Maailmankuulusta lahtelaisesta muotoilukoulusta, Lahden Muotoiluinstituutista, ei ole enää jäljellä mitään todellista, aitoa ja vilpitöntä perusideaa tai asiantuntemusta. Silti yhä vannotaan sen kukoistusajan ja vaikuttavuuden luoman brändin nimeen. Jopa pari vuotta sitten tänne valtionrahojen ja Lahden budjetista rohmuttavien yksinkertaista yksinkertaisempien lahtelaisten valtuutettujen avosylin lahjoittamien miljoonien eurojen noutoretkelle harpponut Lappeenrannan tekninen yliopisto perusteli Lahteen perustamaansa yliopistonsa sivukonttoria Lahden kuuluisalla Muotoiluinstituutti-brändillä.
Lahden Muotoiluinstituutti aloitti toimintansa vuonna 1899, jolloin Lahteen perustettiin Itä-Hämeen maamiestyökoulu. Useiden eri vaiheiden ja nimen muutosten jälkeen 2.1.1971 perustettiin Lahden taideoppilaitos, joka toimi Lahden kaupungin alaisuudessa. Taideoppilaitoksessa oli taideteollisuuden ja kuvataiteen linja ja oppilaitos saavutti nykyisen laajuutensa, kun siihen yhdistettiin alunperin vuonna 1938 Helsinkiin perustettu kultaseppäkoulu. Tässä vaiheessa myös Taideinstituutti kuului kokonaisuuteen, kunnes oppilaitosten tiet jälleen erosivat 1979, yhdentyäkseen ammattikorkeakoulun myötä vuonna 1992. Vuosina 1983-1994 Muotoiluinstituutin rehtorina toimi Antti Hassi, joka teki arvokasta työtä suomalaisen muotoilun ja taidekasvatuksen aseman vahvistamiseksi. Lahden Muotoiluinstituutti oli vuoden 1995 loppuun saakka valtion omistama ja opetushallituksen valvonnassa toimiva käsi- ja taideteollisuusalan ammatillinen oppilaitos.(Wikipedia)
Kun Päijät-Hämeen koulutuskonserni vuonna 1996 väkisin ahmaisi hallintoonsa Lahden Muotoiluinstituutin, sen valtaisaksi konserniksi nopeasti paisunut hallintosateenvarjo - opetusministeriön ja Lahden Muotoiluinstituutin välissä - tappoi tahallisesti, ensin hivuttamalla ja sitten ylivallalla yhden koko maan ja Euroopan merkittävimmän, monipuolisimman ja arvostetuimman suomalaisen muotoilukoulutuksen.
Ammattikorkeakoulu-uhossaan konserni toimitusjohtajansa käskyllä kielsi Lahden Muotoiluinstituutin nimen käytönkin. Konserni alkoi järjestelmällisesti ajaa muotoilukoulutusta alas ja himmentää sen kuuluisaa ammatillista brändiä lakkauttamalla erikoistuneita opetuslinjoja ja erottamalla yksi toisensa jälkeen Muotoiluinstituutin maan- ja maailmankuulut muotoiluopetuksen gurut. Näin saatiin opetus konsernin päättämillä 'kehittämisajatuksilla' kuihtumaan ja määrärahoiltaan kuristettua todelliseksi konsernin toimitusjohtajan yksinvallasta riippuvaksi, ahdistetuksi alamaiseksi.
Nykyiset muotoilun ja taiteen asiantuntijat Suomessa ja maailmalla tietävät, että Lahden positiivista Muotoiluinstituutin brändiä ei enää nostalgisia juhlapuheita lukuunottamatta ole aikoihin ollut olemassa. Sen tietävät myös lahjakkaat muotoilusta kiinnostuneet opiskelijat, joita ennen tulvi ympäri maailman - nykyisin ne lahjakkaimmat eivät edes hae Lahteen. Maine laitoksen opetuksen tasosta on kiirinyt viime aikojen opiskelijoiden mukana: Kannaksenkadun upean ja toimivan rakennuskompleksin hylkääminen Iskun tehdashallien tavanomaisuuteen - on todistettu opiskelijavuosikerroin, maineikkaiden opettajien katona sekä myös eetterissä lopulliseksi Muotoiluinstituutin brändin kuolemaksi
.
Juuri eilen 24.1.20 lahtelaisessa Etelä-Suomen Sanomissa toimittaja Erno Laisin tekemässä ansiokkaassa haastattelussa Lahden Muotoiluinstituutti ja sen brändi taas putkahtivat esiin piiloista. Lahden Muotoiluinstituuttiin on valittu ilman julkista hakua oikein uusi johtaja - Vesa Härkönen. Ei taiteilija, vaan kuopiolaisen teollisen muotoilukoulutuksen käynyt, johtamisen eMBA-tutkinnon suorittanut, kaupallisesti orientoitunut bisnespersoona. Hänen meriitikseen mainitaan mm. toimiminen viimeiset kaksi vuotta Muotoilutoimisto Nordkappin toimitusjohtajana ,(toimiston vuositulos hieman yli 200000€/v kuvaa työpaikan suuruutta ja sen merkittävyyttä).
Härkönen on tietävinään Muotoiluinstituutin hyvän brändin, kertoo hoitavansa muotoiluopetuksen johtamisen kaukana operatiivisesta oppilaiden rintamasta - hän ei aio lainkaan opettaa. Koko Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lut) alaisen korkeakoulutasoisen Labin (=yhdistetty Lappeenrannan teknisen yliopiston hallinnoima Saimian ammattikorkeakoulu Lappeenrannassa ja Lahden ammattikorkeakoulu Lahdessa) Muotoiluinstituutin - medianomien, muotoilijoiden ja kuvataiteilijoiden - ammattiopetus on hänen johdettavanaan Lahdessa ja Lappeenrannassa. Härkönen lupaa pysyä hommissaan niin kauan kuin yhteisö häntä tarvitsee.
