torstai, 18. kesäkuu 2020

Lahden elokuvakoulutuksen fiasko 2011

Artikkelin kertausjulkaisu lähes 10 vuoden takaa

maanantai, 24. tammikuu 2011

Lahden elokuvakoulutus

Harjunp%C3%A4%C3%A4ja%20pah-normal.jpg

 

Lahden ainoan maailmanlaajuisesti merkittävän, maineikkaan huipputaidelaitoksen tulevaisuus on byrokraattien käsissä: elokuva-alasta ja sen koulutuksesta täysin tietämättömät ovat lahtaamassa yli neljännesvuosisadan kestäneen elokuvakoulutuksen Lahden Muotoiluinstituutissa.

Me kaikki lahtelaiset olemme todella huolissamme Lahden Muotoiluinstituutin tapahtumista.

 

Opetusministerin lasku- ja päättelytaito

Ensin opetusministeri laskee 2=4-1

Ministeri Henna Virkkunen on neronleimauksessaan päättänyt, että metropolialueelle (Helsinki lähiympäristöineen) mahtuu kaksi elokuvakoulua: Taideteollinen korkeakoulu, Metropolia (=yhdistetty Stadia ja Laurea) ja ruotsinkielinen Arcada. Keskisuomalaislaukaalaisen laskutaito ja lähipaikallistuntemus eivät kovin kummoisia tunnu olevan. Yhteenlaskettuna laitoksia on siis kuitenkin pelkästään Helsingissä kolme! Lahti on juuri viime vuosina strategioissaan nimennyt itsensä kaupungiksi metropolialueella. Miksei siis Lahden Muotoiluinstituutin koulutus saisi ansaitsemaansa elokuvakoulutuksen statusta? Ministerin laskutaito ja päättelykyky ovat mannaa Lahden Muotoiluinstituutin lahtaajille.

 

Rahaa riittää tavoitteeseen - rakennusmassan kasvattamiseen

Kun Lahden Muotoiluinstituuttia alas ajavat esittelijäbyrokraatit ovat kauhukseen ymmärtäneet, että ennen heidän valtakauttaan Lahden Muotoiluinstituutti on jo osoittanut sekä valtion muotoilukouluna että Lahden kaupungin omistamana taidekouluna kansainvälisen tasonsa, eikä heillä tässä enää ole oman kissanhännän nostoon virkaurallaan mahdollisuuksia, niin alas vaan ja tilalle faaraoitten tapaan rakennusmassaa tuleville sukupolville.

Näin eurorahoja tulee opetukseen valtionapuna

Alla taulukko Opetusministeriön oppilaskohtaisesta valtionavusta Lahden Ammattikorkeakoulun keskeisillä aloilla:

Opetusministeriön oppilaskohtainen valtionosuus v. 2011 Lahden Ammattikorkeakoulu

Lahden Muotoiluinstituutti saa siis jokaista oppilasta kohden valtionapua noin 8.000 euroa vuodessa. Mihin se kuluu? Päijät-Hämeen koulutuskonserni ottaa siitä lähes puolet eli likimain 4.000 euroa omiin kuluihinsa, jäljelle jää sitten noin 4.000 euroa opetukseen ja sen vaatimiin materiaaleihin. Omituinen rahanjakosäännös, jonka Koulutuskonserni itse on loihtinut. Siis: 500 Lahden Muotoiluinstituutin oppilasta tuo Koulutuskonsernin kassaan vuosittain 2.000.000 euroa (2 miljoonaa), jonka konserni käyttää, miten haluaa.***

Tekun, eli Teknisen alan jokaista oppilasta kohden valtionapua heruu noin 5.000 euroa vuodessa. Mihin se kuluu? Päijät-Hämeen koulutuskonserni ottaa siitä lähes puolet eli likimain 2.500 euroa, jäljelle jääneet noin 2.500 euroa jää sitten opetukseen ja sen vaatimiin materiaaleihin. Esimerkiksi 500 Lahden Ammattikorkeakoulun teknisen alan opiskelijaa tuo Koulutuskonsernin kassaan vain 1.250.000 euroa (miljoona kaksisataaviisikymmentätuhatta), jonka konserni käyttää, miten haluaa.***

Päijät-Hämeen koulutuskonsernin on opetusministeriöltä saamaansa opetuksen rahoitukseen helppo käydä käsiksi, kun kukaan ei valvo ja jakosääntö on sen oma.

