki nuo taidemuseot toimivat valtion veroeuroin.

 

Ranta-Karatano%202014.jpg

 

Tämän  kuvan nimi on Yleissuunnitelma 2012 Tarkistettu 2014. Kuvassa Taidemuseo on merkitty lähelle kuvan oikeaa alalaitaa - korttelin väri on vaaleansininen ja Taidemuseo kirjoitettu kahtena eri osana ja tavuviivalla. Asiakirja on Lahden Ranta-Kartanon asemakaavan esittelykuva ja julkaistu 21.06. 2017.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/09/lahden-taidemuseon-paikka-on-jo-paatetty

 

Tosiasiassa Lahden Taidemuseon paikan Lahden kaupunginvaltuusto on vuonna 2012 Korkeimman hallinto-oikeuden vahvistuksella päättänyt Ranta-Kartanoon.

Alueen asemakaavaan Taidemuseo on piirretty selvästi ainoana alueen julkisena rakennuksena. Se on merkitty vanhan linja-autoaseman ja Historiallisen museon viereiseen kortteliin.

Kaupunginjohtaja ja koko hänen työtään tukeva ja perässähiihtävä monikymmeninen, hyvin palkattu kylttyyriharakkaparvi Ladecista ja Keskustaeheytys r.y:stä alkaen yrittää olla vaiti asiasta ja laittaa pöydälle Malskin ja Sokoksen kilpalaulannan, nuo yksityisten rahahanojen hallinnoimat kiinteistöt, joilla ainoa motiivi on saada hyvä vuokratuotto neliöilleen. Ylivoimaisen hyvä maksaja olisi Lahden kaupunki pohjattoman runsaalla veroeurosäkillään.

 

Lahden kunnalliselämän pitää kuitenkin katsoa ensin kriittisesti itseensä ja sitten naapuriinsa. Lahden kaupungilla yhteiskunnan perusorganisaationa on tehtävä asettaa veroeuroillaan myös kulttuuri kunniaan ja tehdä kaupungille selkeä asioiden arvojärjestys. Toriparkki, Aleksi ja Launeen kulttuurimaiseman tuho kehätien alta ovat osoituksia täydestä rahankäytön, arvojärjestyksen ja kulttuurin ymmärtämättömyydestä, kalliina lunnainaan veroeuroillamme lunastettu muka keskustaelävöittäminen.

 

 

Pyh%C3%A4t%20ja%20pakanat.jpg

Kuva Museoviraston Hämeen linnan näyttelystä  Pyhät ja Pakanat  Ihmisen osa                    Kuva Museovirasto/Soile Tirilä

 

,http://www.kansallismuseo.fi/fi/Image/19919/aiti-ja-poika.jpg

Kuva Museoviraston Hämeen linnan näyttelystä Pyhät ja Pakanat  Maija Helasvuon veistos  Äiti ja poika     Kuva Hannu Salmi

http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/tiedotusvalineille?Article=6366

 

Kunnioittava katse naapurikaupunki Hämeenlinnan suuntaan on helppo tehdä. Siellä yleisösuosion saavuttaneiden Hämeen linnan taidenäyttelyjen kävijämäärät ovat hämmästyttävän runsaat.

Yllä kuvat laajasta ja hienosta suomalaisen puuveistostaiteen näyttelystä, joka jatkuu 17.12.2017 saakka..

 

Hämeenlinnan kaupungin omat, kaupungin ydinkeskustaan sijoitetut, samaan pihaan rakennetut kaksi taidemuseorakennusta ovat maamme monipuolisimmat, perinteisiin suomalaisiin rakennuksiin suunnitellut. Jopa modernin kuvailmaisun näyttelygalleria samaan museopihaan liittyvässä Verkatehtaassa muutaman kävelyaskeleen päässä on sijoittettu oikeaan paikkaan. Taidemuseokävijöitä Lahteen suhteutettuna Hämeenlinnan kaupungin Taidemuseolla on moninkertainen määrä.

 

Hämeenlinnan Taidemuseon tämän kesän yksi näyttelyistä, suomalaisen maisemamaaluksen mestarista  Werner Holmbergista (1830-1860) oli klassisen taiteen näyttelymenestys, johon riitti kävijöitä jonoittain koko näyttelyajan (3.6.-10.9.2017).

 

Werner%20homergin%20tesksia.jpg

 

Kuva suuresta öljymaalauksesta Postitie Hämeestä 1860  (Ateneumin taidekokoelmat), joka oli yksi lähes sadasta näyttelyn hienosta maalauksesta.

http://www.hameenlinna.fi/taidemuseo/

 

Hämeenlinnan Taidemuseon vetovoima ja viehätys perustuu museon suhteellisen pieneen kokoon ja taiteen määrän tavoitettavuuteen. Sopivan kokoinen määrä hyvää, laadukasta taidetta asianmukaisissa, hyvin suunnitelluissa tiloissa on maallikon ja alan asiantuntijan helppo sietää ja siitä nauttia. Hyvät luonnonvaloiset, avarat, häiriöttömät, ilmavat tilat, monimuotoiset ripustusseinät ja moderni tekniikka sekä museohenkilökunnan asiantuntemus tarvitaan. Suuruudenhullu Lahti ei tilahankkeissaan koskaan ole tätä oivaltanut.

 

Juuri nyt on Lahden aika profiloitua uuteen näyttävään julkiseen rakennukseen. Ranta-Kartanon bunkkerikortteli ei estä sinne rakennettavaksi silmää hivelevää, uutta ja ainutlaatuista aikakautemme modernia taidemuseorakennusta - päinvastoin. Maailman arkkitehtikunnan parhaimmistolle julkinen arvorakennus on aina ollut kansainvälisen arvostuksen mittapuu. Myös huipputaiteilijat ja kuolleiden klassikkotaiteilijoiden säätiöt ja agentit on helppo saada houkuteltua töineen kansainvälisesti ja arkkitehtonisesti kiinnostavien taidemuseoiden ohjelmiin.

Ranta-Kartanon tyylikkään, ainutlaatuisen Taidemuseon suunnittelukilpailu siis nopeasti käyntiin.

 

Etelä-Suomen Sanomien kulttuurinen tehtävä on pitää kulttuuri kaikkinaisessa muodossaan esillä. Valtalehtemme on lukijan kannalta tulevaisuuden airut, keskustelunherättäjä ja tuntosarvi lukijoittensa arjen rikastuttamiseksi kulttuuriselle mielenkiinnolle ja tulevaisuuden uusiin näköaloihin asennoitumiselle. Pelkkä lehden pääkirjoituksen näkökulma, pinnallisen Lars&Lad -soidinmenojen selostaminen ja raportointi eivät riitä kaupunkimme valtalehden kulttuuritehtävän suorittamiseksi. Asioista kirjoittaminen pintaa raapaisemalla ja asiantuntemattomuudella ei edusta journalismilta vaadittavaa asioihin perehtymisen ja tutkimisen luotettavuutta.

Lis%C3%A4liite.jpg