Muotoiluinstituutti 2020
Muotoilu, taide ja visuaalinen viestintä
LAB-ammattikorkeakoulun muotoilun, taiteen ja visuaalisen viestinnän koulutus jatkaa legendaaristen Lahden Muotoiluinstituutin ja Imatran taidekoulun pitkiä perinteitä.
Kuvataiteilija, AMK
Kuvataide päivätoteutus Lappeenranta
Medianomi, AMK Graafinen suunnittelu, päivätoteutus, Lahti Mediasisällön suunnittelu, päivätoteutus, Lahti Valokuvaus, päivätoteutus, Lahti
Muotoilija, AMK Kokemus- ja palvelumuotoilu, päivätoteutus, Lahti Pakkaus- ja brändimuotoilu, päivätoteutus, Lahti Puettava muotoilu, päivätoteutus, Lahti Teollinen muotoilu, päivätoteutus, Lahti Sisustusarkkitehtuuri ja kalustemuotoilu, päivätoteutus, Lahti
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Digitaaliset ratkaisut, Lahti Muotoilu- ja media-alan uudistava osaaminen, Lahti Uudistava johtaminen, Lahti
[Yllä kopioitu LABin Muotoiluinstituutin esittely 2020 ]
Näin maailmalla ja erityisesti meillä Lahdessa brändin nimissä voidaan tehdä mitä vain, kuka vain ja milloin vain - jo kuolleenkin brändin nimeen vannoen. Opettajana ihmettelen, miten juuri media-, taide- ja muotoiluopetuksen suunnittelu ja johtaminen on Suomessa annettu henkilölle, joka ei itse ole työkseen koskaan opettanut eikä sitä halua tehdä.
Lukijaani kehotan vielä TV:n ääressä katsomaan Areenasta Bauhaus-ohjelman kuusiosaisen hienon dokumentaarisen teoksen. En laajemmin halua selittää tätä nyt jo sadan vuoden ikäistä Bauhaus-taideyliopistoideaa. Totean ainoastaan sen, että koko Bauhaus-opetusidea on jälleen Saksassa ja maailmalla herännyt henkiin pitkästä aikaa, sillä Hitlerin natsihallinto 1930-luvulla kielsi koko bauhausmaisen politiikasta riippumattoman taideopetuksen kansallissosialismin vastaisena ja puratutti rakennetut taideyliopistot maan tasalle.
Antti Hassi yhdessä alan huippuopettajien kanssa loi Lahden Muotoiluinstituuttiin opetuksellisen sisällön - mielestäni juuri tätä Saksan Weimarissa toteutettua Bauhaus-taideyliopiston toiminnallista ideaa jalostaen..
Muotoiluinstituutin taideoppilaitokseksi suunniteltu rakennus Lahden Kannaksenkadulla on kuvattu syyskuussa 2019 - neljä kuukautta sitten.
Kuvasta näkyy Lahden kaupungin nykyvirkamiesten ja nykyisen valtuustomme arvostus tästä lahtelaisesta maailmanmaineen saavuttaneesta Lahden Muotoiluinstituutista - brändi-taideoppilaitoksesta.
Lahden taideteollinen oppilaitos oli perustettu vuonna 1971. Vuonna 1975 lahtelainen arkkitehti Jorma Salmenkivi laati suunnitelmat oppilaitokselle ja rakennus valmistui seuraavana vuonna. Palapeliä muistuttavat julkisivut tehtiin betonielementeistä, joihin jätettiin lautamuottijälki. Elementtien kanssa vuorottelivat ikkuna-aukot ja akryylilevyt. Koulukompleksia laajennettiin vuonna 1988.
Muotoiluinstituutin purkamisen oli Lahden kaupunki aloittanut jo ennen kuin ELY-keskuksen antama lausunto tuli julkisuuteen:
Ely 2019:
”Lahden Muotoiluinstituutin rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1975 ja 1988. Lahden kaupungin tekemä purkamislupapäätös ja sen perustelut eivät ely-keskuksen näkemyksen mukaan täytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia edellytyksiä.
Muotoiluinstituutin rakennus on ely-keskuksen mukaan osa maakunnallisesti arvokasta Lahden kulttuurikeskusaluetta. Kokonaisuuteen kuuluvat Muotoiluinstituutin rakennus, aikuiskoulutuskeskus, teatteri ja kirjasto. Muotoiluinstituutin vanhimman osan, A-siiven, purkaminen vähentää merkittävästi rakennuskokonaisuuden kaupunkikuvallisia, historiallisia ja rakennustaiteellisia arvoja, katsoo ely-keskus. Ely-keskus huomauttaa, ettei sillä ollut mahdollisuutta perehtyä purkuaikomukseen ennen lupapäätöksen antamista.
Kuntoarvion perusteella vuonna 1975 valmistunut A-siipi oli korjattavissa. Korjausvaihtoehdoista riippuen sen elinkaarta voitaisiin mahdollisesti jatkaa 30-50 vuotta.
Purkamiseen päädyttiin ensisijaisesti toiminnallisin perustein. Se ei ely-keskuksen mukaan ole lain mukainen perustelu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi todetun rakennuksen purkamiselle.”
https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2018/09/yliopistovaki-nauraa-makeasti
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.