Muotoiluinstituutin elokuva-alan opiskelijoita otetaan vuosittain 12, siten elokuva-alan opiskelijoita on Lahden Ammattikorkeakoulun kokonaisoppilasmäärästä tasan 48 eli alle 1%. Ei luulisi olevan lakkautuksen paikka, kun lukee tuon pienen oppilasmäärän valtakunnalliset ja maailmanlaajuiset saavutukset.

Muotoiluinstituutin opetusrahoista Koulutuskonsernin byrokratia ottaa omaan käyttöönsä lähes puolet, mainio kuristustapa saada elokuvaopetus hengiltä! Kyllä sillä jo rakennusmassaa, nimikylttejä, uuskalustusta ja muuttoja riittää jokaiselle vuodelle. Päijät-Hämeen koulutuskonserni tunnetaan päätavoitteestaan – se on rakennusmassa.

 

Lahden elokuvakoulutuksen uljas maine

Lahden elokuvakoulutus ja Taideteollisen korkeakoulun elokuvaopetus ovat olleet pitkään (Lahdessa vuodesta 1986) ainoat elokuva-alan ammattiin kouluttavat oppilaitokset maassamme. Pieni maa ei enempiä tarvitsekaan. Alan kuvaajat, ohjaajat, käsikirjoittajat ovat valmistuneet näistä oppilaitoksista.

 

Byrokratiakerroksissa riittää palkattavia

Nyt elokuvataitajien koulutuksesta päättää Lahdessa ensin Lahden Muotoiluinstituutin ylätasoksi kivunnut Lahden Ammattikorkeakoulu, sen rehtori Risto Ilomäki, joka alkuopiskelussaan on sinänsä kunnioitettava autonasentaja, myöhemmin myös tohtoritutkinnon suorittanut mies. Hänen apunaan on apulaisrehtori, hallintotieteiden tohtori Helena Karento.

Ammattikorkeakoulun päällepäsmärinä toimii Koulutuskonsernin toimitusjohtaja, TkT Arvo Ilmavirta, joka tohtoritutkinnossaan on perehtynyt tärkeisiin jätevesiviemäreihin. Lopetusta esittävien esittelijöitten taiteen, erityisesti elokuvataiteen tunteminen ei ole kovinkaan vakuuttava ainakaan päätellen opiskelu- ja tutkinto-urista ja suhtautumisesta elokuvakoulutukseen Lahdessa.

 

Lahden Muotoiluinstituutin sisäinen hallintomalli on ilmeisen tarkoituksellisesti rakennettu elokuva-asiantuntijuuden kehnolle asiantuntemukselle. Viestintäyksikön yliopettaja Pauliina Pasanen on koulutukseltaan valokuvaaja (vaikkei ole tietääksemme ammattiaan koskaan harjoittanutkaan). Anu Akkanen, valokuvaajaopiskelun yhtä aikaa Pasasen kanssa suorittanut valokuvaaja, on virka-asemaltaan laitoksen valokuvauksen vastuuopettaja. ,

Heitä kiinnostaa siis valokuvaus ja ymmärrettävästi uusi, outo, kallis digitaalitekniikka ja siihen liittyvien varusteiden ja laitteitten ymmärtäminen ja hankkiminen: Muotoiluinstituutin viestintäosaston rahat uppoavat näihin laitteisiin suonsilmäkkeennopeasti. Asiantuntemattomuutta osoittaa jo Pauliina Pasasen lehdistölausunto, jossa hän toteaa elokuva-alan opiskelijamäärän pieneksi ja kalliiksi. Kyynärpäätaktiikka virka-asema-auktoriteetilla on helppoa mutta häpeällistä.

 

Mitä suomalainen elokuva tarvitsee

Pienen Suomenmaan elokuva-asiantuntijoiden määrä ei voi kovin suuri olla, alan asiantuntevien kouluttajien määrä on pieni, kunnon koulutuksen muoto on suurimmalta osaltaan henkilökohtaista ohjausta ja siten koulutuksen tuloksellisuus on aivan eri luokkaa kuin mitä ammattikorkeakoulujen tyypillisillä satalukuisin opiskelijamäärin kansoitetuilla linjoilla.

