Leirikuva.jpg


 

Lahen uutisia on julkaissut yli kahdentoista vuoden ajan erilaisia oppivelvollisuuskouluun liittyviä artikkeleita. Kun suomalaisen peruskoulun mainelaineet Pisa-tutkimuksissa menestymisestä eivät enää yllä nyt vuonna 2019 tänne pieneen maahan, saati sen pieneen Lahti-kaupunkiin saakka, yleinen apatia alkaa vallata kasvatus- ja kouluelämää,  kahliten sitä yhä pidemmälle paikallisilla byrokraattisilla lonkeroillaan.


Kunnan itsemääräämisoikeus on kaupunkimme hallintoa ja rahavirtoja määräävä keskeinen tekijä.

Kouluopetukseen käytettävät rahat eivät siis enää entiseen tapaan ole kaikki korvamerkittyjä. Tarvitaan sivistynyt, yhteistyökykyinen, älykäs, alaistensa kunnioittama virkamiesjohto myös Lahteen lasten ja nuorten, vanhempien ja oppivelvollisuuskoulun tasa-arvoisesti jokaiselle yksilölle je perhekunnalle soveltuvaksi vastuulliseksi, sanansa mittaiseksi viranhoitajaksi.

 

Näin keväällä annetaan suullisia, kirjallisia tai numerollisia todistuksia opiskelun tuloksista. Kuluneen lukuvuoden aikana olen saanut monia kymmeniä sähköpostikirjeitä ja niissä vanhempien ja lahtelaisopettajien ajatuksia Lahden kouluopetuksen nykytilasta.

 

Laadin pienen kysymyssarjan lahtelaisopettajien vastattavaksi. Julkaisen nopeimmat kolme vastausta nimettöminä. Pidän Lahen uutisia -julkaisun noudattaman tietosuojalain mukaista kirjoittajan ja toimituksen välistä rikkumatonta tietosuojaa välttämättömänä: lahtelainen koulubyrokratia on osoittautunut liian monesti suoruudelle ja yhteistyölle vieraaksi ja langettanut itsenäisten mielipiteitten lausujalle kostosanktionsa. Se on johtanut Lahdessa siihen, että maan ylin oikeusviranomainen on antanut Sivitystoimellemme vakavan huomautuksen sananvapauslain loukkaamisesta.

Sama kysymyssarja on syytä lähettää jokaiselle huoltajalle. Asiat pitää ensin puolueettomasti rauhassa kokeilla, tutkia ja rehellisesti punnita.

Onneksi Lahden kaupungin sivistyslautakunta - meitä kaikkia kasvattajia edustavana viranomaisena - on alkanut omatoimisesti pohtia virkamiestensä esityksiä, paisuneen byrokratian ja riittämättömien opetusvarojen sekä suuren opetushenkilövajeen yhtälöitä. Toivottavasti se tekee viisaita päätöksiä perhekuntiemme puolesta.

 

kynä.jpg

Tässä siis vain kolmen opettajan ajatuksia

kuin kevättodistukseksi lahtelaisen koulutyön onnistumisesta. Vastaukset edustavat erikokoisia kouluyksiköitä eri puolella kaupunkiamme. Kaikkiaan yli 800 lahtelaisopettajan vastaava arvio olisi välttämätön toteuttaa ennen seuraavaa askelta Lahden oppivelvollisuuskoulun nostamiseksi pohjamudistaan.


 

1. Mitä omassa työssäsi on muuttunut kymmenen viime vuoden aikana.

 

Varsinaiseen opettamiseen käytetty aika on vähentynyt huimasti ja tilalle on tullut kaiken maailman jonninjoutavia palavereja/kyselyitä/tiimejä yms.

Oppilaiden opiskelumotivaatio on myös selvästi heikentynyt. Mutta se ei ole mikään ihme, koska kyllä hekin huomaavat, ettei opiskelulla ole välttämättä merkitystä, vaan asiat parsitaan kasaan palavereissa.

