1270828062_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Oppe nyt wanha / ia noori /
joilla ombi Sydhen toori .
Jumalan keskyt / ia mielen /
iotca taidhat Somen kielen .
Laki / se Sielun hirmutta /
mutt Cristus sen tas lodhutta .
Lue sijs hyue Lapsi teste /
Alcu oppi ilman este .
Nijte muista Elemes aina /
nin Jesus sinun Armons laina.


Näin ensimmäinen suomenkielinen Aapisemme
vuonna 1543 meille alkulehtensä runossa opastaa suomenkielestämme ja sen osaamisesta.

Mikael Agricola oli varakkaan suomalaisen talonpojan lapsi, ruotsinkielisessä Pernajan kunnassa. Pernajassa puhuttiin sekä ruotsia että suomea, Agricolan kotona puhe kävi suomeksi ja Mikaelille syntyi jo nuorena ajatus tehdä suomenkielestä kirjoitettu muoto.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola


456437.jpg

Tänään tuon ABC -kirjan tekijän, Mikael Agricolan kuolinpäivänä ja Elias Lönnrotin syntymäpäivänä, Eliaksen nimipäivänä meillä siniristiliput liehuvat Agricolallemme virallisesti liputtaen, suomen kauniista kielestä muistuttaen.

Kirjoitettu suomenkieli on siis lähes 500 vuoden ikäinen. Kielentutkijamme ovat todistaneet, että suomea on puhuttu vielä paljon varhaisemmin, runsaat parituhatta vuotta sitten.

Venäjän keisarisukujen ja Ruotsin kuningashuoneiden hallitessa vuoronperään maatamme, kielemme oli koko ajan voimakkaitten valtiomahtien muutospuristuksessa. Suomen kieli on saanut itsenäisen elämänsä vasta lähinnä Ruotsin kautta tulleiden eurooppalaisten vaikutteiden mukana.

 

Kahden kielen maa
Suomi  on kuitenkin edelleen valtiosääntöömme kirjoitetun säädöksen mukaan kaksikielinen maa: Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.  **

Meriemme rannikkoitten asukkaat omivat ruotsin kielen emämaan Ruotsin vaikutteista ja ovat pitkälti säilyttäneet äidinkielentaitonsa tähän päivään asti. Suomen asukkaista on 5,4% ruotsinkielisiä.

 

**Saamelaisten, romanien ja viittomakielisten oikeudesta käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti omaa kieltään on säädetty erikseen.

 

Sisämaan virallinen kaksikielisyys

1242787088_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1270808758_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Lahteen tulevat junamatkailijat saavat kyllä Lahteen Helsinki-metropolista saapuessaan junakuulutuksen: "Vi anländer till Lahtis " ja heti rautatiealikäytävään saavuttuaan tiedon, että ovat kadulla nimeltä Nylandsgatan.

Muunlaista kaksikielistä virallista Suomea Lahdesta ei sitten hakemallakaan löydy.
Jos menet vaikkapa uimahalliin, niin siellä on järjestyssäännöt suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Toisella virallisella Suomen kielellä ei sääntöjä löydy. Eihän täällä tarvita eikä monikaan osaa tai puhu ruotsia.


Virallinen, kallis poikkeus

1270808778_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Lahden Svenska skolan liputti omalla pienellä Suomen lipullaan tänään Agricolan päivänä 2010

Samoihin aikoihin kun Lahdessa lakkautettiin kymmenkunta suomenkielistä koulua tuhansine oppilaineen mukana pari lukiotakin, perustettiin Lahteen ruotsinkielinen peruskoulu. Sen oppilasmäärä on reilusti alle 20 oppilasta (alle 2 promillea Lahden 10.000 peruskoululaisen kokonaismäärästä). Koulu sai omat, hienosti saneeratut tilat, uudet kalusteet, rehtorin ja opettajat. Kaikki tehtiin virallisesti, koululakien ja kieliasetusten mukaisesti menetellen oikein.

Tämmöinen on virallinen Suomen kielilainsäädäntö ja koululakien pilkuntarkka noudattaminen täällä sisämaan Lahdessa. Ei kovin luovaa järjenkäyttöä päättäjiltä eikä halpaakaan.



Epävirallinen lahtikielisyys

788632.jpg

Lahdessa on joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona markkinat.

Karjalan murteen mie ja sie raikuvat edelleen täällä Karjalasta sodan evakkojen tuomisina tai yhtä hyvin työ ja hyö sekä paikallismurteen pa avaset taakke tääl meitin kaupunkis värittävät alkuperäishämäläisten lahtelaisten ja Lahen keskusteluja.


2010681.jpg

Tilastokeskuksen  tietokannasta löytyy kuitenkin tilasto, jossa kerrotaan tämänpäivän aivan toisenlaisesta kielikylpylä-Lahdesta.

Tänään Lahdessa asuu yli 3.000 ulkomaan kansalaista, jotka puhuvat oman maansa kieltä. Kaupungissamme on myös suuri määrä Suomen kansalaisuuden saaneita muista maista muuttaneita lahtelaisia, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Väestömuutos on pysähtymätön ja kiihtyvä ilmiö.


Ulkomaan kansalaiset Lahdessa 2008

Kaikki yhteensä     2 979
Venäjä     1 200
Viro              366
Irak              197
Thaimaa    122
Ruotsi          84
Ukraina       78
Turkki          73
Saksa         63
Britannia    50
Iran             49
Yhdysvallat  44
Sudan          41
Serbia Montenegro     34
Norja            31
muut valtiot   547

1168225.jpg

Suomen kieli on tänään suuremmassa muutoksessa kuin koskaan: lehdistö on kirjoitetun kielemme avainasemassa ja  kaunokirjallisuus hienon kielemme ainutlaatuisuuden tae.

Puhekielemme alkaa olla jo mennyttä: television monikansallisen mammuttisen kielitarjonnan väleistä vain harvoin enää voi kuulla hyvää suomenkieltä.

Paineet Euroopan yhdentymisestä ovat jo tuoneet yhdeksi hallitsevaksi käyttökieleksi ja asiointikieleksi englannin: kielemme sanasto muuttuu, kansainvälistyy ja samalla pelottavasti köyhtyy.

Suomen suomenkieli alkaa olla jo kielikummajainen.


 

:

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297