 

Tulokset ja työllistyminen

Elokuvakoulutuksen, myös Lahden Muotoiluinstituutin elokuvakoulutuksen tuloksellisuuden mittarina voidaan pitää opiskelijoiden hyvää sijoittumista työelämään sekä maailmanlaajuista elokuvatuotantoa. Tässä aluksi muutama esimerkki.
 

Pizza%20paasionata-normal.jpg
Kari Juusosen lyhytelokuva Pizza Passionata voitti Cannesin elokuvajuhlilla jo vuonna 2001 Prix du Juryn, joka oli merkittävin Suomeen tullut kansainvälinen elokuvapalkinto kautta aikojen ennen Kaurismäen menestystä. Elokuvan käsikirjoittaja Leo Viirret ja kuvaaja Jussi Eerola valmistuivat myös Lahdesta.

Teknokratiapakolaiset-normal.jpg

Jussi Eerola on pitkän linjan kuvaaja. Hänen tunnetuimpia elokuviaan on sähköyliherkkien elämästä kertova Teknokratiapakolaiset, joka esitettiin Yle TV 1:ssä 2009. Eerola on myös yksi suomalaisen elokuvan Jussi-ehdokkaiden valintaraadin jäsenistä.

 

Kari Juusonen on toinen kansainvälisestikin erittäin hyvin menestyneen Niko lentäjän poika -elokuvan ohjaajista. Animaatiotekniikkaan perustuva filmi on kansainväliseltä levitykseltään poikkeuksellisen menestynyt elokuva. Se on myös tähditetty suomalaisten näyttelijöitten parhain voimin.

Niko%20lent%C3%A4j%C3%A4n%20poika-normal

Niko lentäjän poika

Ohjaajat: Kari Juusonen, Michael Hegner ,

Pääosanäyttelijät: Elina Kinihtilä, Hannu-Pekka Björkman, Juha Veijonen, Jussi Lampi, Minttu Mustakallio, Olli Jantunen, Puntti Valtonen, Risto Kaskilahti, Tommi Korpela, Vesa Vierikko, Vuokko Hovatta  

Pituus:80 min

Pussikaljaelokuva-normal.jpg

Tuorein elokuvatuotanto on Ville Jankerin ohjaama pitkä elokuva nimeltään Pussikaljaelokuva, joka saa ensi-iltansa kuluvan vuoden syyskuussa. Mikko Rimmisen romaaniin perustuva filmi kuvattiin viime heinäkuussa Helsingin Kallion kaupunginosan lippakioskeilla, terasseilla ja puistoissa. Sitä ennen elokuvan pääkolmikko – Eero Milonoff, Jussi Nikkilä  ja Ylermi Rajamaa – syventyi roolihahmojensa sielunelämään istumalla baarissa ja heittelemällä noppaa.

Mika Taanila on maailmalla yksi arvostetuimpia elokuvantekijöitä, aloinaan erityisesti dokumentti ja kokeellinen elokuva. Hän on monesti palkittu elokuvan tekijä, joka on toiminut myös tuottajana AVEK:ssa, alan keskeisessä rahoitusinstituutiossa, ja saanut mm. valtion viisivuotisen taiteilija-apurahan.

Lauri Vänskä toimii suurten tuotantojen kuvauspäällikkönä (mm. Lapin kullan kimallus). Tuomas Niemi leikkaa pitkiä yhteiskunnallisia dokumenttisarjoja.

 

http://www.arktisenupeeta.net/2009/kuvat/opiskelija/220rantautuja.jpg

Tuomas Onttosen elokuva Rantautuja niitti syksyllä 2010 mainetta Pekingin elokuvajuhlien kiinnostavana  filmityönä.

Matti Harjun lopputyö "Mies etsii miestä" on voittanut palkintoja ympäri maailman elokuvafestivaaleja (mm. Lodzin kansainvälisen opiskelijaelokuvakilpailun parhaan elokuvan palkinto) ja ollut levityksessä mm. USA:ssa. Matti Harju valittiin Berliinin elokuvajuhlien Talent Campukselle ja hän pääsi opiskelemaan National Film and Television Schooliin Lontooseen. Kolme muuta osastolta valmistunutta on myös päässyt jatkamaan opintojaan tähän Euroopan arvostetuimpaan alan oppilaitokseen (Pentti Keskimäki, Jenni Linko, Ville Jankeri). Elokuvaaja Pentti Keskimäki on tällä hetkellä maan arvostetuin digitaalisen kuvankäsittelyn asiantuntija.