Ryhmien koko on kasvanut ja joka ryhmästä löytyy vähintään 1-2 normaaliluokalle kuulumatonta erityisoppilasta, jotka viimeistään saavat opiskeluinnon laantumaan innokkailtakin oppilailta viemällä opettajan kaiken ajan. Rahaa on koulujen käytössä vähemmän: ei ole varaa hommata kirjoja, verkkomateriaaleja jne. Hyvä, jos löytyy rahaa kyniin ja vihkoihin.

 

Työ on muuttunut monin verroin raskaammaksi. Kaikenlainen byrokratia on lisääntynyt huimasti ja näennäistekemistä tullut paljon kuormittamaan oikean tekemisen lisäksi.

 

Lasten käytös on huonontunut, aikaa menee paljon opettamisen sijasta tappelujen ja kiusaamisten selvittelyyn, työrauha koulussa on huonontunut, opettajille on siirretty paljon lisätöitä, joita ennen tekivät kanslistit ja koulusihteerit, talonmiehet ja vaksit. Palavereja ja kokouksia on paljon eivätkä ne johda mihinkään toimenpiteisiin. Turhaa työtä teetetään. Ys-aikaa, kiky-aikaa ym palkatonta tekemistä nakitetaan jatkuvasti lisää opettajille. Vuosityöaikaan siirtyminen pelottaa. Työnantaja saisi silloin teettää vielä enemmän lisätyötä ilman erillistä korvausta. Uusi opetussuunnitelma ei toimi, mennään liikaa viihteelliseen suuntaan eikä kukaan opi paitsi jotkut fiksut oppilaat, jotka oppisivat missä systeemissä tahansa. Inkluusiota ei ollut 10 vuotta sitten. Työn ilo on kadonnut viimeisten 10 vuoden aikana.

 

2. Onko suunta ollut oikea. Jos ei niin mihin suuntaan koulua ja sen kasvatustyötä pitää heti muuttaa ja kehittää.

 

Suunta on täysin väärä ja se pitäisi saada muutettua mahdollisimman pian. Suuntana voisi olla mainetta saanut ja esim. PISA-tutkimuksissa pärjännyt suomalainen peruskoulu n. 30 - 35 vuotta sitten, jolloin kouluissa keskityttiin opettamiseen ja oppimiseen eikä kaiken maailman liirum laarumeihin. Silloin saatiin aikaan myös tuloksia, joiden varaan esim. Nokian nousu perustui. Nykyisellä käytännöllä ei saada kuin työkyvyttömiä ja viimeistään 35-vuotiaina masennuksen vuoksi eläkkeelle joutavia kansalaisia.

 

Suunta on väärä, pitäisi palata vanhaan. Uusi ops on epäonnistunut, inkluusio on tuhoon tuomittua ja on oppilaan heitteillejättöä. Kolmiportainen tuki on vain byrokratiaa, asioita kirjataan mutta ei toteuteta.

Suunta ei todellakaan ole oikea. Palaisin osittain vanhaan - strukturoituun opetukseen, erityisluokat takaisin, digiloikkien sijaan luku- ja kirjoitustaitoa ja kaveritaitoja.

 

3. Miten oman kuntasi kouluhallinto on muuttunut vai onko se pysynyt entisellään. Mitä siinä on mielestäsi toimivaa ja mikä toimimatonta.

 

Vielä 90-luvulla virastossa oli kaksi johtajaa -Tommola ja Moisio. Silloin esim. budjetitkin hoidettiin virastosta käsin. Nyt virastossa on päällikköä päällikön jälkeen ja kun tämäkään ei riitä niin vielä lisäksi aluepäälliköitä papereja pyörittämässä ja tyhjästä töitä nyhjäämässä. Hallinto on siis rahamäärän ja oppilasmäärän pienentyessä paisunut kuin pullataikina. En tosiaankaan tiedä mitä tehtävää kaiken maailman Granqvisteilla, Kilposilla, Patrakoilla, Saastamoisilla, aluepäälliköillä jne. oikeasti on. Varmasti kaksi päällikköä riittäisi ja lopuista säästyvät rahat voitaisiin laittaa vaikka kouluista puuttuviin avustajiin.

