Lahden kaupungin Harjun koulun pihalla koulunalkajaispäivänä 14.8.2012 nähtiin iloisia ilmeitä, kuultiin riemunkiljahduksia ja odotettiin toiveikkaasti koulutyön alkamista.

Tänään Lahden peruskoulut ja lukiot aloittivat vuosiaherruksensa. Yhteiskunta on samaan aikaan lopullisesti romuttamassa sivistysajattelunsa ja toimivan valvontansa myös koulunpitoon. Suomalainen, maailman oppimismittareiden mukaan  maailman tehokkain ja tuloksellisin koululaitos on muuttumassa eurolähtöiseksi, sillä jo kuluvana kouluvuotena koulutoimi muuttui europerusteiseksi.

Tuntikehys hylätty
Maamme eduskunta, sen valtioneuvoston opetusministeriö sekä opetushallitus ovat järjestelleet kaiken maassa tapahtuvan opetustyön koulujen tuntikehysajattelun pohjalta jo vuosikymmeniä. Koulutyövuoden järjestelyssä pitkään keskeisenä käytetty tuntikehys on tarkoittanut sitä, että
opetusministeriö on päättänyt jokaiselle kunnalle tai koulutyön järjestäjäyhteisölle kokonaistuntimäärän, jonka se saa opetuksensa järjestämistä varten valtionapuna. Jokaisen kunnan tuntikehyksen kokonaismäärän taas kunnan omat opetusviranomaiset jakoivat eri kouluille ja kouluyksiköille. Opettajain virat ja toimet ovat pitkään olleet näin menetellen pysyviä ja ennakoitavissa tuntikehyksen selkeän mutta tosin monimutkaisen laskukaavan perusteella. Esimerkiksi jokainen Lahden koulu on voinut jo edellisenä vuonna suunnitella seuraavan vuoden työnsä laskemalla oppilasennustemäärän ja tarvittavan opettajatarpeen sekä tuntikehyksensä käytön. Koululakien ja asetusten säädöksillä on jaettu kussakin koulussa tunnit eri oppiaineisiin - äidinkieleen, matematiikkaan, musiikkiin, valinnaisaineisiin jne.

Halvin ratkaisee
Tulevina vuosina valtio jakaa valtionavun pelkkinä euroina. Vuosi sitten Lahti sai valtionosuutta perusopetusta varten reilut 61 miljoonaa euroa, jolla se hoiti perusopetuksen hieman yli 10000 oppilaan opetuksen.





Kunta voi nyt lyödä euronsa pöytään ja kysyä, kuka halvimmalla hoitaa koko opetuksen. Suomi lähtee kyseenalaisen vaaralliselle lasten ja nuorten kasvatuksen tielle, jossa yksityinen kasvatusbisnes tulee kukoistamaan. Näin on jo käynytkin.
Sosiaali- ja terveystoimessa tarjouskilpailujen voittaja on saanut kunnilta hoitaakseen lain edellyttämät peruspalvelut
(kuuluisa lahtelainen lääkäri on Med-One/Mehiläinen tms). Yksityinen bisnes on kaapannut monen kunnan lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon myymällä euroilla ns. keikkalääkäripalvelut, vanhustenhoitopalvelut, sijaiskotipalvelut sekä nykyisin myös ikääntyneille tarkoitetut hoitolaitosyksiköiden tehtävät. Kunnan ei tarvitse muuta kuin tilata ja maksaa.

Näin vaalien alla puhutaan vain näennäismoraalin vuoksi jok´ikinen päivä vanhustenhuollosta ja sen tarkasta normittamisesta, hoitajien määrästä vanhusta kohden jne. Vaan katsotaanpas mitä vaalien jälkeen.

Samalle tielle astutaan nyt peruskoulutuksessa. Niinpä monet kouluelämän tärkeimmät asiat, kuten tasokas opetus ja hyvät opetustilat jäävät toisarvoisiksi, kun kunnat kilpailevat keinoista selviytyä mahdollisimman halvalla opetusvelvoitteistaan. Asiantuntijoista tai pätevyyksistä ei ole kohta väliä, euromäärän ratkaisee kilpailuttaminen, jossa laadusta ei puhuta.

Lähitulevaisuudessa voimme nähdä opetustilana suurhalleja, joihin koululaiset sullotaan suurryhmiksi opiskelemaan yhden tietoteknikon johdolla vaikkapa matematiikan yhteen- ja vähennyslaskua. Opettaja on tässä europainotteisessa koulussa turhake ja sivistys vaihtunut käsitteeksi eurosivistys.



http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/rahjulk10/PERUSOPETUS.pdf

http://www.vm.fi/vm/fi/15_kunta_asiat/01_kuntatalous/01_valtionosuudet/index.jsp