2551.jpg

Ulla Simonen on tuottanut arvostettuja dokumentteja, mm. Jussilla palkitun ja Pohjoismaiden parhaaksi valitun Joutilaat-elokuvan. Simonen on valittu jäseneksi Euroopan elokuva-akatemiaan, joka päättää mm. vuosittaisista Felix-palkinnoista.

Liisa Vartiainen pääsi työnäytteen perusteella leikkaajaksi Filmiryhmään, joka on maan vanhin independent-yhtiö.

Lauri Moilasen fiktiivinen elokuva Onni kohosi Tampereen kansainvälisillä elokuvajuhlilla 2010 parhaitten elokuvien DVD-julkaisusarjaan.

Sanna-Sisko Tohka on toiminut MTV:n uutisten ohjaajana. Yrjö Nieminen johtaa mainoselokuvatoimistoa, Juha Hakanen äänenkäsittely-yhtiötä, Erkko Lyytinen ohjaa kiitettyjä dokumentteja Yleisradiossa, Tii Ricks toimii TV:n kulttuuritoimituksessa. Heikki Veijola  ja Timo Lehti ovat Salatut elämät -sarjan pääkirjoittajia. Myös Itsevaltiaat-sarjan työryhmässä on Lahdesta valmistuneita.

Marcus Hägg on täydentänyt opintojaan Hampurin yliopiston elokuvakoulussa toimittuaan sitä ennen apulaisohjaajana useiden vuosien ajan Saksan filmiteollisuudessa.

Raimo Uunila on maamme eturivin videotaiteilijoita, joka johtaa Magnusborgin studioita Porvoossa. Inka Achté, Matti Reinikka…

 

 

Mitä Lahden on tehtävä

 

Lahden Muotoiluinstituutin henkilökunta on neuvotellut asiasta kerran jos toisenkin ja julkaissut kannanottojaan paikallisessa lehdistössä. Lahtelaiset kansanedustajat ovat tehneet eduskunta-aloitteita ja valtuutetut valtuustoaloitteita sekä lehtikirjoituksia Muotoiluinstituutin tilasta - ne eivät ole johtaneet mihinkään.

Lahden kaupungin demokratialla valittu omistajan valta eli omistajaohjaus on palautettava Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden Ammattikorkeakoulun toimintaan nopeasti ja täysivaltaisesti. Lahden kaupunginhallituksella ja -valtuustolla on antamamme valtuutus pelastaa maineikas Lahden Muotoiluinstituutti.

 HArjunp%C3%A4%C3%A4%20japahan%20pappi-no

 

Tämän Lahden Muotoiluinstituutin elokuvakoulutuksesta kertovan vuodatukseni alku- ja loppukuva ovat Leo Viirretin käsikirjoittamasta elokuvasta Harjunpää ja pahan pappi.

 

***Jonkinlainen pieni osa tästä Konsernin puolikkaasta palautuu opiskelijan hyväksi mm. tietotekniikan muodossa, silti tuo hallinnon pala oppilaskohtaisesta valtionavusta on käsittämättömän suureksi ylimitoitettu.

 

 

Kommentit

 

Ulla Koskinen-Laine kirjoitti 24.1.2011 klo 15.31
Loistavaa taustatyötä. Toivottavasti tieto leviää sitä tarvitseville, ettei tulisi päätöksiä pystymetsästä. Toivotaan, että järki voittaa ahneuden, kateuden ja asiantuntemattomuuden.
 