 

Ylipäällikkönä on joku turhake, jolla ei ole käsitystä käytännön opettajan töistä. Nyt tämä on kehittänyt kummallisen aluepäällikköjärjestelmän, heidän työstä ja toimenkuvasta riviopettajilla ei ole tietoa. Kouluhallintoa pyörittävät opettajankoulutuksen saaneet henkilöt, eli byrokraatit kyykyttävät saman koulutustason ihmisiä ja veetuilevat. Kaikki nämä vaikeuttavat työtäni, en muista milloin olen viimeksi nähnyt luokassani avustajan, vaikka sellainen on oppilasaineksen takia luvattu.

Opettajia ja rehtoreita käskyttävä pääjohtaja (en nyt muista virallista titteliä), jolla on turvamuurina aluepäälliköitä - mikä näiden päälliköiden ja johtajien koulutus tai osaaminen on? Opettajia? Onko heillä sopiva koulutus näihin tehtäviin? Rehtorit ovat ilmeisesti tyytyväisiä aluepäällikköjärjestelmään, koska vastauksia saa kuulemma nopeammin kuin pääjohtajalta. Riviopettajille heidän toimenkuvansa jää epämääräiseksi.

 

4. Mikä on oman kouluyksikkösi johdon merkitys työllesi, asiantuntemuksellesi ja viihtymisellesi työssäsi.

 

Sehän on kaiken a ja o, että koulun johto voisi keskittyä koulun johtamiseen. Nyt vaan valitettavasti heidän aikansa menee tyhjänpäiväisissä palavereissa/koulutuksissa istumiseen ja aika mikä näistä jää, menee hallinnosta tulevien turhien kyselyjen täyttämiseen. Näin varsinaiseen koulun johtamiseen ei jää kunnolla aikaa.

 

Kouluni rehtorilla on suuri merkitys näihin kaikkiin asiakohtiin. Onneksi meillä on vielä "vanhan kansan" rehtori.

Ilman pätevää johtoa/rehtoria ei kenenkään työ koulussa onnistu eikä siellä viihdytä.

 

5. Mitä ajattelet koululaissa säätämättömistä epävirallisista organisaatioista kunnassasi - kuten aluehallinnosta ja sen virkamiehityksistä, sivistystoimen (Lahdessa Sivistyksen) erilaisista päälliköistä, niiden virkamiehistä ja tarpeellisuudesta.

 

Turhia! Näitä turhia ihmisiä pitäisi alkaa vähentämään! Ensimmäisenä eroon aluepäälliköistä sitten joutavat Saastamoinen, Patrakka…

 

Katso vastaukseni kohtaan 3..

Lisäisin mieluummin kouluilla läsnä olevia apulaisrehtoreita ja pedagogisesti taitavia esimiehiä auttamaan opetushenkilökuntaa arjen vaikeuksissa eikä niin kuin Lahdessa nyt - rahaa laitetaan virkamiehiin, pois käytännön työstä.

 

6. Miten jokaisen oppilaan tasa-arvoinen kohtelu on tämän päivän työssäsi mahdollista skaalassa heikosti kiitettävästi - perustele ajatuksiasi.

 

Ei mitenkään eli todella heikosti! Kilposen ajaman inkluusion myötä ei todellakaan toteudu ajatus, että jokainen saisi tasonsa/tarpeensa mukaista opetusta, koska aika menee näiden normaaliluokkaan kuulumattomien oppilaiden käytös- ja oppimishäiriöiden parissa.

 

Ei mitenkään, työ on selviytymistaistelua - arvosana siis 'heikosti'.

