Aar%20juu%20h%C3%A4py.jpg

 

Maailman meno on jo runsaan parikymmentä vuotta avannut julkisuuden sukupuolettomuudelle. Näihin päiviin saakka viralliset järjestelmät ovat tunnistaneet naiset ja miehet erilaisiksi ihmisiksi. Tuo biologisesti erottava jalkojenväli - sukupuolielin - on leimannut uskontoja ja koko yhteiskuntaelämää. Se on yhä myös vapaissa länsimaisissa yhteiskuntajärjestelmissä kasvatustapaan sisäänrakennettu ihmisten lajittelu- ja hallintotapa.

 

Meillä demokratian mallimaa Suomessa ei ole montakaan vuosikymmentä siitä, että jopa kasvatusjärjestelmä tuotti kilttejä tyttöjä ja reippaita poikia. Olen itse elänyt nuoruuden, jossa koululaitoksessa oli poikakouluja ja tyttökouluja, ja ollut jo jakamassa sitä vapautta, kun oppikouluista alkoi tulla yhteiskouluja, joissa molemmat sukupuolet saivat käydä oppimassa samalla luokalla.

 

Opettajainvalmistuskin oli vielä viisikymmentä vuotta sitten vasta vapautumassa konservatiivisuudestaan - miesseminaarit ja naisseminaarit saivat 1950-luvun lopulla ottaa opettajanvalmistukseen molempia sukupuolia ja valtiovalta tunnusti näin sukupuolet tasa-arvoisiksi. Sitävastoin opettajien virat kunnissa jatkuivat miesopettajien ja naisopettajien tehtävänimikkeillä aina 2000-luvulle saakka - virat julistettiin haettaviksi velvollisuudella opettaa tyttöjen tai poikien käsityötä. Samoin liikunnanopetus oli jo virkanimikkeissä jyrkästi sukupuolittunut.

 

Tänään perusopetuksessa, yläkouluissa ja lukioissa voivat sukupuolielimiltään naaraat ja urokset opettaa ja opiskella samoissa ryhmissä samoja asioita.

 

 

Sen sijaan yhteiskunta vasta rämpii vallanjaossaan eroon sukupuolisesta vallanhamuamisesta. Kunnallinen demokratia Suomessa pakottaa moneen sukupuolettomaan käyttäytymiseen ja järjestelyyn, mm. päättäviin lautakuntiin yhtä paljon naisia ja miehiä. Lahden kaupunginvaltuuston naispuheenjohtaja on varsin tuore harvinaisuus, samoin kaupunginhallituksen johto.

 

Liike-elämä, yksityisten ja julkisten suurten järjestelmien johto, päätösvalta, omistuskin on yhä vakaan voittopuolisesti urossukupuolen hallussa.

 

 

 

Sukupuolisuus yksilötasolla on yhä tabu. Vieläkin homot katsotaan kristinuskon vinoutumiksi. Mies näyttelemässä naista on suurta huumoria - nainen näyttelemässä miestä ei ihan niin pahalta tunnu meistä asenteellisuuteen kasvatetuista. Pride-liike on vallannut pienen Suomenkin hyvässä vapauttamisaikeessaan estää  kaikenlainen ihmisen leimaaminen.

 

Ihmisyksilön oikeudet on Suomen perustuslaissa taattu tasa-arvoisiksi ikään ja sukupuoleen katsomatta. Todellisuudessa suomalaisessa yhteiskunnassa laki tältä kohden on yhä veteen piirretty.

 

 

 

Aina maailmaa mullistavissa uusissa asioissa tien näyttäjänä on toiminut teatteri - myös Suomessa. Minna Canthin sataviisikymmentä vuotta sitten kirjoittamat näytelmät loivat yhden kanavan sukupuolten tasa-arvolle.

 

Keskustelu, aito asenteeton persoonallinen oman sukupuolisuuden tuntuminen ja kokeminen on vasta aluillaan ja akuutin tervetullutta.

 

Lahden kansanopisto tuo näinä viikkoina keskipisteeksi sukupuolisuuden. Se pohtii tunnin mittaisessa esityksessään häpeää, joka leimaa sukupuolisuuden. Mitä ja miten eri sukupuolirooleihin kasvetaan ja miksi se kaikki hävettää niin paljon.

Näyttämöteokselle on annettu nimeksi AAR JUU HÄPY, jolla kansanopistolaiset viittaavat häpeä-sanan pohjaa etymologisesti sanaan häpy. Nykysuomen sanakirjan mukaan häpy tarkoittaa ”naaraan ulkosynnyttimiä” ja myös ”häpeäntunnetta, häveliäisyyttä, kainoutta”. Häpeä liittyy suomen kielessä siis läheisesti sukupuoleen.

 

 

OHJAUS: Sonja Lairikko ja Roosa Vuokkola KÄSIKIRJOITUS: Roosa Vuokkola ja työryhmä KOREOGRAFIAT: Roosa Honkanen ja Sonja Lairikko ÄÄNISUUNNITTELU: Sonja Lairikko GRAAFINEN SUUNNITTELU: Vincent Kinnunen TUOTTAJA: Henna Heikkilä 

LAVALLA: Evita Aaltonen, Roosa Honkanen, Valtteri Juvonen, Christian Lairikko, Inka Maijala, Senja Rajalin, Clarissa Rosi

 

 

Lahden kansanopiston teatteri

Aleksanterinkatu 4, 15110 Lahti

Esitystä ei suositella alle 13-vuotiaille.

Esityksen arvioitu kesto on noin 1h, ei väliaikaa.

 

Ensi-ilta pe 5.7.19 klo 19

Su 7.7. klo 17

Ke 10.7. Klo 19

To 11.7. Klo 19

Su 14.7. Klo 17

Ke 17.7. Klo 19

Su 21.7. Klo 17

Ti 23.7. Klo 19

Ke 24.7. Klo 19

Su 28.7. Klo 17

 

Tiedustelut: teatteri@lahdenkansanopisto.fi

 

Lis%C3%A4liite.jpg