Jorce Markkula kirjoitti 25.1.2011 klo 01.39
Vaikuttavaa todistelua. Kyllähän Lahden koulutusta ammattipiireissä arvostetaan.
 
ammattilainen kirjoitti 25.1.2011 klo 17.47
Täällä päättäjät ovat harrastelijoita ja virkamiehet määräilevät, eivätkä uskalla tai halua kuunnella asiantuntijoita, vaikka ovat usein epäpäteviä suhteilla valittuja sopivia sopuleita?! Saapa nähdä millaisen jörrikän löytävät tänään loppuvalla haulla kongressitaloon. Ammattilainen ei vaivautunut tulemaan syrjäytetyksi. Aplodit kaikille amatööreille!
 
ns. taideihminen kirjoitti 26.1.2011 klo 15.06
Elokuvapuolen alasajo on osa suurempaa, koko koulun kattavaa alasajoa. Taideteollisen muotoilun linja lakkautettiin myös puolihuomaamattomasti, vuonna 2009 aloittaneet ovat viimeinen ryhmä. Lisäksi uusia opettajia ei palkata, vaikka työtä kyllä riittäisi. En hakisi enää Muotsikkaan jos nyt olisin siinä vaiheessa, että jonnekin täytisi hakea. Jos Lahden kaupunki haluaa pilata sen ainoan asian mikä vetää nuoria ihmisiä ympäri Suomen Lahteen, niin ok. Itsekin olen siinä mielessä pettynyt kouluun, että alasajo ei ole jäänyt huomaamatta opettajien jaksamisessa ja sitä kautta opetuksessa. Ilmapiiri koulussa ei ole luova ja innostunut, vaan alistunut ja ankea. Tällä toiminnalla vauhditetaan lahjakkaiden ihmisten pakoa koko Suomesta, sillä ulkomaat tulevat olemaan yhä houkuttelevampi vaihtoehto jos alan paras koulu Suomesta katoaa. Aaltoyliopisto ei ole mikään kaikkien unelma ja ykköstavoite.
 
Pekka kirjoitti 27.1.2011 klo 08.54
Tiedoksi, Lahden poliisi tutkii tällä hetkellä kuntayhtymän toimintaa niin talousrikos-, kuin kuntalakienkin noudattamisen näkökulmasta. Aluehallintokeskuksen Työsuojelun vastuualue tutkii Phkk:n ja Lamk:in toimia omasta näkökulmastaan. Rehtori Ilomäki ja Phkk hallitus esittelijöineen ovat aiemminkin syyllistyneet perusteettomiin ja laittomiksi tuomittuhin päätöksiin. Toivokaamme luottamushenkilöillemme (luottamusvirkamiehet + Phkk hallitus) edes jonkinlaista selkärankaa, vaikka se kovasti onkin Phkk:n tarjoamien ilmasten coctailien ansiosta notkahtanut! Arvoa emme ansaitse-näin!
 
Lea Kähäri kirjoitti 27.1.2011 klo 18.50
Ihmetellä täytyy, että kaupungin päättäjät anatabvat tällaista tapahtua. Kuitenkin ollaan miettimässä lahden heikon imagon nostamista ja yritetään pönkittää Lahtea upeana, disegn-ynnä muuna erinomaisena kaupunkina. Tyhjillä puheilla ja mahtailulla. Todellista laatua täällä edustaa Muotsikka kaikkineen, eli "karsitaan parhaasta päästä", kuten opiskelijat mielenilmaisussaan kertovat. Tsemppiä heille ja kaikki mahdollinen tuki. Lahtihan tätä tarvitsee, lahjakkaille ihmisille kyllä löytyy opiskelupaikkoja muualtakin.
 
Vuokko Kautto kirjoitti 28.1.2011 klo 10.16
Surullista, että Lahdesta ollaan viemässä pois juuri tällaista,joka lisää monipuolisuutta koulutus- ja jopa kulttuuritarjontaamme!Lea on oikeassa, että Lahti tarvitsee tätä. Tarmon käsitys opetusministeristä on tyrmäävä, mutta se lienee asiansa tunteva?
 
ammattilainen kirjoitti 28.1.2011 klo 19.53
Ei virka pätevöitä tai ministerin tai valtuutetun nimike. Kyllä joukossa on täydellisiä tunareita ja amatöörejä. Pahaksi onneksi koneistot ovat niin suuria, että siletä aina löytyy joku, joka auttaa sen verran, että päästään jotenkin eteenpäin?!:) Nythän on onneksi paljon prosesseja menossa. Toivottavasti se hillitsee ja rauhoittaa tyhmimpiä!
 