Tasa-arvo toteutuu heikosti, inkluusio pitää siitä huolen.

 

 

7. Suomi oli pitkään maailman kärjessä ns. Pisa-tutkimusten kansainvälisessä vertailututkimuksessa. Miksi omasta mielestäsi se ei enää menesty niissä.

 

Aikoinaan tajuttiin, ettei kaikille voi eikä tarvitse opettaa samoja asioita. Asia hoidettiin tasokursseilla, joita kipeästi kaivattaisiin takaisin. Silloin oppilaat saivat omalle tasolleen oikeaa opetusta.

 

Koulussa mennään viihtyminen edellä, valtavat ryhmäkoot, inkluusio (=hyvin harva oppii), vapaa-ajalla pelaaminen ja älypuhelimen käyttö nakertavat keskittymistä, lukutaitoa ym

Lapset ja nuoret eivät osaa enää lukea eikä kirjoittaa entiseen tapaan. Koulussa ei opi enää näitä taitoja, koska häiriötekijöitä on niin paljon: inkluusio, digiloikka, avoimet oppimisympäristöt, suuret ryhmäkoot, joita vielä jotkut opettajat kasvattavat massaryhmiksi yhteisopettajuuden nimissä. Nykylasten keskittymiskyky on olematon pelaamisen ja puhelimen räpläämisen takia. Koulut ja kodit ovat tässä asiassa menettämässä otettaan lapsiin ja nuoriin.

 

8. Keinot, joilla Lahti pääsee takaisin suomalaisen ja kansainvälisen kasvatuksen- ja opetuksen mallikaupungiksi.

 

- inkluusio on purettava ja erityiskoulut/luokat takaisin

- tasokurssit takaisin

- kolmiportaisesta tuesta eroon

- kännykät pois kaikilta tunneilta

- johdon vähennyksestä säästyvä raha avustajiin

- ryhmäkoot selvästi pienemmiksi

- sivistyslautakunta voisi jalkautua kouluihin näkemään arkea, etteivät päätökset olisi Kilposen jargonin varassa.

 

Veroprosentin nosto, josta saatu raha käytetään koulutukseen ja opetukseen. Kaikenlainen turha byrokratia lopetetaan välittömästi. Tehdään työtä eikä vain puhuta työnteosta. Erityisluokat takaisin. Tukiopetusta lisää. Ryhmätunteja (jakotunteja) lisää. Ryhmäkoko, erityisluokat, tukea sitä tarvitseville ovat kaikki tärkeitä, mutta pahin opettajaa kuluttava tekijä on näennäistekeminen, turhat kokoukset, moniammatilliset ja hyvää tarkoittavat palaverit, jotka eivät kuitenkaan johda mihinkään oppilaan kannalta.Vanhemmat pitäisi saada barrikadeille, opettajien ääntä ei todellakaan kuunnella eikä tämä lammaslauma uskalla paljon ääneen sanoakaan. Ylimmät virkamiehet kuuntelevat ainoastaan vanhempia.

Rahaa ihmisiin eikä laitteisiin ja materiaaleihin ja nämä ihmiset kouluihin eikä virastoon, ryhmäkoot pienemmiksi, jakotunteja, tukiopetusta, erityisen tuen ryhmiä lisää, opettajille lisäkoulutusta omien intressien mukaan ei viraston pakottamaa, kuntoutusta, tyhyä, mitä vaan mikä auttaa jaksamisessa.

 

 

kynä.jpg

Lahen uutisia toivottaa kaikille lukijoille ansaittua virkistävää kesälomaa. Toivon paljon kommentteja oppivelvollisuuskoulusta ja kaupunkimme koulujärjestelyistä suoraan toimituksen osoitteeseen lahenuutisia@luukku.com.

 

PS

Tämä lukuvuositodistus menee sähköpostina mm. nyt nimeltä mainituille byrokraateille sekä kaupungin Sivistyslautakunnalle.

 

Lis%C3%A4liite.jpg