Oppe nyt wanha / ia noori /
joilla ombi Sydhen toori .
Jumalan keskyt / ia mielen /
iotca taidhat Somen kielen .
Laki / se Sielun hirmutta /
mutt Cristus sen tas lodhutta .
Lue sijs hyue Lapsi teste /
Alcu oppi ilman este .
Nijte muista Elemes aina /
nin Jesus sinun Armons laina.
Näin ensimmäinen suomenkielinen Aapisemme vuonna 1543 meille alkulehtensä runossa opastaa suomenkielestämme ja sen osaamisesta.
Mikael Agricola oli varakkaan suomalaisen talonpojan lapsi, ruotsinkielisessä Pernajan kunnassa. Pernajassa puhuttiin sekä ruotsia että suomea, Agricolan kotona puhe kävi suomeksi ja Mikaelille syntyi jo nuorena ajatus tehdä suomenkielestä kirjoitettu muoto.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola
Tänään tuon ABC -kirjan tekijän, Mikael Agricolan kuolinpäivänä ja Elias Lönnrotin syntymäpäivänä, Eliaksen nimipäivänä meillä siniristiliput liehuvat Agricolallemme virallisesti liputtaen, suomen kauniista kielestä muistuttaen.
Kirjoitettu suomenkieli on siis lähes 500 vuoden ikäinen. Kielentutkijamme ovat todistaneet, että suomea on puhuttu vielä paljon varhaisemmin, runsaat parituhatta vuotta sitten.
Venäjän keisarisukujen ja Ruotsin kuningashuoneiden hallitessa vuoronperään maatamme, kielemme oli koko ajan voimakkaitten valtiomahtien muutospuristuksessa. Suomen kieli on saanut itsenäisen elämänsä vasta lähinnä Ruotsin kautta tulleiden eurooppalaisten vaikutteiden mukana.
Kahden kielen maa
Suomi on kuitenkin edelleen valtiosääntöömme kirjoitetun säädöksen mukaan kaksikielinen maa: Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. **
Meriemme rannikkoitten asukkaat omivat ruotsin kielen emämaan Ruotsin vaikutteista ja ovat pitkälti säilyttäneet äidinkielentaitonsa tähän päivään asti. Suomen asukkaista on 5,4% ruotsinkielisiä.
**Saamelaisten, romanien ja viittomakielisten oikeudesta käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti omaa kieltään on säädetty erikseen.
Sisämaan virallinen kaksikielisyys
Lahteen tulevat junamatkailijat saavat kyllä Lahteen Helsinki-metropolista saapuessaan junakuulutuksen: "Vi anländer till Lahtis " ja heti rautatiealikäytävään saavuttuaan tiedon, että ovat kadulla nimeltä Nylandsgatan.
Muunlaista kaksikielistä virallista Suomea Lahdesta ei sitten hakemallakaan löydy.
Jos menet vaikkapa uimahalliin, niin siellä on järjestyssäännöt suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Toisella virallisella Suomen kielellä ei sääntöjä löydy. Eihän täällä tarvita eikä monikaan osaa tai puhu ruotsia.
Virallinen, kallis poikkeus
Lahden Svenska skolan liputti omalla pienellä Suomen lipullaan tänään Agricolan päivänä 2010
Samoihin aikoihin kun Lahdessa lakkautettiin kymmenkunta suomenkielistä koulua tuhansine oppilaineen mukana pari lukiotakin, perustettiin Lahteen ruotsinkielinen peruskoulu. Sen oppilasmäärä on reilusti alle 20 oppilasta (alle 2 promillea Lahden 10.000 peruskoululaisen kokonaismäärästä). Koulu sai omat, hienosti saneeratut tilat, uudet kalusteet, rehtorin ja opettajat. Kaikki tehtiin virallisesti, koululakien ja kieliasetusten mukaisesti menetellen oikein.
Tämmöinen on virallinen Suomen kielilainsäädäntö ja koululakien pilkuntarkka noudattaminen täällä sisämaan Lahdessa. Ei kovin luovaa järjenkäyttöä päättäjiltä eikä halpaakaan.
Epävirallinen lahtikielisyys
Lahdessa on joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona markkinat.
Karjalan murteen mie ja sie raikuvat edelleen täällä Karjalasta sodan evakkojen tuomisina tai yhtä hyvin työ ja hyö sekä paikallismurteen pa avaset taakke tääl meitin kaupunkis värittävät alkuperäishämäläisten lahtelaisten ja Lahen keskusteluja.
Tilastokeskuksen tietokannasta löytyy kuitenkin tilasto, jossa kerrotaan tämänpäivän aivan toisenlaisesta kielikylpylä-Lahdesta.
Tänään Lahdessa asuu yli 3.000 ulkomaan kansalaista, jotka puhuvat oman maansa kieltä. Kaupungissamme on myös suuri määrä Suomen kansalaisuuden saaneita muista maista muuttaneita lahtelaisia, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Väestömuutos on pysähtymätön ja kiihtyvä ilmiö.
Ulkomaan kansalaiset Lahdessa 2008
Kaikki yhteensä 2 979
Venäjä 1 200
Viro 366
Irak 197
Thaimaa 122
Ruotsi 84
Ukraina 78
Turkki 73
Saksa 63
Britannia 50
Iran 49
Yhdysvallat 44
Sudan 41
Serbia Montenegro 34
Norja 31
muut valtiot 547
Suomen kieli on tänään suuremmassa muutoksessa kuin koskaan: lehdistö on kirjoitetun kielemme avainasemassa ja kaunokirjallisuus hienon kielemme ainutlaatuisuuden tae.
Puhekielemme alkaa olla jo mennyttä: television monikansallisen mammuttisen kielitarjonnan väleistä vain harvoin enää voi kuulla hyvää suomenkieltä.
Paineet Euroopan yhdentymisestä ovat jo tuoneet yhdeksi hallitsevaksi käyttökieleksi ja asiointikieleksi englannin: kielemme sanasto muuttuu, kansainvälistyy ja samalla pelottavasti köyhtyy.
Suomen suomenkieli alkaa olla jo kielikummajainen.
:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.