Leo Ristimäki kirjoitti 28.1.2011 klo 20.18
Voisiko Lahen uutisten toimitus vääntää rautalangasta sen, miten paikallislehdessä mainittu Lahden Ammattikorkeakoulun hallitus saattoi tehdä elokuvakoulutuksen lakkauttavan päätöksen vaikkapa vain tämän artikkelin luettuaan? Ääliöitäkö koko porukka?
 
liisu kirjoitti 29.1.2011 klo 12.04
Lahti-nimisessä kaupungissa suurin osa päättäjistä ja yhteisistä asioista vastuussa olevista henkilöistä tuntuu ajattelevan, että ihminen elää pelkästään leivästä. Muuten ei voi selittää Lahdessa vallitsevaa kulttuurivihamielistä ilmapiiriä.

Masentuneena luin eilisestä lehdestä Lamk:n hallituksessa vain y k s i eriävä mielipide asiassa: elokuvakoulutus ajetaan alas.
Suuri kiitos ja ylistys KARI LOHKOlle, joka oli tuo yksi, joka uskalsi olla eri mieltä!!!

Kyllä nyt osataan olla kiitollisia esim. siitä, että Sibeliustalo rakennettiin, vaikkakin vain Y H D E N äänen enemmistöllä ratkaisuvaiheessa.

Eikö päättäjien kuuluisi t a i s t e l l a edes jo saavutettujen hengenleipää jakavien laitostensa puolesta (jollaiseksi tuo elokuvaosasto on Tarmon tekemän asiallisen ja olemassaoleviin asioihin perustuvan tutkimuksen valossa luokiteltava), eikä olla jo etukäteen valmiina työntämään sitä nurin!

HYI olkoon Lahden päättäjien yleinen tieto-taito taso!
Tulee murheelliseksi, kun sitä ajattelee. Onneksi on kuitenkin siinäkin joukossa aina edes joku, joka ei tuijota pelkästään aineellisiin arvoihin. Heitä vain soisi olevan enemmän.

Luin nuo yläpuolella olevat kommentit ja tuli edes vähän lohdullisempi olo. Hyviä kommentteja! Kiitos niiden kirjoittajille!

Uskaltaisiko toivoa, että koulutuskonsernin hallitus EI SIUNAISI Risto Ilomäen johdolla tehtävää lakkautuspäätöstä? Ai ei uskalla? Miksi?
No minä ainakin toivon! Toivokaa te kaikki muutkin! Ei toivoa pidä heittää nurkkaan. Aina on oltava edes toivoa.

Kiitokset Tarmolle, että jaksaa ja USKALTAA puuttua asioihin, jotka menevät väärin. Parasta hänen asioihin puuttumisissaan on se että hän aina perustelee sanomansa ja jaksaa tehdä taustatyötä ikävienkin asioiden kohdalla. Toivotaan, ettei hän menettäisi toivoaan, ei hän muuten jaksaisi tehdä tätä tärkeää työtä yhteiseksi hyväksemme.
 
ammattilainen kirjoitti 29.1.2011 klo 19.39
Kulttuuri ei ole pytinkejä, vaan henkeä niiden sisällä
Tuote tai tulos on tärkeämpää, ei se kuka sen tekee. Esim. musiikki tai kirjallisuus on tärkeää, ei se kuka sitä esittää - noin yksinkertaistaen?! Täällä kulttuuri on enempi propagandaa eliitin hyväksi, ei leivän lisää meille ihmisille, jotka kaiken maksamme?!Eliitti ei tunnu arvostavan elokuva-alaa(kaan)?:) Elokuvissa on yleensä pimeää, eikä siellä voi pöyhistellä väliajalla?
 
Christian van Niftrik kirjoitti 30.1.2011 klo 19.04
Nostan Hattua Tarmolle mainiosta taustatyöstä sekä selkeästä kannanotosta Lahden kirjoitetun strategian puolesta.
Valitettavasti tämä sähläily elokuvakoulutuksen osalta on looginen seuraus Lahden kaupungin päättäjien kyvyttömyydestä toimia johdonmukaisesti itse kirjoittamansa ja vahvistamansa kaupungin strategian mukaisesti. Olen jo aiemmin julkisuudessa nostanut fokukseen tosiasian, että luonnoltaan upealla kaupungllamme on räikeä johtamisongelma. Tämä nyt nähty näytelmä on uusi vahvistus asialle.
Entistä enemmän tässä joutuu ihmettelemään ns.kykypuolueen mainostamia todellsiia kykyjä. Seuraavaksi varmaankin saamme kuulla, että muotoiluinstituutti tuleekin siirtää Helsinkiin. Kyllä sillekin siirrolle perusteet osataan kirjoittaa.
Toivotan Sinulle Tarmo tsemppiä, sitkeyttä ja terveyttä puolustaa kaupungin todellisia etuja näin julkisuudessa. Sitä eivät näemmä kaikki uskalla.
 
Mauno Kuusela kirjoitti 1.2.2011 klo 12.58
Aika reipasta tekstiä sekä Tarmolta että kommentoijilta. Näissä luottamushommissa tulee sen verran haukkuja, että nöyryys säilyy.Tässä asiassa kokonaisuuden hahmottaminen jäsentämisestä puhumattakaan on kesken. Toivottavasti edelleen jatkuva kansalaiskeskustelu tuo lisää hyvin pohdittuja puheenvuoroja kannanottoja varten.
 
ammattilainen kirjoitti 1.2.2011 klo 21.24
Ei täällä asiat hoidu, jos ei reipasta tekstiä lausu, jos sittenkään?! Oikeastaan poliisiahan täällä pian tarvittaisi. Rikollisuuden puolelle täällä touhut ovat menneet ja johan poliisia on jo vaivattukin?!:) (Viimeksi Jalkarannassa)
 
Zainik kirjoitti 27.2.2011 klo 15.45
Ei pelkästään elokuvaopetus, eikä yllä mainittu taideteollisuus, vaan lakkautettu on myös muotoilupedagogiikka!

Kaupunki, joka on osa World Design Capital -hanketta, jonne on perustettu muotoilulukio ja jossa jo ala-asteikäisille opetetaan muotoilua lakkautti kaikessa hiljaisuudessa muotoilupedagogiikan opetuksensa Muotoiluinstituutissa. Keväällä 2011 valmistuvat viimeiset opiskelijat. Mistä sen jälkeen muotoilukaupungiksi itseään tituleeravalle lahdelle ammattimaisia alan opettajia?

Hurjasta googlaamisesta huolimatta vastaavaa koulutusta ei tunnu löytyvän mistään muualta. Tunnen henkilökohtaisestikin useita, jotka olisivat hakeneet tuohon koulutukseen, eli hakijoista ei varmasti ole ollut pulaa. Mistä siis kiikastaa?

Tarmo, paneudu sinä tähän aiheeseen, kun minä en tätä ymmärrä!
 
Toimitus kirjoitti 12.3.2011 klo 11.55

Nimimerkille Zainik
Taideteollinen muotoilu, joka oli ennen muotoilupedagogiikka -niminen osasto
lopetettiin Muotoiluinstituutin yliopettajien ja koulutuspäällikön toimesta, mukamas eivät työllisty, vaikka työllisyys on vähän nihkeää vastavalmistuneille muiltakin osastoilta
valmistuneilla.Tämä on talon siis Muotoiluinstituutin sisällä käytävän henkiinjäämistaistelun tulos.
Joku haluaa itselleen enemmän opiskelijoita, siis rahaa. Koska opiskelijoiden aloituspaikkojen määrä ei laske, mutta näin voidaan saada esim
automuotoilun osastolle,joka on uusi osasto, opiskelijoita!
Katso aikaisempia juttujani Lahden ammattikorkeakoulusta ja myös sen rehtorin alkuperäiskoulutusta.

 

Lis%C3%A4liite.jpg

Kommentit

Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Ladataan...
  • Kommentoi

    Kommentointi avautuu jokaisen artikkelin alla olevasta puhekuplakuviosta.
    Toivon runsaasti kommentteja vuodatuksiini. Kirjoittajan on liitettävä kommenttiin toimiva sähköpostiosoitteensa mahdollista yhteydenottoa varten (sähköpostiosoitetta ei julkaista). Näin taataan sananvapauslain 4. pykälän vastuukysymykset kommentin sisällöstä sekä kirjoittajan lähdesuoja.

    Toimituksen sähköposti: lahenuutisia[at]luukku.com